Esikoista odottavat

Keskustelun 'Laskettu aika joulukuussa 2017' aloitti MayDay88, 16 huhti 2017.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. ElliinaMoi Aloittelija

    Meillä ei ole kurkattu alapäähän, joten ei ole tietoa, onko yhtään avautunut. Kivuttomia supistuksia on ollut jo pidemmän aikaa. Meillä vauva on ollut kovin pyöriväinen, mutta nyt kun on kiinnittynyt, ei tarvitse enää pelätä perätilaa.
  2. Katlera Peruskäyttäjä Tammiäidit 2020 Joulukuun mammat 2017

    Aika jännä ettei oo tehty sisätutkimusta... mulle on tehty niitä ehkä vähä liikaakin tän raskauden aikana (2 on täällä normaali määrä ja mulle on tehty 9, joista 6 kahden viikon sisällä). Oma äiti yritti vähä hillitä mun innostusta sanomalla, että sillä oli jossain raskaudessa kuukauden ajan 3 cm auki, että ei tarkota välttämättä vielä mitään :hilarious:

    Mä huomasinkin noista edeltävistä, että sulla oli vissiin jopa aika ulkokäännökseen! Varmasti helpottaa paljon, kun ei tartte enää murehtia kääntyilyjä! :)
  3. Sirpaleina Rakastunut foorumiin Tammimammat 2018 Elokuun äidit 2019

    Ei mullakaan ole kuin yhden kerran tehty sisätutkimus ja sekin tulehdusepäilyn vuoksi erillisellä käynnillä o_O ei oo kuulemma mitään syytä ollut sellaiselle..
  4. ElliinaMoi Aloittelija

    Helpottaa kovasti, kun ei tarvitse enää miettiä kääntelyitä tai perätilaongelmia :happy:

    Meillä ei ole sisätutkimusta edes ehdotettu. Olisi varmaan ehdotettu, jos olisi ollut erityinen syy tehdä se, mutta selvästikään sitä ei täällä tehdä kaikille.
    • Tykkää Tykkää x 1
  5. Katlera Peruskäyttäjä Tammiäidit 2020 Joulukuun mammat 2017

    Onpas hämmentävän erilaisia käytäntöjä o_O Osa noista on ollu mun mielestä hieman tarpeettomia, vaikka onhan se kiva kuulla, miten asiat on edenny... Mä kävin kans joskus viikolla 25 tulehdusepäilyn vuoksi ja silloinkin määrättiin kontrollikäynti, enkä yhtään tiiä miksi, kaikki oli kuulemma niinku pitääkin. Oikeestaan aina kun on jotain epäilty, niin oon saanu vähintään kaks sisätutkimusta :hilarious: Ihmekkös jos paikat on hieman kypsät ja auenneet, kun koko ajan joku sörkkimässä :joyful:
    • Tykkää Tykkää x 1
  6. Snifu Tuttu foorumilla Elokuun äidit 2019 Joulukuun mammat 2017

    Miten teillä muilla jotka ensimmäistä odotitte on lähtenyt arki rullaamaan? Mikä ollu raskainta/ihaninta ja kuinka paljon vastannut odotuksia/tullut yllätyksenä asiat? Mitä teidän vauvat on jo oppineet?

    Täällä tällä hetkellä poika 2kk ja nyt arki rullaa ihan kohtuu mukavasti.
    Ensimmäiset 6vk oli kyllä melko raskasta. Ensin viikko sairaalassa, kun seurattiin bilirubiiniarvoja. Sairaalassa en pystynyt nukkumaan kuin muutamia tunteja koko aikana ja imetys oli aika temppuilua kun herraa piti vatkata koko ajan ettei nukahtaisi tissille ja lisäksi maidonnousussa tuntui kestävän (enkä kyllä ihmettele siinä väsymyksessä ja stressissä).

    Kotiin kun päästiin mies oli vielä viikon isyysvapaalla ja sitten palasi töihin. Se oli mulle rankkaa aikaa, piti olla yksin vastuussa tuosta otuksesta ja kaikki niin uutta ja ihmeellistä. Hän oli alkuun myös hyvin vaativa, ei viihtynyt muualla kuin sylissä ja tissillä oltiin tosi tiuhaan. Itse en mm. ehtinyt/pystynyt syömään ja tuntui olo ihan zombilta ja ajoittain kovinkin epätoivoiselta jos vauva itki enkä tiennyt mikä vikana. Stressasin myös erittäin paljon maidon riittävyydestä (välillä edelleen mutten samassa mittakaavassa). Alkuun hän myös oli yöaikaan aktiivinen ja nukahti vasta aamuyöstä/aamusta. Se onneksi korjaantunut eikä enää kukuta öisin.

    Siinä 6vk jälkeen alkanut sitten helpottaa. Ei ole aina enää ihan peukalo keskellä kämmentä että mistä kiikastaa ja muutenkin tyyppi tuntuu olevan melko perustyytyväinen tapaus. Iso kiitos kyllä äidilleni ja siskoilleni joilta olen saanut neuvoja, apuja ja mielenrauhaa erinäisissä tilanteissa.

    Rankinta mielestäni on se jos vauvaa itkee enkä tiedä syytä. Sen sijaan palkitsevaa on jos sattuu keksimään sen syyn:joyful:. Meillä vauva ei siis itke mitenkään erityisen paljon tai pitkiä aikoja, mutta jotenkin reagoin tosi herkästi siihen itkuun että nopeasti tunnen siitä syyllisyyttä ja riittämättömyyttä (hormoonit:wacky:?).
    Rankkaa on ollut myös oman unettomuuden kanssa. On tosi turhauttavaa kun väsyttää, mutta ei vain pysty nukahtaa. Hormoonit...

    Ihaninta on nuo hetket kun vauvan kanssa seurustelee ja hän hymyilee ja juttelee iloisesti. Myös vaipanvaihto on minusta niin mukavaa! Otetaan aina pitkästi ilmakylpyjä vaippaa vaihtaessa ja lauletaan, höpötellään ja jumppaillaan.
    Ja mitä osataan niin ainakin hymyillä ja jutella. Vatsallaan myös pää pysyy tosi tomerana pystyssä ja hartiatkin jo koholla. Melko jäntevä kaveri tuntuu olevan ja jumppailee kovasti.

    Olis kiva saada tänne lisää juttua kun tuntuu foorumi hiljentyneen. Toki ihan ymmärrettävästä syystä:p.
    • Tykkää Tykkää x 2
  7. Saniais Tuttu foorumilla Joulukuun mammat 2017

    Meillä just huomenna ikää tasan 2kk, tänään oli lääkärineuvola. Meillähän tää oli syntyessään pikkutirriäinen (2700g), nyt jo 4500g ja 58cm! Nopeesti ne vaan kasvaa :).

    Meillä tää tuli sektiolla, niin alkuun piti ite muistaa ottaa rauhallisesti. Toivuin kyllä ihan kivasti, mutta siinä ekoina parina viikkona kyllä oli hyötyä että vaimo oli kotona. Se palaili nyt vasta pari vk sitten opintoihin (sillä oli alkuvuodesta harjottelu, johon sen ei tarvinnu mennä hyväksilukujen vuoksi). Eli siinä mielessä on ollu helpotusta tässä kahestaan. Oon kyl ilonen että sillä alko nyt koulu, enemmän rupes se jatkuva yhessä oleminen kiristämään kuin tää vauvan hoito :D.

    Arki on alkanu rullata paremmin, kuin olin odottanu! Poika on tyytyväinen, virkku ja nukkuu 6-8h yössä :). Ei turhia huutele, mutta kuitenki nälästä ym ilmottaa ihan selvästi. Aluks sai mun maidon lisäksi vastiketta, mulla myös maidon nousu kesti n viis päivää. Tää ei ensin osannut tissiä imeä, niin lypsin ja tää joi pullosta. Sit kotona heti oppi rintakumin kanssa imemään ja lopulta ilman sitä on menty. Yksin kotona ollessa ehdottomasti kätevämpää, kuin pullohommat!

    Täällä myös hymyillään ja harjoitellaan naurua (kuulostaa välillä Spedeltä :D), päätä myös hyvin jo kannatellaan ja kyljeltä toiselle kääntyillään. Musiikki on maailman parasta ja tuttuihin lempilauluihin reagoi "tanssimalla" (eli sätkii vinhasti). Pari leikkiä meillä on myös: tutin kanssa 'ottasitko? En ottasi!' -leikki ja muutama kutitusloru, jossa ennakoi kutitusta menemällä kippuraan ja virnuilemalla. Kaikenkaikkiaan tää on helpompaa, kuin mitä olin ennakoinut. Hyvä mäihä, että tää on niin hyvä nukkumaan.
    • Tykkää Tykkää x 4

Jaa tämä sivu