Esikoista odottavat

Mulla on paljon kavereita joilla on lapsia ja lapsettomia ainoi huono puoli et ne joilla on lapset on juuri eri kaupungeissa xD no yks on samassa kaupungissa jolla on lapsi :)
 
Mulla on parhaalla ystävällä lapsia ja nuorin muutaman kuukauden ikäinen. Toisella kaverilla myös esikoinen tulossa. Laskettu aika muistaakseni 5pv meidän jälkeen joten vertaistukea ja leikkikavereita varmasti saa :)

Muuten täällä myös pähkäilen kaikkia oireita ja liiketuntemuksia et ovatko liikkeitä vaiko jotain muuta mahaääniä :D Kaikki kun on uutta ja ihmeellistä!
 
Me ollaan meidän kaveriporukoista ensimmäiset jotka lisääntyy. Harmittaa ihan, kun sitten tulevalla lapsella ainakaan hetkeen ketään leikkikavereita omasta kaveripiiristä.
Lapsen serkutkin jo sen verran "vanhoja", ettei niitä taida enää siinä vaiheessa kiinnostaa autot/ponit kun meidän ipana niistä alkaa ymmärtämään :D
On tää kyllä jännää aikaa. Onneksi pelkästään hyvällä tavalla. Ja omasta mielestäni me ollaan just passelin ikäisiä! Ei liian nuoria tai liian vanhoja :D 24 ollaan molemmat, kun lapsi syntyy.
 
Olis pitäny :D :D Ja juu,tää palsta on kyllä mainio,kaikki asiat käsittelyssä mitkä itseään mietityttää :D Ehkä niitä äippäkavereita ilmaantuukin tässä, siihen asti piinaan täällä ja miestä kotona :D :D
 
Mä oisin ollu ihan helisemässä jos ois kaks tulossa heti kertaalleen. :D Mut kattoo mikä fiilis on sit tän lapsen jälkeen, jos parin kolmen vuoden sisään jaksais tehdä toisen. :)
 
Meillä on se hyvä tilanne että kaveripiirissä on paljon pieniä lapsia, kerhoissa käydään ja naapureistakin löytyy monta tenavaa, eli meidän lapsilla ei ole kavereista pulaa. Yhdellä hyvällä kaverilla on la pari kuukautta mun jälkeen ja naapurilla pari kuukautta mua ennen, eli meidän tulevalle vauvallekkin on jo kaverit tilattu :grin Ja pikkuveljelle ja hänen avokilleen myös syntyi vauva jouluna.

Jos ei jollain ole paljon lapsellisia kavereita, kannattaa osallistua kerhoihin jo pienemmänkin vauvan kanssa jos sellaiset yhtään kiinnostaa. Sieltä löytyy juttuseuraa keiden kanssa voi puhua lapsista, purnata rankkaa päivää, saada hyviä neuvoja ymymym. Mä olen myös löytänyt muutamia kavereita sitä kautta joiden kanssa kahvitellaan välillä ihan viikottain ja lapset leikkivät siinä sivussa.
 
Joo mä ajattelin kyllä osallistua joihinkin juttuihin ja puuhakerhoihin pienen kanssa sitten, kun on vain mahdollista. Jo senkin vuoksi, että pääsee sit kotoa välillä muualle. Ja lapsi saa kommunikoida tai ylipäätään näkee muita. Me asutaan sellasella alueella et naapurit on sen verran iäkkäitä ettei oo lapsia enään tulossa, mutta tuskin on hetkeen poiskaan muuttamassa. Me ollaan naapuroston nuorimmat, muut taitaa kaikki olla yli 40 vuotiaita.
 
Mua on Alkanut mietityttää et osaanko pukea vauvan oikein; ei liikaa muttei liian vähän. Ja opinko tunnistamaan vauvani itkut.

Tiedä mikä epäuskoisuuden aalto tänne tuli, kaipa ne tulee itsestään ja oppii tässä mut jotenkin kun ei oo sillai kokemusta kokonaisvaltaisesta vauvan hoidosta.
 
Itellä ei myöskään juuri kokemusta vauvan hoidosta. Paitsi emäntäkoulussa lastenhoidon jaksossa baby borneilla! uitettiin, puettiin, vaipat laitettiin.. :D mut joo, ei sitä sillon osannu ajatella että mitä se oikeesti on..

Nuorin jota oon hoitanu on 2vee, sen nuoremmista ei kokemusta yhtään..!
Pelottaa myös osaako sitä edes imettää oikein. Osaako sitä tätä tota.. Huoh.
Onneks miehellä on useamman lapsen kokemus :D
 
Mulla taas ei huoleta yhtään se että miten pärjään, oon ihan lapsesta asti hoitanu pienempiä lapsia ja aina ollu vauvojen kanssa tekemisissä ja se tullee niin luontevasti. Mutta niihä ne sanoo että pieni epävarmuus on hyvän äidin merkki että jännittää miten pärjää lapsen kanssa. Saapa nähä rantautuuko se jossai vaiheessa mullekki se jännitys vai ei :D
Musta on ihan hullua miten jotku kaverit ei oo saattanu es pitää vauvaa ikinä sylissä :D
 
No minä en oikeesti oo aikuisiällä pitänyt vauvaa sylissä! :D Nuorin serkku synty sillon kun olin joku kuusi! Ja muuten sukulaiset tai vastaavat ei oo saanu perheenlisäystä. Ja kavereiden vaaveja kattellu vaan sitte vaunuissa... Huh hei :D
 
Ja kun on kysytty että "otatko syliin?" Oon jostain syystä kieltäytynyt. Kai joku pelko että "rikon" vauvan, voi luoja nyt jälkikäteen ajateltuna :D
 
Onneksi on saanu niitä kavereiden lapsia hoitaa, pestä pyllyjä ja vaihella vaippoja ihan pikkusillekin niin ei niin kauhistuta. Ja onneksi mieskin on kerryttäny kokemusta 3 lapsella ennen tätä.. :D
 
Mä en taas oikeesti pahemmin tykkää muiden lapsista, enkä osaa olla niiden kanssa. Mulle tulee aina todella vaivaantunut olo jos on lapsia.

Kaipa se muuttuu, kun oma tulee.
 
Se tulee oikeesti luonnostaan se vauvan hoito :) Mä en osaa olla sukulaisten/kavereiden vauvojen kanssa, en ymmärrä miks. Johtuisko sit siitä kun oppi omaa vauvaa lukemaan äkkiä ja ei uskalla niin vaan nenäänsä työntää toisen vauvan hätään :D
 
toivottavasti se tulee sieltä luonnostaan.. itse kyllä jännitän jonkin verran! Lapsia olen paljon hoitanut, mutta en vaippaikäisiä. Eli vaipanvaihtamista sit treenataan :wink:grin
 
Takaisin
Top