Esittelykierros

Hei!

Varovaisin mielin tulen tänne esittäytymään. Täällä pian 27-vuotias kahden pojan (-13 ja -14) äiti Päijät-Hämeestä.

Taustalla huhtikuussa koettu kkm ilman spontaania vuotoa tai muita oireita. Keskenmeno todettiin neuvolan alkuraskauden ultrassa rv 9+2. Alkio vastasi vain viikkoa 6. Tyhjennykset eivät lääkkeillä onnistuneet ja kahden viikon rumba päättyi imukaavintaan.

Nyt uudelleen raskaana jo toisesta "lupakierrosta". Ensimmäisen positiivisen testin tein jo 28.7. Tänään eletään rv 5+2.

Neuvolan alkuraskauden ultran olen varannut 27.8. jolloin rv 8+0. Neuvola on seuraavana päivänä, lyhennettynä versiona (koska edellinen tuoreessa muistissa).

Skeptisenä päivä kerrallaan eteenpäin!
 
34v kolmen elävän lapsen ja yhden enkelin äiti. Hämeessä asustelen. La on jossain siellä huhtikuun lopun ja puolen välin huitevissa. Veikkaisin että 20. päivän tienoilla. Tämä olisi siis viides ja nykyiselle miehelle toka oma. Hän tosin ei ole ikinä vielä pitänyt elävää omaa sylissä. Perheessä myös liuta karvaisia lapsia, joilla neljä jalkaa. Opiskelen ja niitten sujuminen jännittää.
 
Uusperheellinen-84 toivottavasti nyt kaikki menisi hyvin loppuun asti :-)
Meillä miehellä neljä lasta joista kaksi meidän yhteisiä. Eli kolmas yhteinen tulossa.
 
Mä olen 23/95 likka satakunnasta, mentiin viime kesänä miehen 26/93 kanssa naimisiin ja lähdettiin helmikuussa häämatkalle ja silloin päätettiin jättää ehkäisy pois ja yritystä takana 6kk, kunnes tärppäsi. ❤️
Lisäksi meiltä löytyy koira, jonka mustasukkaista luonnetta odotan hieman kauhulla, että millai hän ottaa pienen vastaan ja hyväksyy hänet.
 
Mä oon jo 42 ja pitkään mietin et haluanko/jaksanko enää kahdeksatta. Onneks päätettiin yrittää koska olen nyt tosi onnellinen. Neuvolassa kun sanoin mun iästä hän sanoi et siel on joku mua 6 v vanhempi odottaja et ehdin viel ainakin 2 lisää =D
4 vanhinta asuu jo omillaan ja kotona on 14,6 ja 4 vuotiaat, hiujan lemmikkejä ja mies.
Turusta.
Kirjottelen yleensä kännyllä niin en saa noita foorumin omia hymiöitä näkymään enkä tiedä näkyykö kännyn hymiöt täällä.

Oon kertonut mun lähimmille ystäville ja just äsken haettiin ystävän lasten vaunut joiden kankaat nyt pyörii pesukoneessa.
Lapsille ei oo kerrottu mut jos ei ne nyt arvaa niin ihme on.

Olen myös kestovaippa hörhö mutta en agressiivinen sellanen. Kantoliinankin aattelin ottaa käyttöön taas tän tulokkaan kanssa.
 
Hezzu sanoi:
Mä olen 23/95 likka satakunnasta, mentiin viime kesänä miehen 26/93 kanssa naimisiin ja lähdettiin helmikuussa häämatkalle ja silloin päätettiin jättää ehkäisy pois ja yritystä takana 6kk, kunnes tärppäsi. ❤️
Lisäksi meiltä löytyy koira, jonka mustasukkaista luonnetta odotan hieman kauhulla, että millai hän ottaa pienen vastaan ja hyväksyy hänet.
Click to expand...

Tohon koirajuttuun on joitain harjoituksia koiran kanssa joita voi aloittaa jo raskausaikana. Kannattaa googlettaa :)
 
Moi!
Olen kahden pojan äiti Pirkanmaalta. Ikää 35 ja viimeistä raskautta viedään nyt. Päätettiin, että jos tulee alle kolmen vuoden ikäerolla pienempään, niin sitten vielä kolmas, ja raja oli juuri menossa umpeen, niin että yksi yrityskierto olisi ollut jäljellä. Vasta varovaisesti iloitaan, kun ikääkin jo on ja yksi km aiemmin tänä vuonna. Mieli kyllä tahtoo väkisinkin jo täyttyä vauvantuoksuisista haaveista... :love7
 
Moikka!
34-vuotias kahden lapsen äiti keski-pohjanmaalta, joka yrittää olla tosi rento, rauhallinen ja toivoo, että asiat menis hyvin tällä kertaa. Kaksi keskenmenoa kokenut, viimeisin reilu vuosi sitten..keskeytynyt keskenmeno.

Kolmas siis tulossa ja pitkään jahkailimme, että vieläkö yritetään vai ei. Onneksi yritimme, koska olen niin onnellinen tällä hetkellä!

Tämä tulee olemaan meidän viimeinen lapsi, mun viimeinen raskaus.. ja mä aion niin nauttia tästä murusesta. Tuntuu että en uskalla vielä iloita tästä jos kaikki ei menekään hyvin, mutta toisaalta ajattelen että enhän mä voi niinkään ajatella..joten just nyt päätin että mä oon onnellisesti raskaana!

Meidän tytöt on jo 10 ja 6 ja kaikki heidän tavaransa on jo laitettu eteenpäin, koska kuviteltiin, että ei me enää..

Ei vielä olla päätetty milloin kerrotaan tästä.. toisaalta haluaisin siskolle jo kertoa.. jos nyt hetken vielä odottelee..

La 25.4, mutta epäilen että tulee muuttumaan aikaisemmaksi..
 
Hä, olin laittavinani aikasemmin tähän jo viestin mutta ilmeisesti jäänykki kesken :shifty:
Elikkä Moikka.
Täällä nokialainen 2 lapsen (2/15 ja 10/16) äiti, mies ja karvaset kaverit tukena <3

Alun perin olikin tarkotus jääde kahteen lapseen. Kolmas oli jo tulossa ihan perään viimmesimmän jälkeen ja tunsin olevani liian väsynyt uuteen raskauteen, päädyttiin silloin keskeytykseen :sorry: Silloin laitettiinkin hormoonikierrukka joka poistettiin n.vuoden jälkeen todettuani sen aiheutettua kovaa masennusta :sad001 nyt sitten tällanen yllätys kumien kanssa :Heartred ihana yllätys jo :grin

Tämä on sitte ehdottomasti viimmeinen raskaus ja aion nauttia tästä oireettomuudesta :) toivon mukaan edellisissä raskauksissa vaivanneet suonikohjut ja närästys armahtaa tällä kertaa! :nailbiting:
 
Turkulaistunut 32v esikoisen odottaja. Laskettu aika ois laskurien mukaan 21.4. Plussasin eilen ja tein vielä digitaalisen testin, ku isäntä oli sitä mielyä, ettei viiva oikein näy :laughing002

Innostunut yrittäjä olin, kun aloitin jo pienimuotoisesti vaatteiden hankkimisen :smiley-bounce012

Teen myös itse kestovaipat, kun Suomesta ei tunnu löytyvän sellaisia kuin haluaisin (kuorivaipat ostan).
 
Heipähei,

Olen 24-vuotias yhden neitosen (10/18) äiti Savosta. Toivottiin lasta pienellä ikäerolla (~2v) esikoiseen, ja kappas ekasta kierrosta hän näyttäis matkaan tarttuneen, sormet ja varpaat ristissä.. :wink ikäeroa siis tulisi 1v 6kk, vähän jo mietityttää, mut kai siitä selviäisi.

Esikoinen syntyi keskosena rv 34+4, ja seuraavia raskauksia seurattaisiin tarkemmin. En vaan tiedä miten, useammin labroja, ultria, lääkärin vastaanottoja, onko jollain kokemusta? Riski uuteen ennenaikaiseen synnytykseen on suuri, ja se mietityttää. Ajattelin varata aikaa neuvolaan hyvissä ajoin, kun haluan näistä jutuista jutella. Viimeksi en kerennyt edes äitiyslomalle, olin 5 päivää vuosilomalla, kun lapsi syntyi. Nyt on tarkoitus mennä tammikuussa töihin ja lapsi hoitoon, en tiedä miten se menisi ja kannattaisiko lasta totuttaa uuteen päiväkotirumbaan muutaman viikon vuoksi?

Paljon asioita auki siis. Kiva, kun täällä tuntuu olevan jo tosi aktiivista juttua, mukana ollaan! :)
 
alli95:
Mulla on pikkukeskonen syntyi vk 27+5.
Mulla erittäin suuri ennenaikaisuudenriski. Mulle tehdään äitiyspolilla rakenneultra ja sen jälkeen ultrataan 1-2vk välein.
Ultralla pystytään seuraamaan kohdunsuuta.
Sulla on hyvillä viikoilla syntynyt keskonen.
Ja aina mulle sanottu että jos pääsee vk 30 niin hyvä :)
Ennen raskautta jo suunniteltiin, että ei anneta mennä vk 35 yli. Saa nähdä muuttuuko suunnitelma edetessä.

Eiköhän sullakin ultralla seurata tarkemmin :)
 
"Kiva" kuulla että löytyy samoja kokemuksia. :)

Sulla onkin sitten pienen pieni :Heartpink Meillä meni hyvin, hyvillä viikoilla syntyi eikä hengenvaaraa ollut. Silti mä luulen että nyt raskaana ollessa pelottaisi jatkuvaan ettei synny jo. Mukava oliskin, jos ultrattaisiin useammin :)
 
Tottakai se mietityttää kun kerran on tullut etuajassa. Muistat neuvolassa asiasta heti mainita. Tekevät lähetteen sitten äitiyspolille :)

Keskostenhoito on Suomessa erittäin hyvää. Siksi itse en pelkää jos syntyisi samoilla viikoilla kun esikoinen. Alle 25 viikkoset on sitten jo erittäin pieniä ja vaara menehtymiseen suuri.
 
Moikka!

Täällä 24-vuotias Sastamalan Häijäässä asuva nainen. Perheessä on tyttö 01/16 ja tämä huhtikuinen tärppäsi heti kuparikierukan poiston jälkeen ja toivotaan, että kaikki menee hyvin <3

Ensimmäinen raskaus oli todella vaikea viikosta 22 eteenpäin, 3 akuuttia munuaistulehdusta, joista viimeistä ei saatu enään hoidettua ja se jäi krooniseksi. Munuaisten hälyyttävä hydronefroosi kummallakin puolella, joka aiheutti tosi kamalat kivut. Rv 35 sain luvan käynnistykseen heti, kun en enään kestä kipuja, mutta rv 38+0 asti sinnittelin vauvan takia, koska vauvalla ei kuitenkaan ollut hätää. Kävin tuolloin 03/16 magneettikuvissa, jossa koko mun rakenne kuvattiin viipalekuvina ja todettiin, että kohdun väärä asento aiheuttaa munuaisvaivat, mitkä on todella todennäköiset tässäkin raskaudessa. Mutta nyt se on ainakin tiedossa, niin vähän helpottaa mieltä.

Meillä tosiaan oli toive pienestä ikäerosta, mutta ongelmien takia päätettiin sitten kuitenkin odottaa. Laskettuaika n. 25.4. <3
 
Moi! Mä plussasin toissapäivänä ja pikkupikkuhiljaa alkaa epäusko vaihtua siihen että voisin oikeesti uskoo että oon raskaana! Jännittää myös että miten kaikki menee ja saanko oikeesti lopulta elävän vauvan syliini ja millon uskaltaa alkaa iloitsemaan kunnolla. Toisaalta aattelen et ehkä on parempi et visualisoi kaikkea toivottua eikä epätoivottua. :D Joten taidan nyt tästä eteenpäin valita uskoa että raskaus on totta, oon raskaana ja kaikki menee niinkuin on tarkotettu. <3

Asun Porvoossa ja vielä miehen kanssa erillään. Ei varsinaisesti yritetty lasta mutta ollaan vähän rennosti jätetty osittain kohtalon käsiin. :D Mies varmaanki muuttaa tässä lähiaikoina mun ja mun koiran luo ja aletaan sitten olemaan oikea perhe. :) Oon 27 ja ollaan tosiaan miehen kaa oltu yhessä kuus vuotta mut tässä välissä oli taukoa. Nyt neljän kuukauden yhessäolon jälkeen kohtalo päätti tehä meistä vanhempia. <3 Olis maailman ihmeellisin asia jos nyt saisin vauvan ja kaikki menis hyvin loppuun saakka!

Mä oon yrittäjä ja teen töitä kotona. Luonnonmukasuus ja ekologisuus kiinnostaa ja ehottomasti haluun kantoliinan ja kantorepun. Kestovaippoja täytyy vielä pohtia tai kokeilla.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top