Haaveena esikoinen

[Pikkuviikuna]

.

 

[Kali]

Mulla kyllä luotto mennyt kaikkiin raskaustesteihin nähtävästi. Toivon tietenkin joka kierto että saisin positiivisen ja sitten kun nyt sain sellaiselta näyttävän niin en usko sitä. Koska kokemusta valitettavasti liian monesta että testit näyttää hailakkaa viivaa vaikka en olisi ollut raskaana. Vaikka esim viimeksi kun rfsu:n testillä sain super hailakan viivan niin kysyin tekoälyltä, onko positiivinen sanoi että ei. No tänään sitten kysyin samaa tästä testistä ja tämä sitten on positiivinen....

 

[Zebra]

Onnea @Kali, toivotaan todella, että nyt olisi pysyvä plussa vihdoin! Ei ihme että sun taustalla on ihan pyörällä päästään, kun oot niitä plussia saanut useamman ennenkin vaikket sitten raskaana ole ollutkaan. Mullakin on nyt seuraavaan testikertaan ostettuna niitä pahamaineisija RFSUn earlyjä, kun kaupassa ei muuta ollut, olis vaan pitänyt jättää hyllyyn ja hakea jostain muualta.

Kirjoittelenpa tännekin, että ovista odotellaan ihan näinä päivinä. Oviskipuja on, muttei eggiksiä tai ovisplussaa. Joko missasin sen ja se ois näkynyt eilen illalla tai sit tää on jotain endokipuja. Pe on gyne niin siellä näkee ultralla sit tilanteen.

 

[*Ninni*]

.

 

[Feronia]

Heipsan, mä päivittelen kanssa! Mun on tullut viimeaikoina enemmän seurattua noita lapsettomuus-puolen keskusteluja, kun nyt syksyllä tutkimustulokset on viitanneet siihen suuntaan, että raskaus ei kotona tule alkamaan.. Niin on ollut mielelle parempi seurailla enemmän hoitoihin liittyviä keskusteluja.

Me siis mentiin kans elokuussa yksityiselle tutkimuksiin, kun vuosi yritystä alkoi lähestyä. Saatiin lähete HUS:ille mun ovulaatiohäiriön takia. Mutta sitten kun jatkettiin tutkimuksia, niin näyttää siltä että siittiöissä on isosti ongelmaa, ja että raskaus on todennäköisesti rankkojen hoitojen takana.. Nyt kovasti odotellaan että milloin saadaan se ensikäyntiaika HUS:lle, odottavan aika on pitkä. Tällä hetkellä kp 23 ja taas ovulaatiota odotan ja tikutan, vaikka toisaalta olo että ei sillä ole väliä, kun ei kuitenkaan onnistu. Toisaalta olen saanot teroluteihin reseptin, niin niitä alan syömään pian jos ei ovulaatiota näy, niin pysyy kierto kuitenkin suht maltillisena.

Hei onpa kiva kun tulit pävittämään tilannetta, oonkin tässä miettinyt että onko siellä jo jotain selvinnyt tutkimuksissa!
Ja onpa kurja kuulla että siellä on enemmänkin haasteita vastassa! Voi harmi! No tärkeintä on että on hoitopolku saatu alkuun ja toivon mukaan saatte nopeasti HUSin puolelta apua! Hyvä jos tuon ICSI:n saisi tehtyä julkisella kun olen myös katsonut aiemmin että se onkin hintava operaatio. Aivan valtavasti tsemppiä sinne ja toivon että pian pääsisitte kokeilemaan!

Laitan alle omat kuulumiset spoileriin, ei mitään ihmeellistä mutta tiedoksi kaikille tätä lukeville että jos tuntuu siltä ettei halua lukea yhtään mitään raskaudesta juuri nyt, niin älä avaa!

Täällä ensimmäinen kolmannes on yhtä pelkoa ja jännitystä, seuraan sekä täällä että Redditissä huhtikuisten ryhmiä ja molemmissa on tullut keskenmenoja ja keskeytyneitä keskenmenoja niin hyvin konkretisoituu se alun hauraus, sitä kovasti vaan toivoo ettei osu omalle kohdalle. Puolentoista vuoden yrityksen jälkeen olisi niin musertavaa palata taas lähtöruutuun mutta tässä kohtaa mitään ei myöskään oikein ole tehtävissä, muuta kuin odottaa. Me käydään torstaina yksityisellä NIPTissä, kun meidän hyvinvointialueellla se ei kuulu alle 40v odottajille ollenkaan. Siinä siis seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia 99% tarkkudella ja katsotaan samalla ultralla sikiön koko. Jännittää ihan hirveästi että onhan kaikki hyvin, toivottavasti sikiö edelleen vastaa viikkoja ja syke näkyy! Jos NIPTistä tulee hyvät tulokset, ja sen lisäksi kaikki näyttää 14.10. (12+6) ultrassa julkisella hyvältä, voidaan viimein vähän hengähtää helpotuksesta! 15.10. alkaa toinen kolmannes ja pitäisi riskien jo laskea huomattavasti. Ehkä siitä eteenpäin uskallan kertoa työtiimille... Mutta saa nähdä pidätänkö hengitystä sinne huhtikuuhun asti

 

[*Ninni*]

Hei onpa kiva kun tulit pävittämään tilannetta, oonkin tässä miettinyt että onko siellä jo jotain selvinnyt tutkimuksissa!
Ja onpa kurja kuulla että siellä on enemmänkin haasteita vastassa! Voi harmi! No tärkeintä on että on hoitopolku saatu alkuun ja toivon mukaan saatte nopeasti HUSin puolelta apua! Hyvä jos tuon ICSI:n saisi tehtyä julkisella kun olen myös katsonut aiemmin että se onkin hintava operaatio. Aivan valtavasti tsemppiä sinne ja toivon että pian pääsisitte kokeilemaan!

Laitan alle omat kuulumiset spoileriin, ei mitään ihmeellistä mutta tiedoksi kaikille tätä lukeville että jos tuntuu siltä ettei halua lukea yhtään mitään raskaudesta juuri nyt, niin älä avaa!

Täällä ensimmäinen kolmannes on yhtä pelkoa ja jännitystä, seuraan sekä täällä että Redditissä huhtikuisten ryhmiä ja molemmissa on tullut keskenmenoja ja keskeytyneitä keskenmenoja niin hyvin konkretisoituu se alun hauraus, sitä kovasti vaan toivoo ettei osu omalle kohdalle. Puolentoista vuoden yrityksen jälkeen olisi niin musertavaa palata taas lähtöruutuun mutta tässä kohtaa mitään ei myöskään oikein ole tehtävissä, muuta kuin odottaa. Me käydään torstaina yksityisellä NIPTissä, kun meidän hyvinvointialueellla se ei kuulu alle 40v odottajille ollenkaan. Siinä siis seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia 99% tarkkudella ja katsotaan samalla ultralla sikiön koko. Jännittää ihan hirveästi että onhan kaikki hyvin, toivottavasti sikiö edelleen vastaa viikkoja ja syke näkyy! Jos NIPTistä tulee hyvät tulokset, ja sen lisäksi kaikki näyttää 14.10. (12+6) ultrassa julkisella hyvältä, voidaan viimein vähän hengähtää helpotuksesta! 15.10. alkaa toinen kolmannes ja pitäisi riskien jo laskea huomattavasti. Ehkä siitä eteenpäin uskallan kertoa työtiimille... Mutta saa nähdä pidätänkö hengitystä sinne huhtikuuhun asti

Kiitos paljon tsempeistä

Ja siis tosi ihana lukea sun kuulumisia, niin kiva kun välillä kirjoittelet niitä tännekin! Kyllähän se luo toivoa kuulla miten "kavereilla" menee Ja uskon, että voi olla vaikeaa vaan rentoutua ja nauttia pitkän yrityksen jälkeen. Mutta todennäköisyydet todella on vahvasti teidän puolella. Ja parin viikon päästä voi ehkä vielä enemmän sitten hengähtää. Toivottavasti oot uskaltanut edes vähän myös iloita

Ja kuinka kätevä tollainen piilotettu teksti! Sä tiedät kyllä kaikki kikat tässäkin asiassa

 

[Feronia]

Kiitos paljon tsempeistä

Ja siis tosi ihana lukea sun kuulumisia, niin kiva kun välillä kirjoittelet niitä tännekin! Kyllähän se luo toivoa kuulla miten "kavereilla" menee Ja uskon, että voi olla vaikeaa vaan rentoutua ja nauttia pitkän yrityksen jälkeen. Mutta todennäköisyydet todella on vahvasti teidän puolella. Ja parin viikon päästä voi ehkä vielä enemmän sitten hengähtää. Toivottavasti oot uskaltanut edes vähän myös iloita

Ja kuinka kätevä tollainen piilotettu teksti! Sä tiedät kyllä kaikki kikat tässäkin asiassa

Jee, kiva kuulla! Itsekin toivoin että täältä plussanneet olisivat välillä tulleet kertomaan että mitä kuuluu, niin halusin sitten itse tulla tekemään sen! Mutta ymmärrän myös sen toisen näkökulman, että voi ottaa päähän positiiviset uutiset kun itse on jumissa, kun olen itsekin siinä asemassa ollut... niin tuo spoiler on ihan kätevä siihen! Ja heeeh hyvä ettei akateeminen koulutus ole mennyt hukkaan kun kikkoja löytyy!

Alla tämän päivän tulos, spoileri pysyy niin voi skipata jos ei halua lukea!

Spoiler

Mua jännitti se NIPT-käynti niin paljon etten hirveen hyvin saanut nukuttua, mutta se käynti meni enemmän kuin hyvin! Gyne kertoi aluksi mitä tuloksista sitten voi päätellä (tarkkuus onkin 99,9% jos jotain löytyy mutta se ei vielä ole diagnoosi) ja sitten siirryttiin ultraan. Siellä se pieni kaveri oli kasvanut valtavasti, varhaisultrassa kuukausi sitten näytti epämääräiseltä katkaravulta ja nyt pieneltä ihmisenalulta! Pikkuinen piti myös niin kauheeta jumppaa että siitä ei meinannut saada mittoja ollenkaan! Välillä heilutti käsiä ja välillä jäi loikoilemaan mutkalle kohdunseinää vasten kuin aurinkotuolissa ettei varmasti saisi suoraa mittaa, mua alkoi jo naurattaa. Voi olla univaje ja hormonit mutta nyt taas mua vähän itkettää kun se oli niin ihana näky! Tiedän että 2. kolmannes alkaa vasta parin viikon päästä mutta onpas niin helpottunut olo, NYT tunnen sitä iloa ja innostusta ja tekis mieli jokaiselle vastaantulevalle kertoa kuulumiset ja näyttää ultra-kuvaa! Ja lopuksi sitten otettiin verikoe ja kuulemma tulokset kerrotaan puhelimitse 1-2 viikon päästä! Julkisella on vielä parin viikon päästä NT-ultra (käyn sielläkin tottakai vaikka tuossa ei nyt näyttänyt olevan niskaturvotusta) niin pääsee vielä pian uudelleen näkemään meidän jumppamestarin.
Laitoin oikein kuvankin, siinä hän vilkuttaa!!

 

[Kali]

Päivitän nyt tännekkin. Ei hyvältä näytä vaikka vuoto ei ole alkanut. Epäilen että kolmas kemiallinen ja yhteensä neljäs keskenmennyt raskaus tälle vuodelle.... Koska testit normi herkkyydellä luulisi jo näyttävän plussaa mutta selkeät plussat herkillä testeillä ekan kerran jo dpo10 ja tänään dpo 13 negaa vaan normi testit. Tosin toki tänään tein vaan aamulla yhden en haluaisi enään testata mutta mies osti paketin pc:n testejä jos vuoto ei alakkaan. Hän todella enemmän optimistinen kuin minä. Itsellä ei toivoa ole enään.

 

[Heipsy]

Heipsan, mä päivittelen kanssa! Mun on tullut viimeaikoina enemmän seurattua noita lapsettomuus-puolen keskusteluja, kun nyt syksyllä tutkimustulokset on viitanneet siihen suuntaan, että raskaus ei kotona tule alkamaan.. Niin on ollut mielelle parempi seurailla enemmän hoitoihin liittyviä keskusteluja.

Me siis mentiin kans elokuussa yksityiselle tutkimuksiin, kun vuosi yritystä alkoi lähestyä. Saatiin lähete HUS:ille mun ovulaatiohäiriön takia. Mutta sitten kun jatkettiin tutkimuksia, niin näyttää siltä että siittiöissä on isosti ongelmaa, ja että raskaus on todennäköisesti rankkojen hoitojen takana.. Nyt kovasti odotellaan että milloin saadaan se ensikäyntiaika HUS:lle, odottavan aika on pitkä. Tällä hetkellä kp 23 ja taas ovulaatiota odotan ja tikutan, vaikka toisaalta olo että ei sillä ole väliä, kun ei kuitenkaan onnistu. Toisaalta olen saanot teroluteihin reseptin, niin niitä alan syömään pian jos ei ovulaatiota näy, niin pysyy kierto kuitenkin suht maltillisena.

Hei saanko kysyä @Heipsy että miten teillä HUS on suhtautunut siihen, että olette aloittaneet inssit jo yksityisellä? Onko ollut mitään kommenttia, mitään erityistä asennetta, tai konkreettista vaikutusta siihen kuinka hoidot jatkuu HUS:lla mahdollisesti? Me kun kanssa pohditaan että mitä tehtäisiin just kans Felillä ja mitä sitten HUS:lla. Mutta meillä taitaa olla edessä ICSI-hoidot, niin ne on jo sitten hyvin kalliita. Pidetään niin kovasti peukkuja että onnistuisi teillä nyt

Ja hei varovainen onnittelu @Kali , josko se nyt olisi tärpännyt

Ekanakin kiva kuulla kuulumisia, vaikka ne ei niin positiivisia ollut. Oon pahoillani, että joudutte tälle tielle, mutta toivotaan, että pääsette nopeesti eteenpäin

Mutta sitten, tosi hyvin suhtautuivat HUS:illa! Esim nyt tähän kiertoon ei mahduttu heille, niin ihan kehoittivat jatkamaan Felillä vielä. Ja jos ei nyt nappaa, niin heille saisi sitten ilmoittautua hoitoon. Laittoivat reseptitkin valmiiksi jo. Sain jopa progetuen heiltäkin, kun Felillä se aloitettu lyhkäiseen luteaaliin, vaikka kuulemma yleensä HUS:illa eivät sitä määrää. Nopeasti meni käynti, kun vain täydennettiin tietoja ja tsekattiin ultralla miltä näytti paikat. Eli tosi hyvin suhtautuivat!
Ja sama toisinpäin! Jos ei sitten mahduttaisikaan inssiin HUS:ille ja kontrollit ym tehty siellä jo, voitaisiin vaan olla yhteydessä Felille, että apua, ovisplussa tuli ja sinne ei päästä, että tultaisiin sinne, niin se toimii myös tosi hyvin. Eli ei huolta, etteikö päästäisi siitä syystä tekemään tuota

 

[Kali]

Ihailen miehen optimisuutta vaikka vuoto alkamassa ja hänelle kerroin. Hän vielä elättelee toivoa että jospa normi raskauteen kuuluvaa vuotoa. Ahdistaa ja vituttaa ihan helvetisti että taas kävi näin, siis neljäs tälle vuodelle. Ja tuntuu että tuotin taas hänelle hirveän pettymyksen. Kun vuoto selkeästi samanlaista kuin kemiallisissa aluksi oli. Ei normi kuukautisvuodon kaltainen alku. Teki melkein mieli sanoa että lopetetaan koko touhu.

 

[Mamiksx5]

Ihailen miehen optimisuutta vaikka vuoto alkamassa ja hänelle kerroin. Hän vielä elättelee toivoa että jospa normi raskauteen kuuluvaa vuotoa. Ahdistaa ja vituttaa ihan helvetisti että taas kävi näin, siis neljäs tälle vuodelle. Ja tuntuu että tuotin taas hänelle hirveän pettymyksen. Kun vuoto selkeästi samanlaista kuin kemiallisissa aluksi oli. Ei normi kuukautisvuodon kaltainen alku. Teki melkein mieli sanoa että lopetetaan koko touhu.

Olen pahoillani. Kannattaa se progesteroni selvittää ettei siitä johdu etä raskaudet ei jatku

 

[Kali]

Olen pahoillani. Kannattaa se progesteroni selvittää ettei siitä johdu etä raskaudet ei jatku

Yritin katsoa kesäisten verikokeiden tuloksia mutta ei oltu testattu tota. Kysyin kyllä yksityiseltä gyneltä kesäkuussa kolmannen keskenmenneen jälkeen että tarvitsenko jotain tukea raskauksien jatkumiseen. Hänen mielestään en, mutta se oli silloin. Soitan varmaan ensi viikolla jonnekkin ja pyydän päästä lääkärille ja verikokeisiin uudestaan jos päätetään jatkaa yrittämistä siis.

 

[Sinertävää]

Pitkästä aikaa täällä. Mulla tosiaan elokuussa piti olla inssi, mutta ovulaatiota ei tullut. Sitten piti olla syyskuussa inssi, mutta plussa tuli lauantaille niin inssiä ei tehty Enimmäkseen en ajattele asiaa, mutta välillä viha ja turhautuminen nostaa päätään. Me ei päästä ivf-jonoon ennen kuin toinen inseminaatio on tehty ja tuntuu ettei me ikinä sinne toiseen inssiin päästä.

Muuten menee hyvin. Olen aloittanut salilla käymisen, kihlasormukset on haettu ja hääpuku on ompelijalla lyhennyksessä. Dpo7 nyt menossa ja jostain olen löytänyt energiaa piinailemiseen.

 

[Elliania]

@Feronia Voi mikä ihanuus Toivottavasti kaikki menee hyvin Ihanaa, että saat kokea alkuraskauden ilot

 

[Elliania]

@Viheriöi Ihana viesti Kiva kuulla, että tykkäsit. Laitan sormet, varpaat ja hiukset ristiin, ettei sinulle jatkossakaan tule keskenmenoa vaan raskaus kaikessa kauneudessaan

 

[Elliania]

Hei! Kivaa, että lueskelet vanhoja kirjoituksiani. Siivoilin digijalanjälkiäni ja alkuperäinen viesti siten ole enää ole täällä luettavissa. Kirjoittelemisiin!

 

[Sinertävää]

@Elliania
Kauheaa ja surullista lukea miten yhteiskunnan asenteet ovat noin jossakin 50-luvulla. Olisiko sulle mahdollista siirtää kirjoja Suomeen ja täällä päästä julkiselle?

Toisaalta noi kymppitonnin hinnat liittyvät melko varmasti koeputkihoitoihin (IVF), inseminaatiot maksavat ainakin Suomessa näköjään muutaman satasen (toki tulee lääkkeet ja lääkärikäynnit yms lisää!), ovulaatioinduktiot sitten ovat vielä halvempia. Jokaisella on näissä vähän oma polkunsa.

 

[Harrets]

Ompas ikävän kuuloista @Elliania Vierailetteko koskaan Suomessa yhtäjaksoisesti pidempään? Jos esim joulun tai kesän aikaan Suomalaisella yksityisellä klinikalla pystyisitte tekemään hoitokierroksen. Vaatii varmasti kyllä aikamoista järjestelyä…

 

[Kali]

Kaikki menee täällä kyllä ihan huonosti tai suoraan sanottuna päin persettä esikoisen yrittämisen suhteen. Sanottiin kun loppukesästä kävin julkisella keskenmenneistä raskauksista lääkärillä että ei tarvitse kuin soittaa ja pääsen lisötutkimuksiin jos tulee vielä neljäs keskenmennyt raskaus. No en tiedä oliko hoitaja vai kuka sieltä vastasi mutta en ilmeisesti pääsekkään hänen mukaansa. En tiedä pitäisikö huomenna soittaa uusiksi ja katsoa onko siellä joku järvevämpi ihminen joka oikeasti lukee lääkärin kirjaukset. Siellä nimittäin pitäisi ainakin lukea ettei tarvitse kuin soittaa jos tulee vielä keskenmenneitä että pääsen tarkempiin tutkimuksiin.

||Niin joo ilmeisesti tohon vaikutti että viime viikolla olin soittanut äitiysneuvolaan kun sanoin että saanut epäselkeitä tuloksia raskaustesteillä...

 

[Elliania]

@Sinertävää Tosi hyvä pointti kyllä tuo, että kaikki hoidot on tietysti eri hintaisia. Jospa sitä asettaisi henkisen aikarajan tuohon vuodenvaihteeseen ja jos raskaus ei ala siihen mennessä niin käydään vaikka sitten siellä ensikeskustelussa, kun se kuitenkin on vielä maksuton.

Olen paikalliseen klinikkaan kerran itseasiassa ollut yhteydessä aiemminkin, mutta silloin tulinkin siinä samassa raskaaksi, eikä tarvinnutkaan aikaa ja siten jäi loputkin selvittämättä. Huomaan, että jonkin verran jo tutkimusväsymys painaa, kun tässä syksyllä on tullut ravattua lääkäreissä ja sairaalassakin, vaikkei suoraan lapsettomuutta olekaan hoidettu vaan välillisesti etsitty juurisyitä Siksikin ehkä hyvä syksyinen hengähdystauko.

Aina välillä tuo Suomeen kirjoille siirtyminen on kyllä houkutellut, mutta minua on muissa asioissa hoidettu täällä niin paljon paremmin kuin Suomessa hoidettiin, että lienee parempi pysyä kuitenkin täällä sairausvakuutuksen piirissä. Suomessa harmiksi tuon ”ensin yleislääkärille ja sitten vasta erikoislääkärille”-mallin vuoksi oli jäänyt pimentoon liuta harvinaisempia terveysasioita, joihin olisi varhaisessa vaiheessa voitu vaikuttaa jos ne oltaisiin otettu siellä tosissaan, joten en mielelläni kyllä ainakaan ihan heti palaisi siihen järjestelmäänkään. Kaikessa siis puolensa. Suomessa on tasa-arvoisempaa eri suhdemuotoja kohtaan. Täällä taas saa valita itse kenen hoidettavaksi haluaa mennä ja saa helpommin erikoistunutta hoitoa julkisellakin sairausvakuutuksella.

@Harrets Minulle on itseasiassa suositeltu Tanskaa. Osa lähtee täältä sinne hoitoihin Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomessa olisi aika korkeat hinnat yksityisillä, kun on niin vähän kilpailua ja enemmän muutamia isompia terveysjättejä. Saatan olla väärässäkin? Ei olla yleensä paria viikkoa pidempään harmiksi.

Nyt kun molempien @Sinertävää ja @Harrets kanssa näitä mietin niin pieni toivo tässä jo herääkin, että voisi löytyä jostain kohtuuhintaisiakin hoitoja. Kaikki läheiseni ovat joutuneet maksamaan ihan hurjia summia niin ei ole tullut mieleenkään, että ehkä vähemmälläkin avituksella voisi onnistua.

Niin ja lisäyksenä vielä tuohon 50-luvun tunnelmaan niin yllättäen juuri näin. Vähän kun pintaa rapsuttaa niin löytyy tosi vanhoillisia ajatuksia. Täällä on jopa yksi lääketieteen ammattilainen paheksunut ennen toimenpidettä (joka ei liittynyt lapsettomuuteen mitenkään, mutta lääkkeiden rajoitusten vuoksi hän tiesi, että lapsitoive on) sitä, että en ole naimisissa vaan haluan lapsen avioliiton ulkopuolella ollessani! Olen ollut kumppanini kanssa paria vuotta vaille 20 vuotta yhdessä, minusta sen pitäisi jo riittää sitoutumuksen merkiksi, mutta kun ei niin ei Uudismielisempiäkin löytyy, mutta jostain syystä näitä kommentteja on tullut aika paljon vastaan.