Esikoisten odottajat

Itse olen vasta etsinyt vauvalle kotiintulovaatteet valmiiksi. Muuten en ole ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Eilinen lääkärineuvola jäänyt nyt mieleen ja viime yön olen sitten unissani synnyttänyt micheliinivauvaa. Eilen rv 36+4 ja vauvan kokoarvio 3200g, la:na painoarvio olisi ainakin sen 3800g. Lääkäri mittaili lantiota ja sanoi että pitäisi mahtua kyllä tulemaan. Nyt alkasi kovasti jännittää, vaikka olenkin yrittänyt lohduttautua ajatuksella että on ainakin helpompi käsitellä kun on vähän kookkaampi. Olen 170cm pitkä, mutta todella hoikka, eikä lantioni kyllä ainakaan leveä ole. Pelkona on suuret repeämät sekä pahimpana se, että vauva ei mahdukaan tulemaan vaan jää jumiin. Aivan järkyttävä pelko on tullut että jostain syystä menetän tämän meidän aarteen.. Ahdistaa tuleva..
 
Jos yhtään auttaa, hoikkuus ei ole yhteydessä synnytyskanavan kokoon. :)
 
Minäkin ajattelun selvitä synnytyksestä ammeella, akupunktiolla ja ilman lääkkeitä. No, strepton takia pääsin vain suihkuun josta oli kyllä apua. Akupunktiota antava kätilö ei ollut vuorossa. Mies hieroi selkää supistuksien aikana ja oli iso apu. Ilokaasua otin mutta ei tuntunut auttavan ja koska olin väsynyt ja halusin nukkua pyysin epiduraalin. Se oli tosi hyvä päätös. Sain hetken nukkua mutta tunsin sitten kuitenkin ponnistustarpeen vaikka sain lääkettä lisääkin. Kaikki ei kuulemma tunne. Synnytysjakkara oli myös hyvä päätös.

Repeämiä tuli mutta pitäisi niidenkin pian parantua.
 
Pioni, minkälainen tunne sinulle itsellesi jäi synnytyksestä? :)

Luonnostaan tulevien repeytymien paraneminen on kuulemma nopeampaa kuin epin, koska useimmiten pinnallisempia. :)
 
Libra, hyvä olo jäi synnytyksestä kaiken kaikkiaan. Luonto hoiti synnytyksen hyvin alkuun ja oma kroppa teki myös hyvin töitä loppuun saakka. Kipu kuuluu asiaan, olen itse sitä mieltä ja "kerranhan se vain kirpaisee".

Ymmärrän senkin että monet pelkää synnytystä ja silloin pitää vain sanoa sekin kätilöille reilusti. Pelottihan minuakin kun en tiennyt mitä on tulossa mutta kyllä siinä tilanne vie mennessään.

Nyt meillä on vauva huutanut kaksi yötä putkeen, synnytys melkein oli helpompi kestää. :D Siihen sai apua, nyt koetetaan selvitä omillamme.
 
Samaa mieltä! Synnytys on vasta alkua. :D

Ja voi pikkuista! :Heartred Tsemppiä!

Tulipa tuosta muuten mieleen, kuinka mulla itselläni pukkasi hormonihikeä ja olin ihan paniikissa, kun tyttö itki (auttoi varmaan tosi paljon...:wink), kun pelkäsin, että rikon hänet. :) Meidän tyttö hiljeni, kun kapaloin hänet. Ja hän eli siinä kapalossa 24/7 elämänsä ekat viikot.
 
Meillä taisi vauva huutaa siksi kun söin sipsejä ja dippiä lauantain kunniaksi. Viime yöt menneet loistavasti, viime yönä nukkui viisi tuntia putkeen. :D Tosin th:n mukaan näihin aikoihin vauvoilla on mahavaivoja. Niin on äidilläkin, suklaa maistuu hyvin. :)
 
Onko muilla tullu huono äiti fiilistä kun vauva itkee ja et tiiä mitä pitäs tehdä et lopettas. Ite itken tääl päivät ja yöt aina ku vauva itkee. Ei varmasti auta et öisin saa nukuttua sen 2h pätkissä kun herään pieneenkiin vauvan tuhahdukseen. Päiväunia en oo koskaa osannu nukkuu
 
Eiköhän tuo ole ihan normaali fiilis! Mulla neljäs muksu ja kyl meni se eka yö kotona aivan tuskanhiessä ja itku tuli lopulta ku en saanu vauvaa syömään mtn melkeen 12 tuntiin :sad001 Lopulta huusi selkä kaarella ihan hysteerisenä ja sit kelpaisi tissi ja nyt kelpaa normaalisti. Pientä vauvaa voi olla alkuun vaikea lukea, että mikä on, mut yleensä joko nälkä, märkä vaippa tai ilmaa mahassa. Meillä rauhoittui kun nostettiin sängyn päätyä reilusti, ei pääse maidot nousemaan niin ylös päin. Joskus riittää kun röyhtäyttää tai jumppaa kakkajumppaa. Tissillä viihtyy paljon ja sitä nyt ekana kannattaa melkeen joka kiukkuun yrittää ja heti jos näläm merkkejä ilmaantuu. En tiedä onko tästä hyötyä, mut tuo riittämättömyyden tunne on siis aivan normaalia ja pitää vain itse yrittää rauhoittua :)
 
Aivan normaalia :) muistan esikoisen aikaan kun olin ihan hukassa ja hotmonihuuruissa itkin..ja varmasti nytkin tulee sama fiilis vaikka on jo yksi lapsi, jokainen lapsi on kuitenkin erilainen ja menee hetki kunnes osaa lukea toista :) se hormonimyrsky synnytyjsen jälkeen tuli itelle ainakin yllärinä. Silloin tuli itkettyä milloin mistäkin syystä tai ilman syytä :D aika auttaa! Älkää poteko huonoa fiilistä, te ootte vauvoillenne parasta mitä olla voi :)
 
No nälkää en usko et itkee iha koko ajan, ku syö tosi usein. Ja rauhottuu kaikkien muiden paitsi mun syliin. Ja sänkyyn ei rauhotu ollenkaan niin sen takia itse en pysty nukkuu ku pidän huutavaa lasta yötäpäivää sylissä et isä saa nukuttua et jaksaa olla päivät töissä
 
Jos imetät niin vauva haistaa maidon sun sylissäs ja voi tulla levottomaksi siksi. Vastasyntyneet saattavat syödä montakin tuntia putkeen tai rintaa saa vaihtaa useamman kerran, et jos vauva tissin huolii, niin yleensä on nälkä :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top