Etusivulle nostettu imetyskeskustelu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Quara
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mua lähinnä raivostuttaa toi termi "olet hyvä äiti jos...". Jos joku tulee oikeesti mulle joskus, ikinä, koskaan sanomaan että olen huono äiti tai en ole hyvä äiti kun teen jotain (siis normalin rajoissa, ei mitään huumeitten käyttöä yms.) niin mähän revin henkisesti sen ihmisen pään irti! Vielä jos sen ääliömäisyyden päästää suustaan joku muu äiti, niin voin taata että se itkee. Siinä nimittäin kyllä käsitellään jokaikinen luonteenpiirre, älykkyysosamäärä, ruokavalio, ulkoiset piirteet...

Koska jos lähdetään linjalle että ei ole hyvä äiti jonkun mielipideasian tai yhden seikan takia, niin eipä ole kyllä tässä maailmassa yhtä ainutta hyvää äitiä. Jokaisella on joko joku periytyvä allergia, suvussa perinnöllisiä sairauksia, on juonut kahvia raskausaikana, on syönyt valmisruokaa, on harrastanut liian vähän liikuntaa, on harrastanut liikaa liikuntaa, ei pysty auttamaan lasta opiskelussa, on missään elämänsä vaiheessa juonut alkoholia tai tupakoinut, ei ole hankkinut immuniteettia KAIKILLE taudeille, on ajanut autolla...

Esitän oman väitteen: Hyvä äiti jättää huomiotta ympärillään olevat mielipiteen tyrkyttäjät.

(paradoksi, eh [;)])
 
Hyvä äiti- kommenttien heittäminen on muiden yläpuolelle nousemista. Siinä sanotaan ihan suoraan, että minä hyvä tai ainakin sinua parempi. Olen Pähkylä kanssasi ihan samaa mieltä.

Ai niin, minun ei pitänyt osallistua tähän enää... [;)] Minä yritän olla tulevalle lapselleni äiti, en hyvä enkä huono. Parhaani teen, jos en onnistu, niin voivoi. Ei se minunkaan äitini superäiskä ollut.

Voisimmehan keksiä muitakin samanlaisia ohjeita hyvästä äitiydestä. Kävisikö esimerkiksi: hyvä äiti yrittää pitää ydinperheen kasassa, koska on lapsen etu kasvaa ydinperheessä? Eihän se niinkään ole. Perheneuvoja varmasti yrittää tukea perhettä siinä, että karikoista päästään yli, mutta ei takuuvarmasti  kannata loppuun saakka sitä, että liitto pidetään kasassa jos sille ei edellytyksiä enää ole.

Kuten ekaan kommenttiin laitoin, minua ärsytti se, että imetysneuvoja piiloutui roolinsa taakse sanomalla, ettei imetysneuojana voi tukea muuta kuin imettämist. Varmasti hän muualla kuin virtuaalielämässä sanoisi asian toisin, kuten siinä artikkelissakin sanoi muistaakseni, että pitäisi tietää tilanteesta enemmän. Mutta silti viesti oli, että pitää imettää. Ja sillä tavalla joku sen siitä lukee ja ihan turhaan kokee huonommuutta kun ei onnistu.

Ja sitten nämä "imettäminen kyllä onnistuu kun vain yrität"- kommentit ja "hyvä äiti yrittää imettää masentavat ihmisiä viel entisestään. Kaikki kun eivät osaa erotella kaiken kirjoitetun totuusarvoa ja monilta unohtuu kokonaan lähdekritiikki näillä nettipalstoilla. Lisäksi luetaan kuin piru raamattua. kurjaa minusta.
 
ALKUPERÄINEN: viimeinen
Hassua on että vain korviketta voi kehua mutta kun yrität puolustaa imetystä tulee heti p*skaa niskaan... Hmm. Mua ei toisaalta haittaa kun olen molempia, sekä korvike- että imetettyä vauvaa hoivannut.


Kuka täällä korviketta kehuu? Ideahan minulla oli, että ei voi olla niin yksinäkökulmaisia ohjeita, jotka yleispätevästi sopisivat kaikkiin ihmisiin. Ei imetys, ei pulloruokinta. Minua inhotti siinä artikkelissa se, että ikäänkuin on yksi ainoa tapa, jonka ohi ei katsota, ei sitten millään.

En ole puolustellut korviketta, en vastustanut imetystä. Eikä mielestäni kukaan muukaan täällä. Minun mielestäni, viimeinen, sait ihan aiheesta ihmisiä kiukkuuntumaan vetämällä noita hyvä äiti- kommentteja tähän keskusteluun ja sanomalla, että jos ei viitsi/halua edes yrittää, niin ei ole hyvä äiti.
 
Quara: Kuten jo jollekin tuossa sanoin, en sano ketään huonoksi äidiksi.. Jospa nyt itse kukin lukis ihan kiihkotta noi minunkin kirjoittamani viestit eikä poimis niistä mitään piiloviestintää. Mä en myöskään alunperin sanonut mitään hyvästä äidistä, vaan sinä itse... Jos mulle väitetään ensin että puhun miten joku on hyvä äiti (vaikka ekassa tekstissäni en edes sanonut siitä mitään!)  ja sitten tästä johtuen yritän määrittää mun mielestä hyvän äidin (ja siis ylipäänsä musta hyvä äiti yrittää parhaansa olla hyvä äiti ja se riittää, oli kyse sitten imetyksestä tai mistä vaan) niin hohhoijaa jos siitä revitään päitä irti [:D].

Mä olen varmaan niin vanha ja outokin, et jos mulle joku sanois et oon huono äiti koska *ihan mitä tahansa* niin mua vaan naurattaisi. Kun mä itse tiedän että oon yrittänyt olla hyvä äiti. Joskus se on riittänyt, joskus ei, mutta mä olen mun lapsille se paras äiti. Toivottavasti te kaikki muutkin olette [:)]. Ja ei, mä en todellakaan yritä nostaa itseäni kenenkään yläpuolelle yhtään millään. Onpas kummallista edes ajatella noin. Ehkä mä nyt vetäydyn tästä keskustelusta kun pointtikin koko keskusteluun katosi monta viestiä sitten...
 
Minä voin vallan hyvin haudata tämän keskustelun, mikäli se kaikkien tätä käyneiden osapuolien kesken koetaan merkityksettömäksi ja loppuunkäydyksi. Minä en pahoittanut mieltäni, kiukutti sen artikkelin yksipuolisuus ja se on todellain se pointti, joka katosi tästä keskustelusta jo ajat sitten.

Jotkut muut saattoivat kuitenkin pahoittaa mielensä kun kokivat, että heidän yrittämisensä ei joillekin riitä. Toivoisin, viimeinen, kuitenkin, että monta lasta synnyttäneenä näkisit, että vaikka sinä naurat sille, että joku sanoisi sinua huonoksi äidiksi, on ihmisiä, jotka eivät tee niin ja jotka ovat vasta saamassa sitä ensimmäistään ja imevät kommentteja ja ajatuksia niiltä, joilla sitä kokemusta on.

I´m off. Ja undulaatti, eri mieltä oleminen ei ole mielestäni tappelemista. Eri mieltä saa ja pitää olla, jotta keskustelua syntyy. Eri asia on, jos jonkun mieli pahoittuu. Sitä pitää välttää, mutta joskus niinkin käy. Ei tämän nettisivun ilmapiiri kai siihen kaadu, jos me olemme jostain eri mieltä?

Varsinkaan kun ei tässä kai kyse ole muusta kuin sanavalinnoista.
 
Eipä tämä vielä musta tappelun merkkejä täytä, eikö ole ihan hyvä jos asiasta puhutaan kun kerta eriäviä mielipiteitä löytyy?

Viimeinen: ei mua haittaa vaikka kertosit mitä yleisiä mielipiteitä siitä mimmonen on hyvä äiti. Mulla on aika hyvä lähdekritiikki. Toivoisin vaan että säkin lukisit tarkemmin kun kerta toivot sitä muilta. Eli toistetaan: Jos joku tulee sanomaan MINULLE HENKILÖKOHTAISESTI olevani huono äiti syystä X, niin pääsääntöisesti kyllä ärähtäisin takaisin.

Myös perustelut "olen vanhempi" tai "olen saanut monta lasta" ei ole mielestäni kovin hyviä. Kumpikaan noista kun ei vaadi mitään erikoista taitoa, vanheneminen käy ihan itestään ja lapsen tuuttaaminen pellolle on biologinen tapahtuma. Ei niin että kukaan olisi tässä niihin vedonnut, tuli vaan mieleen tyhmimmät perustelut sille että oma mielipide oisi jotenkin parempi.
 
Heippa kaikille!

Itse en ole kyseistä artikkelia edes lukenut koska otsikko jo ärsytti minua. Itse olen nyt reilun 3kk ikäisen pojan äiti, jota ruokin korvikkeella, koska imetys ei todellakaan onnistunut, parhaani yritin sen suhteen mutta epäonnistuin, enkä koe olevani huono äiti vaikka poikamme saakin korviketta.

Hyvästä äidistä on täällä keskusteltu, minusta Hyvä äiti on sellainen joka välittää itsensä ja lapsensa hyvinvoinnista ei sellainen joka itse voi huonosti ja lapsi voi huonosti.

On se hyvä, että aihe saa keskustelua aikaan, mutta inhoan kanssa sellaista jos asioita tulkitaan väärin, nahistellaan, kinastellaan ja väitellään asioista. Hienoa on kuitenkin, että sairaaloissa on apua saatavilla imetyksen onnistumisen suhteen, mutta aina ei sekään auta.

Hyvää joulunodotusta kaikille!
Maajo
 
Quara ihmetteli, että mihin sitä imetystukihenkilöä oikein tarvitaan. Itse näkisin, että heidän tärkein tehtävänsä on auttaa, opastaa ja tukea äitejä varsinkin siinä alkumetreillä, jotta imetykselle saataisiin mahdollisimman optimaalinen alku eikä imetys loppuisi vain väärien uskomusten tai tiedon puutteen vuoksi. Esimerkiksi on hirveän tärkeää tietää, varsinkin kun saat ensimmäisen lapsesi, että on normaalia että sitä maitoa alkaa herumaan vasta 2. usein 3:na päivänä lapsen syntymästä. Alkuun jo ihan hormooneista johtuen maidon erittyminen on hitaampaa ja luonnollisesti lapsi on rinnalla usein ja tiheästi sillä hän saa maitoa vain pieniä määriä kerrallaan. Sitten on hyvä muistaa, että vastasyntyneen mahalaukku on alkuun todella pieni eikä sinne paljoa maitoa kerrallaan mahdukaan. Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vauva ei tarvitsekaan lisämaitoa pullosta ensi päivinä. Pullosta on helppo tuputtaa liikaa ja sitten vauvalla on kaikenlaisia suolisto-ongelmia, pulauttelua yms.

Lisäksi monet äidit erheellisesti luulevat ettei vauva saa riittävästi maitoa ja tai että maito loppuu kun vauva on tiheämmin rinnalla. Mutta tämäkin kuuluu asiaan, mistä vaan useakaan äiti ei välttämättä tiedä ja pelästyy turhaan. Tosiasia nimittäin on, kuten viimeinenkin mainitsi, että kun vauva on useammin rinnalla niin se "tilaa" lisää maitoa. Mitä tiheämmin vauva imee, sitä enemmän maitoa erittyy. Pian äidiltä tuleekin enemmän maitoa ja vauva on taas tyytyväinen eikä tarvitse maitoa pullosta. Yksi kriittinen kohta on muistaakseni siinä 2-3kk:n ikäisenä, kun vauva on luonnostaan enemmän äidissä kiinni ja haluaa usein rintaa. Tämä liittyy osittain vauvan henkiseen ja motoriseen kehitykseen, mutta myös siihen, että taas hormonien vuoksi maidon määrä usein hieman hiipuu ja kun vauva on useammin rinnalla tilaamassa, niin pian se maidontuotanto taas kasvaa. Herkästi viimeistään tässä vaiheessä äidit luulevat, että nyt se maito loppuu ja siirtyvät sitten korvikkeeseen vaikka vielä haluaisivatkin imettää.

Sitten vielä ihan imetyksen alkuvaiheessa varsinkin 1. lapsensa kanssa äiti voi olla autuaan tietämätön miten lasta tulisi oikein imettää. Tässäkin imetysohjaajat yms. alan henkilöt ovat tärkeässä asemassa. Herkästi jos asento tai imuote on vähänkään väärä niin äitiä sattuu, rinnanpäät voivat olla rikki yms. Moni äiti luopuu imetyksestä ihan turhaan, koska asia on helposti korjattavissa mikäli joku asiantunteva ihminen olisi siinä vierellä neuvomassa ja antamassa vinkkejä. Ja vielä yksi hyvä mittari mikä ei petä on äideille, jotka epäilevät ettei heiltä tule maitoa riittävästi on lapsen painonnousu. Jos paino nousee ja vauva kasvaa muutenkin hyvin ei korvikkeita tarvita. Mainittakoon vielä, että nyt taitaa WHO:n toimesta olla tekeillä kasvukäyrät erikseen imetetyille ja sitten korvikeruokituille lapsille. Suomessa käytössä olevat käyräthän on laadittu sekä että. Eli turha niitä käyriäkään on niin tarkaan ottaa, että onko ylä-, ala- vai keskikäyrillä. Mielestäni tärkeämpää on, että vauva kasvaa omalla käyrällään, missä se sitten onkaan.

Tämä nyt saattaa kuulostaa paasaukselta ja anteeksi siitä. En todellakaan ole sitä mieltä, että kaikkien äitien on pakko imettää. Kyllä ne lapset kasvavat korvikkeellakin. Mutta kun suuri osa äideistä haluaa, niin olisihan se ikävä mikäli imetys ei sujukaan. Ja siksi on mielestäni tärkeää että näitä imetystukihenkilöitä ja muita ammattilaisia löytyy jotka osaavat auttaa ja opastaa pähkäileviä äitejä.

Riikalta hyvä kommentti varsinkin tuo viimeinen kappale, jonka kirjoitit!
 
Takaisin
Top