Entiset tupakoitsijat

[nenevia]

Minä olen saanut vähennettyä hurjan paljon, siis alle viiteen päivässä entisen askin sijaan. Pidän sitäkin jo hyvänä, mutta tarkoitus on kokonaan savuton.

En halua olla se tupakoiva mutsi. Huoh! Välillä on helpompaa ja välillä ei. Pelottaa koko ajan että itse aiheutan keskenmenon tällä vähäisellä kun tupakoinnilla Etova olo on alkanut olemaan aamuisin, kestää hetken. Ei pitäisi sanoa edes näin koska tiedän joidenkin kärsivän todella voimakkaasta pahoinvoinnista, mutta olisikohan helpompi lopettaa kokonaan jos kärsisi huonovointisuudesta ihan tosissaan.

Miten voi olla näin heikot hermot ja itsekuri? Revin kohta tukkani päästä tämän asian kanssa. Ainoa ulkopuolinen joka raskaudesta tietää on sisareni (sairaanhoitaja) ja hän on käskenyt olla stressaamatta liikaa. Hän polttaa itsekin ja tietää tupakoinnin vaarat eikä siis puolustele tätä mitenkään, mutta hän kannustaa koko ajan vähentämään ja siten lopettamaan. Kiitos myös teille kaikille kommenteistanne

 

[maaris]

Itse en tupakoi, mutta näin sivullisena onkin hyvä huudella.. Arvostan tosi paljon puolisoita, jotka itse lopettavat tupakoinnin ihan vain tukeakseen raskaana olevaa äitiä. Uskoisin, että äidin taistelu tupakoinnin lopettamisen kanssa on huisin paljon vaikeampaa, kun toinen siinä rinnalla vaan jatkaa omaa sauhutteluaan. Tsemppiä erityisesti kaikille teille, jotka yrittävät yksin elämänmuutosta! Toivottavasti kumppanikin älyää jossain vaiheessa liittyä mukaan. :)

Mahtavaa, että jaksatte yrittää ja onnistua!

 

[Qwertiy]

Itse lopetin samantien kun plussa pärähti. En sano että helppoa olisi. Varsinkin jos vituttaa/on riitaa tekis mieli vetää tupakka. Mutta ilman oltu nyt se 3vko ja rupee helppaamaan

 

[nenevia]

Toista päivää tupakoimatta
Tiedän että vielä on turhan aikaista juhlia ja on tämä vielä niin lapsen kengissä ettei tosikaan, mutta kyllä tämä minulle on suuri askel

Olen edellisen kerran ollut polttamatta vuorokauden .. hmm .. 17-vuotiaana kun sairastin noroviruksen, eli 10 vuotta sitten?

 

[S1N1]

Hienoa nenevia, siitä se lähtee!

 

[KM89]

Tsemppiä tupakoinnin lopetukseen! Entisenä röökimuijana tiedän, että se on todella vaikeaa. Toivottavasti kaikki pystytte siihen, ei tarvitse sitä sitten myöhemmin miettiä ja katua :)

 

[maaris]

Minkä verran se sieppaa, jos kumppani ei lähde taistoon matkaan? Jos itse yrittäisin lopettaa tupakointia (en ole kyllä koskaan kokeillut kauan), niin kuvittelisin, että pitäisin kumppaniani täytenä ääliönä, mikäli vaan jatkaisi sauhutteluaan kun itse yrittäisin parantaa yhteisen lapsemme alkutaivalta.

 

[KasKas]

Minkä verran se sieppaa, jos kumppani ei lähde taistoon matkaan? Jos itse yrittäisin lopettaa tupakointia (en ole kyllä koskaan kokeillut kauan), niin kuvittelisin, että pitäisin kumppaniani täytenä ääliönä, mikäli vaan jatkaisi sauhutteluaan kun itse yrittäisin parantaa yhteisen lapsemme alkutaivalta.

Samaa mäkin mietin. Itse olen tupakoineen isän lapsi ja minulle tuli aikuisena yllätyksenä se, kuinka paljon lapsen terveyteen vaikuttaa isän polttaminen. Ja isäni poltti aina ulkona.

En siis itse polta, joten tsemppiä vaikeeseen urakkaan!

 

[nenevia]

En lähde painostamaan ketään lopetuksen kanssa. Siitä ei tule mitään jos halu ei lähde omasta itsestään.

Toki savuton elämä on itsellekin terveellistä saati ympärillä oleville. Tiedän vain ettei se lopettaminen ole helppoa. En puolustele kenenkään tupakointia tai tupakoimattomuutta, ei se mielestäni tee kenestäkään parempaa ihmistä.

Ja ei, en pidä miestäni ääliönä vaan maailman ihanimpana ihmisenä minulle

 

[maaris]

Ajattelinkin, että tässä voisi löytyä ymmärrystä puolisolle, kun tietää itse kuinka hankalaa se on. Ihanasti nenevia kirjoitit!

Voi olla, että aikaisemmin olen kuullut vain sellaisten ihmisten kokemuksia, joilla muutenkaan parisuhteen saralla ei ole mennyt kovin hyvin, kun heidän tarinoistaan on kuulunut jotenkin sellainen katkeruus kumppania kohtaan. Siis kun on jäänyt vaille toisen tukea tupakoinnin lopettamisessa.
On ollut vähän hankalaa tietää niissä tilanteissa, että onkohan se puoliso ihan niin välinpitämätön tai epäsensitiivinen kuin kertoja antaa ymmärtää.

Toisaalta, minua saattaisi silti ärsyttää oman kumppanini kohdalla tuo.. Ääk.. :D Tämä on pientä, mutta viime raskaudessa mieheni kannusti minua kovasti luopumaan kaikista herkuista ja karkeista (mukaan lukien tietysti salmiakit ja muut). Välillä hän taisi kuvitella, että elän herkuilla, vaikka itse asiassa elämäntapani olivat aivan terveelliset. Vähän liikaa sain kuulla asiasta. Samalla äijä itse ostaa vähän väliä jotain rapisevaa pussia, pääosin salmiakkia! Eikä kyllä ikinä ollut ennen raskautta näkynyt tässä taloudessa sellaisia pussukoita..! Kyllä sieppasi. :D
Ehdotin kyllä, että mitä jos oltaisiin tässä yhdessä, samassa rintamassa, mutta sepä unohtui sitten aika helposti.

Ehkä meillä olisi parisuhteessa jotain kohennettavaa..

 

[nenevia]

Nyt on viides päivä polttamatta ja kyllä se tupakka haisee ihan kauhealle Tulipa haju kenestä tahansa. Onneksi olen saanut pidettyä mieleni kurissa (taisin kyllä pelotella itseni niin pahasti etten edes uskalla koskea tupakka-askiin).

Kun poltin noin viikon plussaamisesta ei mieheni kertaakaan sanonut "Lopeta" tai "Et saa polttaa" tai mitään. Molemmat tiedettiin ettei niin saisi tehdä ja se on väärin, mutta molemmat myös olemme yrittäneet lopettaa polttamista ja tiedetään mitä se on. Siksi en myöskään häntä painosta lopetukseen.

Jokainen tyylillään ja tavallaan. Oma näkemys on, että tupakointi on sekä riippuvuus että tapa. Jos toinen on lopettanut mutta toinen ei, niin tuskin toinen käy tupakalla vain toisen kiusaksi. Mutta jos toinen aloittaisi yhtäkkiä tupakoinnin kun toinen lopettaa, niin tuntuisi suoranaiselta vittuilulta (tuo salmiakin/herkkujen syöminen kun kannustaa toista lopettamaan). Mutta tämä vain oma näkemykseni, voin olla väärässä ja todennäköisesti olenkin Kukanä uskaltais vittuilla raskaana olevalle naiselle

 

[alina.teider]

Moi! Aloin polttamaan noin 2 vuotta sitten kun aloin työskennellä ravintola-alalla. Monesti yritin lopettaa ja joskus se onnistui, mutta motivaatio pääsi karkuun. Sanoin aina itselleni, että "no sitten kun tulen raskaaksi niin lopetan heti eikä tee varmaan mieli"... Höpöhöpö! Tietty heitin heti askin roskiin kun sain tietää raskaudesta ja olenkin kerennyt polttaa alkuraskauden aikana.. Ja ikävä kyllä oli muutama kerta niin, että oli niin himo että poltin yhden röökin. Nyt kyllä tulin järkiini enkä polta.