Haaveena esikoinen

[StellaMom]

Minäkin liityn vihdoin esikoista yrittävien joukkoon. Ollaan puolison kanssa 32v ja nyt vasta elämäntilanne sellainen, että lapsi saisi tulla Miehellä myös hieman kesti kypsyä ajatukseen.

Tietysti mulla todettiin endometrioosi nyt sitten keväällä, vas. munasarjassa kaksi sentin kokoista endometrioomaa. Ovat kyllä kasvaneet tuosta, kun tuntuvat tuolla vasemmalla 2 vk kierrosta.. pelkään miten tämä ja ylipäänsä endo vaikuttaa hedelmällisyyteen. Muuten kierto suht säännöllinen ja ovulaation olen myös hyvin saanut kiinni. Kontrolli pitäisi olla marraskuun tienoilla ellen sitten mene aiemmin. Ilmeisesti endon kanssa hoitoihin pääsisi jo 6kk yrittämisen jälkeen mikä toisaalta hyvä vaikka hoidot tietyllä tapaa ahdistavat. Nyt vasta yk1 ja piinaviikot. Ei tosin mitään oireita joten tuskinpa tästä kierrosta tärppää.

Onnea yritykseen!! Mulla on endometrioosi vasemmalla ja munajohdin kiinni ilmeisesti oikealla joten tämä on varmaan suurin syy miksi ei ole onnistunut. Paino oli esteenä, ehkä insuliiniresistenssi myös joten kaikkea kannattaa tutkituttaa ettei jää niin pitkälle kuin meidän yritykset. Viime vuonna yritin jo tottua siihen ettei tämä ole meille tarkoitettu mutta lääkäri on ollut hyvin positiivinen kokoajan. Samoin mies, mutta mä oon aina pessimisti. Jos onnistuu niin olen iloinen mutta mun täytyy olla realistinen että ikä ja ongelmat voivat olla vieläkin esteenä. Kaikki verikokeet ja tutkimukset pitäisivät olla ohi nyt ja seuraavaksi tosiaan IVF asiat keskustellaan.

 

[StellaMom]

Tsemppiä paljon ensi viikkoon @Emri !

Tänään dpo 12 ja negatiivinen testi. Kyllähän se harmittaa kovasti. Alan oikeasti kyllä ajatella, että jotain vikaa meissä varmasti on, ehkäpä molemmissa, kun nyt vuoden verran yritetty eikä kertaakaan plussaa tai haamun haamua. Tämä on yk 8 jos olen pysynyt laskuissa. Mutta hyvä puoli on se, että ollaan hakeuduttu hoitopolulle, ja mullakin olisi heti verikokeita tulossa, kunhan vain uusi kierto alkaa. Samalla pelottaa, että kuinkahan kauan tässä vielä kestää ja kuinka rankkoja hoitoja mahdollisesti on edessä. Mutta kuitenkin haluan uskoa, että kaikkeen varmastikin sopeutuu pikkuhiljaa, ja hyvä ennenkaikkea että saa apua

En ole koskenut raskaustestiin pariin vuoteen ainakaan. Ihan vain se jatkuva testaaminen tuotti mulle vaan stressiä
Meillä tuli plussa kaksi kertaa, molemmat menivät kesken kuitenkin joten ei sekään ole mukavaa tietää että luonto ei ollut sitä mieltä että tulisi nyytti syliin. Kannattaa tutkia tosiaan molempia, syy voi olla yllättävä jopa! Meillä miehellä oli keliakia, se voi aiheuttaa tulehdustila jonka takia siittiöt eivät voi hyvin. Mulla insuliiniresistenssi joka aiheuttaa ettei vartalo mielellään aieuta lisää stressiä raskauden merkeissä. Nyt siittiöt voi hyvin ja sokeriarvot mulla hyvät. Mutta tässä ei odotella luomuja enää On sörkitty neuloilla, poistettu polyyppiä ja syöty lääkkeitä jotta päästää IVFään asti joten ei tässä enää paljon ole jäljellä ei haittaa vaikka raskaus olisi vaikea mulle, kunhan sieltä terveellinen nyytti tulisi.

 

[StellaMom]

Mä toivon samaa! Ja toivottavasti verikokeista selviää jotain mikä voi auttaa, tai jos ei selviä, olisi kaikki hyvin! Ja toivon mukaan samat keinot tepsii sullekin! 3kk Donafertyn jälkeen lyheni kierrot normaaliksi siihen vielä letrot siihen päälle niin munkin keho osasi viimein kunnolla ovuloida! Mä toivon että täällä kaikki saa tarvittavan avun!

Me käytiin viime viikolla varhaisultrassa yksityisellä kun oli rv 7+1. Jännitti aivan sikana että olisiko tää vaan tuulimuna tai esim vastaisiko alkio päiviä, myös syke pitäisi tuossa kohtaa jo näkyä. Siellä ultrassa näkyi pikkuinen sykkyrä jonka sydän sykki hirmuista vauhtia! Miehellä tais tulla vähän tippa linssiin! Ja vastasi 7+1 / 7+2 kokoa, oli noin 11.7mm. Tottakai edelleen jännittää että päästäänhän me vielä kunnialla ensimmäisen kolmanneksen loppuun kun onhan tässä vielä riskejä siihen 14. viikkoon asti Mutta ilmeisesti kun on syke näkynyt, pitäisi km-riski pudota ihan muutamaan prosenttiin. Yritän pitää siitä ajatuksesta kiinni.

En voi uskoa että kesän kysta-episodin jälkeen olisin oikeasti tässä. Oli kyllä puolentoista vuoden tunteiden vuoristorata!

Oon myös yllättynyt oireiden moninaisuudesta, kun leffoissa kaikki vaan oksentelee. Mun eka oire oli alaselkäkivut. Plussan jälkeen aluksi oli menkkakramppeja useampi viikko, kuumotti että nytkö se km tulee, mutta vissiin se on normaalia kun kiinnittymistä tapahtuu ja kohtu lähtee kasvamaan. Hengästyn joka kerta kun menen portaita ylös tai ylämäkeen ja salilla rennoissakin liikkeissä on syke ihan tapissa. Turvotusta on ollut myös paljon niin että on jo näyttänyt maha isolta vaikka eihän sen vielä pitäisi näkyä. Huomenna tulee 8+0 täyteen ja mulla ei edelleenkään ole pahoinvointia, mutta sen sijaan mun hankalin oire on unettomuus, tosi usein herään 4 tunnin unien jälkeen ihan virkeänä, sit toki päivällä väsyttää. Ja toki rinnat (etenkin nännit) on kipeät, mä välillä tökin niitä kun haluan varmistaa että ne on edelleen kipeät että oonhan vielä raskaana. Jotkut ruoat ei nyt maistu (esim tuorepuuro, mun lemppari!) ja jotkut toiset taas maistuu (peruna, mistä normaalisti en välitä). Mutta mun puolesta saa olla vaikka 500 oiretta kunhan saadaan esikoinen syliin asti

Kunhan halusin tulla kertomaan kuulumisia, kun tää on mun ensimmäinen plussa ikinä ja kaikki on ihan uutta. Esikoishaave pikkuhiljaa edistyy. Toivon mukaan pääsette pian myös kokemaan kaiken itse!

Pidän peukkuja täällä Tullaan me muut perässä eiks vaan!

 

[Takistyty]

Miten saan ajatukset pois analysoimasta jokaista oiretta? Piinaviikot meneillään ja mieli alkaa jo keksiä ja ylitulkita jokaista vatsannytkähdystä ja hajureaktiota. Noin viikko jäljellä kuukautisten arvioituun aikaan. Tiedän, ettei ennen kuukautisten myöhästymistä kannata alkaa mitään testailla. Pelkään, että innostan tätä menoa itseäni liikaa tärppäämisestä, ja petyn hirveästi, jos en olekaan vielä raskaana (mikä nyt olis todella onnekasta näin nopeasti).

 

[Emri]

Sumuteltu tarkoittaa tuo nenäsuihke joka edistää niiden rakkuloiden kasvamista? Sori jos kyselen tyhmiä ja uudestaan mä meen nyt perjantaina 22.9 lääkärille ja saadaan ohjeet miten se sumute käytetään ja sitten tosiaan pistokset ja lopulta kerätään toivottavasti paljon munasoluja mutta olen vielä skeptinen senkin suhteen. Eli tässä ollaan aika samoissa vaiheissa

Juu nenäsuihketta tarkoitin. Se on sellainen jarrulääke (ettei rakkulat irtoa ennen aikojaan) kun pistokset sitten taas kasvattelee munarakkuloita. Tsemppiä sinne!

 

[StellaMom]

Miten saan ajatukset pois analysoimasta jokaista oiretta? Piinaviikot meneillään ja mieli alkaa jo keksiä ja ylitulkita jokaista vatsannytkähdystä ja hajureaktiota. Noin viikko jäljellä kuukautisten arvioituun aikaan. Tiedän, ettei ennen kuukautisten myöhästymistä kannata alkaa mitään testailla. Pelkään, että innostan tätä menoa itseäni liikaa tärppäämisestä, ja petyn hirveästi, jos en olekaan vielä raskaana (mikä nyt olis todella onnekasta näin nopeasti).

Se on vaikea laji, itse aina löysin jotain hajuyliherkkyyttä tai nipistelyä uudessa paikassa joka poikkesi normista. Ei siinä oikein voi olla miettimättä aina, kun on toiveena tärppi. Kai se oikea fiilis tulee vasta lähempänä dpo 12, mulla oli tärppikierroksella aika selkeä selittämätön tunne dpo 12-13 kun istuttiin sohvalla katsomassa elokuvaa ja mies haki itselleen lonkeroa, jokin mussa sanoi että en voi ottaa. Aamulla testi näytti +. Se ei valitettavasti mennyt päätyyn asti se plussa mutta muistan sen tunteen kyllä. Sen jälkeen en epäile ettei vartaloni oikeasti kertoisi mitä siellä tapahtuu.

 

[Elliania]

@Feronia Ihanaa, että saat viimein kokea tämän kaiken Toivottavasti kaikki menee oikein hyvin, pysyt terveenä ja pienokainen myös

 

[StellaMom]

Voi kauhistus! Oma napailua: Työkaverin vaimo viimeisillään raskaana ja kävi käymässä. Siinä yrittää sitten olla innoissaan ja kysellä nätisti miten on mennyt ja kauheesti onnitella kun samalla haluaisi vain mennä nurkkaan itkemään. Vuosien varrella tällainen "feikki-ilo" on tullut helpommaksi kokoajan kuitenkin. Pahin taisi olla mieheni veljen ensimmäisen lapsen kanssa, uutinen raskaudesta oli veitsi sydämeen. Kun lapsi syntyi vältin tilanteita jossa kysellään "otatko syliin?" annoin muiden tehdä tätä. Sitten kun se hetki tuli ettei ollut syytä olla ottamatta niin oli kyllä vaikeaa, mun sisarusten lapset ovat syntyneet niin kauan sitten, ettei silloin ollut tiedossa kuumeilua tai ongelmista. Ehkä tämä helpottuu joskus? Tämä on kuitenkin syy miksi en koskaan lähde kyselemään pariskuntia onko lapsia tai ovatko suunnitelleet lapsia. Se ei ole kaikille taattua

 

[Sinertävää]

Miten saan ajatukset pois analysoimasta jokaista oiretta? Piinaviikot meneillään ja mieli alkaa jo keksiä ja ylitulkita jokaista vatsannytkähdystä ja hajureaktiota. Noin viikko jäljellä kuukautisten arvioituun aikaan. Tiedän, ettei ennen kuukautisten myöhästymistä kannata alkaa mitään testailla. Pelkään, että innostan tätä menoa itseäni liikaa tärppäämisestä, ja petyn hirveästi, jos en olekaan vielä raskaana (mikä nyt olis todella onnekasta näin nopeasti).

Jokin hömppäkirja lukemiseksi!

 

[Sinertävää]

@StellaMom
Toi on kyllä, itselle oli jotenkin vaikeaa kun kaksoset synnyttänyt työkaveri palasi äitiyslomalta. Kuumottelen jo nyt seuraavan työkaverin äitiyslomalta paluuta, vaikka siihen menee vielä jokin kuukausi varmaan kun muksu syntynyt toukokuussa.

Mulla tosiaan itsellä nyt menkat viisi päivää myöhässä letrojen takia, aamun testi edelleen neg. Ovulaatio on tainnut olla myöhään, onhan tämä rassaavaa.

 

[*Ninni*]

Niin ihana kuulla @Feronia kuulumisia, kiva kun tulit kertomaan Niin paljon kaikkea hyvää ja onnea teille odotukseen

 

[Elliania]

Heippis! Mukava, että lueskelet vanhoja kirjoituksiani. Siivoilin digijalanjälkiäni ja alkuperäinen viesti siten ole enää ole täällä luettavissa. Kirjoittelemisiin!

 

[Lampsu_]

Hei onko täällä kellään tarvetta ovulaatiotesteille mulla jäi tarpeettomaksi avaamaton clearblue digi ja 12 liuskaa, ekstrana 7kpl pregcheck liuskoja. Voisin myydä nämä 20€ sisältäen postikulut. Pistä yv, jos kiinnostaa

 

[StellaMom]

Oma napa: Kävin tänään sitten lääkärissä ja mukaan tuli hoitosuostumukset allekirjoitettuna, lääkkeitä ja innostusta sekä kauhua. Jos kaikki menee hyvin niin reilun parin viikon kuluttua voisi olla punktio jo. Jännittävää, mutta olenhan mä yli 5 vuotta jo tätä toivonut niin ehkä olen valmistautunut tähän kuitenkin ihan hyvin :D

 

[Nektariini86]

Mä päivittelen kanssa tänne omanapailut: Eilen aloitettiin viimeinkin pistelyt ja sormet ristissä toivotaan että munasoluja tulisi hyvin. Tämä siis ensimmäinen kerta joten ei mitään aavistuksia lopputuloksesta

Kävin maanantaina km jälkitarkastuksessa ja saatiinkin yllättäen lupa aloittaa heti km jälkeisestä vuodosta joka ei antanut odottaa itseään kuin keskiviikolle siinä sitten paniikissa selvittelin ympäri kaupunkia ja vähän kauempaakin mihin labraan mennään että seulojen tulokset ehtii ajoissa Nyt kaikki hyvin ja ultra ens perjantaina

 

[Heipsy]

Mä tuun kanssa kertomaan kuulumisia, kun on taas jotain.
Polyypin poiston jälkeen oli jälkivuotoja, mutta olin aika varma että myös uus kierto lähti keltarauhasjohdannaisen lääkkeen jälkeen. Varuiks söin letrot ja tänään kävin ultrassa taas felillä. Hyvin oli limakalvo lähteny kasvamaan ja oli tosi nätti, folli tais olla vasemmalla ja sellanen 30mm hirviö siellä oli edellisestä kierrosta ei ovista tapahtunut (mistä olin kanssa ihan varma) joten tää oli sit ootellut siellä vaan. Nyt tähän kiertoon ei tehä inssiä, koska laadultaan toi tuskin on kauheen hyvä, mutta tosi hyvä fiilis jäi, koska tietää taas vähän missä mennään. Olin viimesen viikon tosi epävarma kuitenkin ja se alko turhauttamaan.

Nyt sit ootellaan seuraavaks HUS:in aikaa ja katellaan mitä ne siellä sanoo. Sit taas uuteen kiertoon ja siitä mahollisesti inssiä

 

[Emri]

Tänään oli alkion siirto, ainokainen joka saatiin. Joten nyt alkaa kunnon piinailut ja toivotaan parasta että kesällä saadaan viimein vauva!

 

[Celestia]

Moikka, liityn keskusteluun. Olen 30v parisuhteessa naisen kanssa ja esikoista yritetään hedelmöityshoidoissa.

Lähete julkiselle tehtiin 1/25, kesällä käytiin psykologin käynnit ja 8/25 siirryttiin sukusolujonoon. Kun tajuttiin, että julkisella ei päästä asiaan todennäköisesti ennen loppukevättä tai jopa syksyä -26, niin laskettiin pennoset ja siirryttiin yksityiselle. Yksityisellä asiat etenivätkin nopeasti, luovuttaja löytyi heti ja viime kierron ultrassa kaikki oli ok, joten tämän kuun kierrosta tulee ensimmäinen yrityskerta inseminaatiohoidoilla. Ajateltiin, että talous sallii yrittää kolme kertaa yksityisellä, siihen menee n. 3000-3500e. Toivotaan tietysti, että tärppäisi. <3 Rahanmeno lisää tietysti painetta onnistua, mutta voisi sitä turhempaankin rahoja käyttää.

Nyt kp 9 ja vielä ovulaatiotesti on tosi hailakka. Jännästi syksyä kohti oma kierto on pidentynyt. Toivon, että saan alkavalla viikolla ovulaatioplussan ja pääsemme inssiin. Jos saan hymynaaman vasta ensi lauantaina, niin luonnollisesti tämä kierto menee ohi, koska viikonloppuisin ei tehdä hoitoja. Omat kiertosovellukset näyttävät ovulaatiopäivää perjantaille, eli voisi olla loogista että saisin positiivisen testin keskiviikosta eteenpäin. Toisaalta flunssa on voinut sotkea tätä kiertoa, joten…

Jännittävää, stressaavaa! Koitan täyttää arkea harrastuksilla, niin olisi muutakin ajateltavaa.

 

[Sinertävää]

Moikka, liityn keskusteluun. Olen 30v parisuhteessa naisen kanssa ja esikoista yritetään hedelmöityshoidoissa.

Lähete julkiselle tehtiin 1/25, kesällä käytiin psykologin käynnit ja 8/25 siirryttiin sukusolujonoon. Kun tajuttiin, että julkisella ei päästä asiaan todennäköisesti ennen loppukevättä tai jopa syksyä -26, niin laskettiin pennoset ja siirryttiin yksityiselle. Yksityisellä asiat etenivätkin nopeasti, luovuttaja löytyi heti ja viime kierron ultrassa kaikki oli ok, joten tämän kuun kierrosta tulee ensimmäinen yrityskerta inseminaatiohoidoilla. Ajateltiin, että talous sallii yrittää kolme kertaa yksityisellä, siihen menee n. 3000-3500e. Toivotaan tietysti, että tärppäisi. <3 Rahanmeno lisää tietysti painetta onnistua, mutta voisi sitä turhempaankin rahoja käyttää.

Nyt kp 9 ja vielä ovulaatiotesti on tosi hailakka. Jännästi syksyä kohti oma kierto on pidentynyt. Toivon, että saan alkavalla viikolla ovulaatioplussan ja pääsemme inssiin. Jos saan hymynaaman vasta ensi lauantaina, niin luonnollisesti tämä kierto menee ohi, koska viikonloppuisin ei tehdä hoitoja. Omat kiertosovellukset näyttävät ovulaatiopäivää perjantaille, eli voisi olla loogista että saisin positiivisen testin keskiviikosta eteenpäin. Toisaalta flunssa on voinut sotkea tätä kiertoa, joten…

Jännittävää, stressaavaa! Koitan täyttää arkea harrastuksilla, niin olisi muutakin ajateltavaa.

Tervetuloa tänne ja kurkkaa myös tuota lapsettomuuspuolta, siellä on paljon hoidoissa olevia ja naispariskuntiakin. Inseminaatio oli ainakin itselle suhteellisen tylsä toimenpide, tuntui lähinnä papakokeelta.

 

[Viheriöi]

@StellaMom & @Nektariini86 Toivottavasti munasolut kypsyy toivotusti ja saatte niitä punktiossa hyvin talteen!

@Emri Pidetään kovasti peukkuja, että pikkuinen pysyisi kyydissä.

@Kyfi2491260 Tervetuloa mukaan! Kiva, että teillä on alkanut asiat edetä vauhdikkaammin. Toivottavasti ovulaatio osuisi sopivasti ja pääsette nyt inssiin!

Meillä oli eka käynti julkisella lapsettomuusasioiden tiimoilta. En oikein tiennyt mitä odottaa, ja olin vähän… pettynyt? Tai ehkä hämmentynyt. Tiedostan kyllä, että lähinnä ihan omien väärien luulojen vuoksi. Mutta silti koen tarvetta avautua vähän omista ajatuksista - sori, jos menee liikaa tilityksen puolelle.

Käynti olikin perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajalle eikä lääkärille niin kuin olin kuvitellut. Lääkäriin päästään kuukauden päästä, ja sitten hän ehkä kirjoittaa lähetteen lapsettomuuspolille. Tai huonolla tuurilla käskee takaisin kotiin jatkamaan yrittämistä… Varsinaisia tutkimuksia ei tällä käynnillä tehty, vaan taustatietojen kartoitusta minulta ja mieheltä. Varatun kahden tunnin sijaan kesti 40 min. Sain kyllä lähetteen verikokeisiin (perusverenkuva, kilpirauhasarvot ja prolaktiini). Prolaktiinia lukuunottamatta nuo on otettu jo keväällä Puhdin mittauksissa ja oli ok. Ferritiini taas oli silloin alakanttiin ja olen nyt syönyt rautatabletteja, mutta sitä ei kuulunut tähän testiin. Vähän alkoi huolestuttaa, tutkitaanko sitä ollenkaan julkisella.

Yritän ajatella positiivisen kautta, että asiat kuitenkin etenee ja onhan tuo prolaktiini nyt uusi tieto. Mutta samaan aikaan tuntuu silti, että keväällä yksityisellä käymistäni Puhdin labroista ja perus-gynen tarkastuksesta oli enemmän hyötyä kuin näistä parista ensimmäisestä käynnistä julkisella. Varsinaisesti asiaan päästäneen loppuvuodesta tai vasta ensi vuoden puolella.

Muita, jotka on joskus pettynyt omien liiallisten odotusten takia?