Elliania
Satasella mukana keskusteluissa
@Jupiter34 Oi ihanaa 
Tusinoittain tarrasukkia täältä etelästä!
Tusinoittain tarrasukkia täältä etelästä!
Haaveena esikoinen
- Ketjun aloittaja Pancake89
- Aloituspäivämäärä
Pikkuviikuna
Satasella mukana keskusteluissa
@Elliania Ihanaa että löytyi helpottava toivon ja tulevaisuuden pilkahdus ihan muualta kuin lasten parista 
nää positiiviset olot täytyy kyllä laittaa itellekin muistiin korvan taa, jos kävisikin niin että lasta ei saada. Yritän muistaa että vaikka nyt lapsitoive on kova, elämä voi olla (varmasti kamalan suruprosessin jälkeen) tosi hyvää ja innostavaa vaikka sitä lasta ei saataisikaan. Ja vaikka just nyt näyttää siltä että kaikki ympärillä saa lapsia, se on tosi iso osuus ihmisistä jotka ei syystä tai toisesta hanki/saa lapsia, eli ei sitä ihan täysin yksin sitten myöskään olisi siinä elämäntilanteessa.
nää positiiviset olot täytyy kyllä laittaa itellekin muistiin korvan taa, jos kävisikin niin että lasta ei saada. Yritän muistaa että vaikka nyt lapsitoive on kova, elämä voi olla (varmasti kamalan suruprosessin jälkeen) tosi hyvää ja innostavaa vaikka sitä lasta ei saataisikaan. Ja vaikka just nyt näyttää siltä että kaikki ympärillä saa lapsia, se on tosi iso osuus ihmisistä jotka ei syystä tai toisesta hanki/saa lapsia, eli ei sitä ihan täysin yksin sitten myöskään olisi siinä elämäntilanteessa.
Elliania
Satasella mukana keskusteluissa
@Pikkuviikuna Joo 
Olen kyllä aivan samaa mieltä. Itsellä jo nyt aikalailla aalloittain tulee suruja ja sitten taas iloisempia hetkiä tämän aiheen tiimoilta. Jotenkin tuntuu lohduttavalta ajatella, että niin saakin olla. Saa olla välillä surullinen lapsettomuudesta ja välillä iloinen lapsettoman elämän tuomista mahdollisuuksista. Ja ei tosiaan olla yksin. Simpukan sivuilla oli arviona, että Suomessa noin 300 000 ihmistä kohtaisi mitä luultavimmin tahatonta lapsettomuutta elämänsä aikana
Välillä kyselen tahattomasti lapsettomilta läheisiltäni (heitä löytyy useampi), että mikä on auttanut heitä eteenpäin. Minua inspiroi erityisesti yksi läheiseni, joka antaa nyt kaikkensa luonnonsuojelulle. Hänen elämänpolkunsa tuo jotenkin kevyemmän olon ja tunteen siitä, ettei tulevaisuuden tarvitse olla pimeä, vaikka tämä iso toive ei toteutuisikaan. Voi elää hyvää, mielekästä ja merkityksellistä elämää, vaikkei kaikki menisikään niinkuin toivoisi Ja saa niin surra kuin iloitakin
Ehkä jonkun järjestötoiminnan kautta voisi löytyäkin mahdollisen lopullisen lapsettomuuden tapauksessa kanssakulkijoita, joiden elämä ei niin määrity lastensaannin kautta?
Juttelin viime viikolla pitkän matkan junassa maasta toiseen matkatessani ravintolavaunussa yhden ikäiseni miehen kanssa taiteesta ja toteutumattomista unelmista (hänellä oli terveyssyistä kokemusta myös toteutumattomista unelmista, minun tilanteeni oli hänen tilanteeseensa nähden hurjasti kevyempi) ja päädyttiin siihen, että aina löytyy uusia ovia, joita koittaa avata. Kuvailtiin myös taiteen ystävinä miltä nämä ovet meidän elämissä näyttäisi. Vitsailin, että mahdollinen uusi oma oveni tulevaan on koristeltu Art Nouveau -ornamentein ja maalauksin. Pieni lohdullinen mielikuva, joka auttaa eteenpäin.
Samalla kuitenkin tällä hetkellä jännitän hurjasti, sillä kuukautiset tosiaan on myöhässä. Noin joka neljännessä kierrossa tällainen myöhästely tapahtuu toisaalta minulla ihan luonnostaankin. Flo:ssa lukee jo, että testin voi tehdä, mutta haluan vielä venyttää tätä tietämättömyyden hetkeä. Elän mieluummin hetken pidempään epätietoisuudessa ja raskauden toiveessa kuin petyn ennenaikojani tai saan esimerkiksi tietää nopeasti pois vilahtavasta kemiallisesta. Useimmiten kuukautiset kuitenkin pärähtää käyntiin parissa päivässä myöhästelyn jälkeen. Säästyy rahaa ja luontoa, ja saan vielä pienen hetken toivoa lisää. Olen tämän tapani vuoksi varmistanut jo erityislääkäriltänikin, että onhan varmasti ok, että käytän minulle määrättyjä lääkkeitä raskauden ensi viikoilla (päivien määrätkin on varmistettu), jos sattuisi niin käymään, että tärppäisikin vielä joku kaunis päivä
Ristiriitaisin tuntein siis täällä, mutta kaikkine tunteinensa tämä tuntuu täydeltä elämältä 
Olen kyllä aivan samaa mieltä. Itsellä jo nyt aikalailla aalloittain tulee suruja ja sitten taas iloisempia hetkiä tämän aiheen tiimoilta. Jotenkin tuntuu lohduttavalta ajatella, että niin saakin olla. Saa olla välillä surullinen lapsettomuudesta ja välillä iloinen lapsettoman elämän tuomista mahdollisuuksista. Ja ei tosiaan olla yksin. Simpukan sivuilla oli arviona, että Suomessa noin 300 000 ihmistä kohtaisi mitä luultavimmin tahatonta lapsettomuutta elämänsä aikanaVälillä kyselen tahattomasti lapsettomilta läheisiltäni (heitä löytyy useampi), että mikä on auttanut heitä eteenpäin. Minua inspiroi erityisesti yksi läheiseni, joka antaa nyt kaikkensa luonnonsuojelulle. Hänen elämänpolkunsa tuo jotenkin kevyemmän olon ja tunteen siitä, ettei tulevaisuuden tarvitse olla pimeä, vaikka tämä iso toive ei toteutuisikaan. Voi elää hyvää, mielekästä ja merkityksellistä elämää, vaikkei kaikki menisikään niinkuin toivoisi
Ja saa niin surra kuin iloitakin Ehkä jonkun järjestötoiminnan kautta voisi löytyäkin mahdollisen lopullisen lapsettomuuden tapauksessa kanssakulkijoita, joiden elämä ei niin määrity lastensaannin kautta?Juttelin viime viikolla pitkän matkan junassa maasta toiseen matkatessani ravintolavaunussa yhden ikäiseni miehen kanssa taiteesta ja toteutumattomista unelmista (hänellä oli terveyssyistä kokemusta myös toteutumattomista unelmista, minun tilanteeni oli hänen tilanteeseensa nähden hurjasti kevyempi
) ja päädyttiin siihen, että aina löytyy uusia ovia, joita koittaa avata. Kuvailtiin myös taiteen ystävinä miltä nämä ovet meidän elämissä näyttäisi. Vitsailin, että mahdollinen uusi oma oveni tulevaan on koristeltu Art Nouveau -ornamentein ja maalauksin. Pieni lohdullinen mielikuva, joka auttaa eteenpäin.Samalla kuitenkin tällä hetkellä jännitän hurjasti, sillä kuukautiset tosiaan on myöhässä. Noin joka neljännessä kierrossa tällainen myöhästely tapahtuu toisaalta minulla ihan luonnostaankin. Flo:ssa lukee jo, että testin voi tehdä, mutta haluan vielä venyttää tätä tietämättömyyden hetkeä. Elän mieluummin hetken pidempään epätietoisuudessa ja raskauden toiveessa kuin petyn ennenaikojani tai saan esimerkiksi tietää nopeasti pois vilahtavasta kemiallisesta. Useimmiten kuukautiset kuitenkin pärähtää käyntiin parissa päivässä myöhästelyn jälkeen. Säästyy rahaa ja luontoa, ja saan vielä pienen hetken toivoa lisää. Olen tämän tapani vuoksi varmistanut jo erityislääkäriltänikin, että onhan varmasti ok, että käytän minulle määrättyjä lääkkeitä raskauden ensi viikoilla (päivien määrätkin on varmistettu), jos sattuisi niin käymään, että tärppäisikin vielä joku kaunis päivä
Ristiriitaisin tuntein siis täällä, mutta kaikkine tunteinensa tämä tuntuu täydeltä elämältä 
@Elliania kirjoitat kauniisti sekä lapsettomuuden surusta mutta myös toivosta. Lohtua tuovia ajatuksia! Mä olen useasti myös ajatellut sitä että eläimistä ja luonnosta saisin merkitystä, voimaa ja iloa siinä(kin) tilanteessa, jossa en saisi perhettä. Ajattelin itseäni usein tekemässä just jotain järjestötyötä muiden elollisten hyväksi.
Sinertävää
Puuhakas puhuja
@Elliania
Olen samaa mieltä Jupiterin kanssa: kirjoitat kauniisti. Samaistun tuohon tietämättömyyden tunteeseen, itsekin jätän välillä testaamatta tuosta syystä. On niin ihanan kutkuttavaa ajatella raskauden mahdollisuutta.
@Kali
Täälläkin hoitojen keskeytys pyörinyt mielessä, vaikka toisaalta tekee mieli katsoa mitä julkisella on tarjottavana. Varmaan ainakin nämä julkisen hoidot katsotaan läpi, kun nyt henkiset voimavarat ovat vielä hyvät. Nää hoidot tuntuu vaan sellaiselta ajanvietteeltä.
ON:
Täällä ei nyt se toinen inssi koskaan tullutkaan, päästiin IVF-jonoon. Ollaan helpottuneita ettei tarvitse enää inssiruljanssia käydä läpi.
Olen samaa mieltä Jupiterin kanssa: kirjoitat kauniisti. Samaistun tuohon tietämättömyyden tunteeseen, itsekin jätän välillä testaamatta tuosta syystä. On niin ihanan kutkuttavaa ajatella raskauden mahdollisuutta.
@Kali
Täälläkin hoitojen keskeytys pyörinyt mielessä, vaikka toisaalta tekee mieli katsoa mitä julkisella on tarjottavana. Varmaan ainakin nämä julkisen hoidot katsotaan läpi, kun nyt henkiset voimavarat ovat vielä hyvät. Nää hoidot tuntuu vaan sellaiselta ajanvietteeltä.
ON:
Täällä ei nyt se toinen inssi koskaan tullutkaan, päästiin IVF-jonoon. Ollaan helpottuneita ettei tarvitse enää inssiruljanssia käydä läpi.
Kali
Kommentoinnin ninja
Tänne unohdinkin toissapäiväisestä positiivisesta testistä päivitellä. Dpo9 oli maanantaina ja oli positiivinen clearbluen early digitaalinen ja apteekin herkät. Clearbluen monitori näytti silloin maanantaina vielä ei raskaana tuloksen, joka sitten muuttui raskaana tulokseksi eilen. Niin kai pitäisi luottaa varsinkin kun noin ajoissa sain selkeän positiivisen jopa apteekin herkkään ja vielä monitorikin näytti jo dpo10 raskaana. 
Joten siirryn heinäkuisiin nyt tai olen jo sinne uskaltanut siirtyäkkin, mutta jos palaan taas takaisin niin on mennyt 5 kesken. 
Toivotaan kumminkin että niin ei käy!
Vähän onnea varjostaa pelottavat olot ja se että mies jotenkin etäinen kun oikeastaan loukkaantui kun tein testin niin ajoissa kun kerroin maanantaina. Tosin olotkin voi varmaan osaksi johtua kun todella stressaantunut miehen käytöksestä.
Tässä mun mielestä paras kuva minkä testeistä oon ottanut.
Joten siirryn heinäkuisiin nyt tai olen jo sinne uskaltanut siirtyäkkin, mutta jos palaan taas takaisin niin on mennyt 5 kesken. Toivotaan kumminkin että niin ei käy!Vähän onnea varjostaa pelottavat olot ja se että mies jotenkin etäinen kun oikeastaan loukkaantui kun tein testin niin ajoissa kun kerroin maanantaina. Tosin olotkin voi varmaan osaksi johtua kun todella stressaantunut miehen käytöksestä.
Tässä mun mielestä paras kuva minkä testeistä oon ottanut.
Pikkuviikuna
Satasella mukana keskusteluissa
Elliania
Satasella mukana keskusteluissa
@Kali 
Ihanaa, että testi näyttää plussaa. Miten tilanne on kehittynyt kuvanoton jälkeen? 
@Sinertävää ja @Jupiter34 Kiitos sydäntä lämmittävistä kehuista
Omanapailuja: Labratulosten mukaan minulla oli varhainen keskenmeno vähän aikaa sitten. Se johtui omalääkärini mukaan mitä luultavimmin jo tiedetyistä perinnöllisistä sairauksista ja mahdollisesti myös piilevistä sairauksista, joita nyt yritetään vaivalla löytää. Lapsettomuusklinikalle menoa myös suositeltiin jälleen.
Pääsin välissä melkein huokaisemaan helpotuksesta, kun oltiin otettu tällä viikolla mittavat verikokeet ja ajattelin, että ehkä tässä ollaan menossa toiveikkaasti kohti syiden löytämistä ja ratkaisuja tälle kaikelle. Jouduin kuitenkin verikokeiden jälkeen pian melkein sairaalaan, kun kovat, aaltoilevat alavatsakivut eivät meinanneet lakata kahdeksassa tunnissa. Yö meni lattialla kippurassa itkien. Onneksi lopulta tilanne rauhoittui kuitenkin kouristuksia laimentavilla lääkkeillä, joita oli jäänyt yli lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen ja sain päivystävän lääkärin arvion mukaan lääkkeiden vaikuttaessa pysyä kotona, kun tutkimukset kuitenkin on meneillään. Tämä päivä menee nyt saikulla. Surettaa, kun olisi ollut niin paljon kaikkea ihanaa tälle päivää tiedossa.
Pari tuntia sitten omalääkärini soitti ja valoi uskoa siihen, että minun kroppa tiedettyine ja vielä tuntemattomine sairauksineen saadaan tasapainoon. Hän on sitä mieltä, että voidaan saada vielä joku päivä oma lapsi syliin, kun raskautuminen itsessään kuitenkin labratulosten mukaan onnistuu.
Kyseinen omalääkärini on huomannut tutkimusväsymykseni ja on todella sisukas tapaus. Hän haluaa kovasti, että tämä tilanne selviää. Syöpien ja tulehduksien mahdollisuus on onneksi jo saatu poisluettua tässä vaiheessa eli sinällään kaikki on ihan hyvin. Minut määrättiin ottamaan yhteyttä gyneeni niin pian kuin mahdollista jatkotutkimusten vuoksi. Hänelle pystyn soittamaan onneksi vasta huomenna. Saan hetken hengähtää Perjantaina saan myös tietää lisää labratuloksia ja on puheaika jälleen omalääkärilleni. Olen kiitollinen, että minulla on lääkäri, joka jaksaa silloinkin, kun minä väsähdän ja patistaa rakkaudellisesti jatkamaan eteenpäin Nämä tämän viikon verikokeetkin tapahtuivat hänen aloitteestaan. Hän soitti minulle ja pyysi jatkotutkimuksiin. Miten voi olla näin ihana ja välittävä lääkäri
Kuten ehkä tekstistäni huomaa, olen vähän väsähtänyt ja siten ehkä tekstin jäsentelykin takkuaa. Teki kuitenkin mieli jakaa tämäkin osa lapsettomuuden hoitojen matkaa teidän kanssa kaikessa keskeneräisyydessään
Ihanaa, että testi näyttää plussaa. Miten tilanne on kehittynyt kuvanoton jälkeen? @Sinertävää ja @Jupiter34 Kiitos sydäntä lämmittävistä kehuista
Omanapailuja: Labratulosten mukaan minulla oli varhainen keskenmeno vähän aikaa sitten. Se johtui omalääkärini mukaan mitä luultavimmin jo tiedetyistä perinnöllisistä sairauksista ja mahdollisesti myös piilevistä sairauksista, joita nyt yritetään vaivalla löytää. Lapsettomuusklinikalle menoa myös suositeltiin jälleen.
Pääsin välissä melkein huokaisemaan helpotuksesta, kun oltiin otettu tällä viikolla mittavat verikokeet ja ajattelin, että ehkä tässä ollaan menossa toiveikkaasti kohti syiden löytämistä ja ratkaisuja tälle kaikelle. Jouduin kuitenkin verikokeiden jälkeen pian melkein sairaalaan, kun kovat, aaltoilevat alavatsakivut eivät meinanneet lakata kahdeksassa tunnissa. Yö meni lattialla kippurassa itkien. Onneksi lopulta tilanne rauhoittui kuitenkin kouristuksia laimentavilla lääkkeillä, joita oli jäänyt yli lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen ja sain päivystävän lääkärin arvion mukaan lääkkeiden vaikuttaessa pysyä kotona, kun tutkimukset kuitenkin on meneillään. Tämä päivä menee nyt saikulla. Surettaa, kun olisi ollut niin paljon kaikkea ihanaa tälle päivää tiedossa.
Pari tuntia sitten omalääkärini soitti ja valoi uskoa siihen, että minun kroppa tiedettyine ja vielä tuntemattomine sairauksineen saadaan tasapainoon. Hän on sitä mieltä, että voidaan saada vielä joku päivä oma lapsi syliin, kun raskautuminen itsessään kuitenkin labratulosten mukaan onnistuu.
Kyseinen omalääkärini on huomannut tutkimusväsymykseni ja on todella sisukas tapaus. Hän haluaa kovasti, että tämä tilanne selviää. Syöpien ja tulehduksien mahdollisuus on onneksi jo saatu poisluettua tässä vaiheessa eli sinällään kaikki on ihan hyvin. Minut määrättiin ottamaan yhteyttä gyneeni niin pian kuin mahdollista jatkotutkimusten vuoksi. Hänelle pystyn soittamaan onneksi vasta huomenna. Saan hetken hengähtää
Perjantaina saan myös tietää lisää labratuloksia ja on puheaika jälleen omalääkärilleni. Olen kiitollinen, että minulla on lääkäri, joka jaksaa silloinkin, kun minä väsähdän ja patistaa rakkaudellisesti jatkamaan eteenpäin Nämä tämän viikon verikokeetkin tapahtuivat hänen aloitteestaan. Hän soitti minulle ja pyysi jatkotutkimuksiin. Miten voi olla näin ihana ja välittävä lääkäri Kuten ehkä tekstistäni huomaa, olen vähän väsähtänyt ja siten ehkä tekstin jäsentelykin takkuaa. Teki kuitenkin mieli jakaa tämäkin osa lapsettomuuden hoitojen matkaa teidän kanssa kaikessa keskeneräisyydessään
Kali
Kommentoinnin ninja
Kiitos kysymästä, ihan hyvin mennyt tuon kuvan jälkeen ainakin pääasiassa, lukuunottamatta paria kriisiä jotka mahtunut tähän, miehen kanssa pari riitaa. Joka hyvin erikoista sinänsä koska ei ole ennen ollut... Oli siis meidän ekat riidat.@Kali
@Sinertävää ja @Jupiter34 Kiitos sydäntä lämmittävistä kehuista
Omanapailuja: Labratulosten mukaan minulla oli varhainen keskenmeno vähän aikaa sitten. Se johtui omalääkärini mukaan mitä luultavimmin jo tiedetyistä perinnöllisistä sairauksista ja mahdollisesti myös piilevistä sairauksista, joita nyt yritetään vaivalla löytää. Lapsettomuusklinikalle menoa myös suositeltiin jälleen.
Pääsin välissä melkein huokaisemaan helpotuksesta, kun oltiin otettu tällä viikolla mittavat verikokeet ja ajattelin, että ehkä tässä ollaan menossa toiveikkaasti kohti syiden löytämistä ja ratkaisuja tälle kaikelle. Jouduin kuitenkin verikokeiden jälkeen pian melkein sairaalaan, kun kovat, aaltoilevat alavatsakivut eivät meinanneet lakata kahdeksassa tunnissa. Yö meni lattialla kippurassa itkien. Onneksi lopulta tilanne rauhoittui kuitenkin kouristuksia laimentavilla lääkkeillä, joita oli jäänyt yli lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen ja sain päivystävän lääkärin arvion mukaan lääkkeiden vaikuttaessa pysyä kotona, kun tutkimukset kuitenkin on meneillään. Tämä päivä menee nyt saikulla. Surettaa, kun olisi ollut niin paljon kaikkea ihanaa tälle päivää tiedossa.
Pari tuntia sitten omalääkärini soitti ja valoi uskoa siihen, että minun kroppa tiedettyine ja vielä tuntemattomine sairauksineen saadaan tasapainoon. Hän on sitä mieltä, että voidaan saada vielä joku päivä oma lapsi syliin, kun raskautuminen itsessään kuitenkin labratulosten mukaan onnistuu.
Kyseinen omalääkärini on huomannut tutkimusväsymykseni ja on todella sisukas tapaus. Hän haluaa kovasti, että tämä tilanne selviää. Syöpien ja tulehduksien mahdollisuus on onneksi jo saatu poisluettua tässä vaiheessa eli sinällään kaikki on ihan hyvin. Minut määrättiin ottamaan yhteyttä gyneeni niin pian kuin mahdollista jatkotutkimusten vuoksi. Hänelle pystyn soittamaan onneksi vasta huomenna. Saan hetken hengähtää
Kuten ehkä tekstistäni huomaa, olen vähän väsähtänyt ja siten ehkä tekstin jäsentelykin takkuaa. Teki kuitenkin mieli jakaa tämäkin osa lapsettomuuden hoitojen matkaa teidän kanssa kaikessa keskeneräisyydessään
Tämän puolentoista vuoden aikana mitä ollaan oltu yhdessä. Ja itsekkin vähän pelästyin ja aloin liikaa miettimään kun jo perjantaina sain 2-3 tuloksen clearbluen viikkodigiin. Josta onneksi terapeuttini kanssa sain puhuttua. Ja tänään tehtyä pregcheckin testiä jossa tuli iltapäivällä haaleampi viiva kuin lauantaina aamusta. Toki tein tänään sen testin ilman pitkää pidätystä, varmaan tunnin olin vain käymättä vessassa. 
Ja join myös aika runsaasti... Niin yritän olla liikaa maalaamatta piruja ns. seinille.. Mutta noita lukuunottamatta ihan hyvin mennyt. Jotain pieniä oireiluitakin ollut jo, kuten vatsaa ja lantion aluetta nippailee tietyllä tavalla ja flunssainen olo ilman muita oireita kuin aivastelua ja nenäntukkoisuutta. Varasin myös varhaisultran 21.11 perjantaille aamusta.. Jos siis sinne asti päästään edes. Mutta yritän uskoa parasta enkä pelätä pahinta. 
Tässä perjantainen viikko digi, silloin oli 4+0. Nyt yritän olla tekemättä testejä enään paitsi ehkä yhden viikko digin tämän viikon perjantaina.
Kun semmoinen löytyy kyllä jo...
Elliania
Satasella mukana keskusteluissa
@Kali Toivotaan, että kaikki menee tästä lähtien hyvin ja että pääsette yhdessä entistä vahvempana parina kriiseistä lävitse Hienoa, että näyttää edelleen raskautta testeissä! Varmasti tunteiden myllerrystä molemmille tämä alkuraskaus. Tosi hyvä kuulla, että sinulla on siellä terapeutti tukena uuden äärellä ollessa
Toivottavasti teidän riitely on rakentavaa ja turvallista ja sopiminen / tilanteen korjaaminen / yhteyden luominen onnistuu Terapeutti osaa varmasti auttaa, kun tuntee teidän tilanteen, mutta jos satut kaipaamaan lukemista parisuhteen konflikteihin liittyen, niin minusta Väestöliitolla on hyvät nettimateriaalit (lähipiirissä nämä on koettu hyödyllisiksi niin halusin vain varmuudeksi laittaa ): https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/parisuhteen-tyokalut/
Onnea alkuraskauteen
Hienoa, että näyttää edelleen raskautta testeissä! Varmasti tunteiden myllerrystä molemmille tämä alkuraskaus. Tosi hyvä kuulla, että sinulla on siellä terapeutti tukena uuden äärellä ollessa Toivottavasti teidän riitely on rakentavaa ja turvallista ja sopiminen / tilanteen korjaaminen / yhteyden luominen onnistuu
Terapeutti osaa varmasti auttaa, kun tuntee teidän tilanteen, mutta jos satut kaipaamaan lukemista parisuhteen konflikteihin liittyen, niin minusta Väestöliitolla on hyvät nettimateriaalit (lähipiirissä nämä on koettu hyödyllisiksi niin halusin vain varmuudeksi laittaa ): https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/parisuhteen-tyokalut/Onnea alkuraskauteen
Tänään dpo 9 ja nega testattu 
ei taaskaan mitään oireita joten en odottanutkaan positiivista, mutta tuo nega testi tuo sen niin kirjaimellisesti päin näköä että pientä itkua sai taas tihrustaa vessassa.
Nyt sitten pitää odottaa menkkojen alkua ja koittaa henkisesti valmistautua uuteen kiertoon. Vähän ahdistaa miten pää kestää tätä kierrosta toiseen kun nyt jo näin rikki 3 yrityskierron jälkeen.
ei taaskaan mitään oireita joten en odottanutkaan positiivista, mutta tuo nega testi tuo sen niin kirjaimellisesti päin näköä että pientä itkua sai taas tihrustaa vessassa. Nyt sitten pitää odottaa menkkojen alkua ja koittaa henkisesti valmistautua uuteen kiertoon. Vähän ahdistaa miten pää kestää tätä kierrosta toiseen kun nyt jo näin rikki 3 yrityskierron jälkeen.
Viheriöi
Silmät suurina ihmettelijä
Miten teillä menee? 
Nyt on ollut hiukan hiljaisempi viikko tässä ryhmässä.
Meillä menossa tod.näk. DPO4. En saanut varsinaista huippua kiinni, mutta samoilla paikkeilla se on yleensä ollut. Tosin nyt on Ouran näyttämät aamulämmöt sahaillut sen verran, että näinköhän olisi ovuloimaton kierto…? On kyllä ollut myös pari normaalia aikaisempaa aamuherätystä viime päivinä, sekin voi varmaan vaikuttaa.
Kaiken kaikkiaan varsin rauhallinen olo, ei piinailuta kun odotukset on tällä erää niin maltilliset. Melkein enemmän odotan työpaikan pikkujouluja ja itse joulua kuin tärppiä!
Tammikuulle ollaan jonossa lapsettomuuspolin ensikäynnille ja sekin sieltä koko ajan lähestyy. Siis sehän on jo melkein kohta! Nyt on ollut parin viikon välein jotain muuta spesiaalia menoa tms. kivaa odotettavaa, niin aika on tuntunut kuluvan ihan mukavasti.
Onko teillä muilla rauhalliset vai kärsimättömät fiilikset menossa?
Nyt on ollut hiukan hiljaisempi viikko tässä ryhmässä.Meillä menossa tod.näk. DPO4. En saanut varsinaista huippua kiinni, mutta samoilla paikkeilla se on yleensä ollut. Tosin nyt on Ouran näyttämät aamulämmöt sahaillut sen verran, että näinköhän olisi ovuloimaton kierto…? On kyllä ollut myös pari normaalia aikaisempaa aamuherätystä viime päivinä, sekin voi varmaan vaikuttaa.
Kaiken kaikkiaan varsin rauhallinen olo, ei piinailuta kun odotukset on tällä erää niin maltilliset. Melkein enemmän odotan työpaikan pikkujouluja ja itse joulua kuin tärppiä!
Tammikuulle ollaan jonossa lapsettomuuspolin ensikäynnille ja sekin sieltä koko ajan lähestyy. Siis sehän on jo melkein kohta! Nyt on ollut parin viikon välein jotain muuta spesiaalia menoa tms. kivaa odotettavaa, niin aika on tuntunut kuluvan ihan mukavasti.Onko teillä muilla rauhalliset vai kärsimättömät fiilikset menossa?
Yrttiteetä tekisi mieli
Piirimestaruustason postaaja
Täällä ollaan vaikka en säännöllisesti tähän ketjuun oo kirjotellutkaan! Tulin juuri hiihtämästä, dpo9 eikä erityisempiä oireita tai odotuksia (mutta kummasti tässä vaiheessa alkaa kumminkin aina pieni toivo heräämään...) Kuulosti että ensi viikolle on illanviettoa tulossa, joten testiä tiedossa perjantaina mikäli menkat ei oo siihen mennessä alkanut.
Zebra
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä yk8 ja kp8. Reilun viikon päästä ensikäynti julkiselle. Pitäis alkaa huomenna taas varmaan ovistestailee. Jotenkin aika lannistunut olo. Sit toisaalta ketuttaa, et kun luteaali on pyöriny 10-11 päivässä tän koko yritysajan, et ois pitänyt vaan heti hakea joku luteaalituki, mut sit toisaalta eihän sitä heti tiennyt miten kierto hormonien jälkeen tasoittuu. Mut joo tuntuu, et meni nää kierrot hukkaan, kun viime kierrossakaan en sit ees uskaltanu alottaa cycloja, kun pakkausseloste pelotteli 
Ensi kuussa vihdoin kaikkien käänteiden jälkeen ensikäynti lapsettomuuspolille.
Pikkuviikuna
Satasella mukana keskusteluissa
Täällä onkin monta odottelemassa ensikäyntiä sitten! Täällä kalastellaan ovista ekasta letrokierrosta yksityisellä. Mulla kyllä ovis muutenkin tapahtuu mutta kokeillaan vähän tukea sitä noilla lääkkeillä. Odotukset alkaa olla kyllä aika matalalla ja vähän ärsyyntynytkin olo siitä että on tuhrannut niin paljon aikaa ja energiaa ihan tyhjän takia. Ensi vuosi menee joka tapauksessa suurimmalta osin ilman lasta, niin tässä voisi nyt ihan muita suunnitelmia ja uusia projekteja kehitellä ensi vuoteen! Uudenvuoden aika on itelle aina sellaista uudelleenorientoitumisen aikaa, tykkään tehä mielikuvakarttoja yms haaveilua tulevasta, selkeesti ne ajatukset on jo lähteneet liikkeelle.
Hellou! Kiva lueskella kuulumisia täältäkin, vaikka ite hypännyt kanssa tonne toiselle puolelle enimmäkseen!
Meillä on menossa dpo 10 mutta en uskalla toivoa tältä kierrolta mitään. Edellisessä kierrossa lääkkeet teki isoja oireita, niin luulen että nyt tässäkin kierrossa se vaikuttaa. Lämpöjenkin puolesta ollaan toki korkealla, mutta tässä 2 pv aikana on tippuneet 0.1 ja 0.6 astetta, että eikähän kohta kierto oo taputeltu. Sitten päästäänkin ivf-jonoon. Oon jo suunnitellut, että sen odottelu ajan säästellään sitten ja sit kun esikoinen olis tulossa, niin voin ostaa jotain oikeesti kivaa ja ihanaa pienelle
älysukkaa tässä oon haaveillut, niin sit olis mahollista laittaa tommosiin ”turhuuksiin” sitä rahaakin
Meillä on menossa dpo 10 mutta en uskalla toivoa tältä kierrolta mitään. Edellisessä kierrossa lääkkeet teki isoja oireita, niin luulen että nyt tässäkin kierrossa se vaikuttaa. Lämpöjenkin puolesta ollaan toki korkealla, mutta tässä 2 pv aikana on tippuneet 0.1 ja 0.6 astetta, että eikähän kohta kierto oo taputeltu. Sitten päästäänkin ivf-jonoon. Oon jo suunnitellut, että sen odottelu ajan säästellään sitten ja sit kun esikoinen olis tulossa, niin voin ostaa jotain oikeesti kivaa ja ihanaa pienelle
älysukkaa tässä oon haaveillut, niin sit olis mahollista laittaa tommosiin ”turhuuksiin” sitä rahaakin
Elliania
Satasella mukana keskusteluissa
@Heipsy Hei! Onko tuo toinen puoli, josta puhut se, missä voi yksityisemmin kirjoitella lapsettomuudesta? Jutellaanko siellä enimmäkseen hoidoista vaiko myös muustakin lapsihaaveisiin liittyvästä? Itselle lapsettomuushoidot on ajankohtaisia vasta ensi vuoden puolella, mutta voisi olla kiva vähän jo kurkistella sinnekin puolelle. Mitenkä kyseiseen keskusteluun pääsisi osalliseksi?