nenevia
Oman äänensä löytänyt
No niin, nyt tulee aihe joka tulee herättämään tunteita todella paljon, mutta on ainakin itselleni todella henkilökohtainen ja vaikea!
Toivon asiallista keskustelua.
Onko täällä muita jotka ovat tupakoineet vielä ennen plussausta? Oma tilanteeni on seuraavanlainen. Olen polttanut n. 14 vuotta ja alusta asti mennyt yksi aski päivässä. Olen halunnut lopettaa tupakoinnin jo kauan aikaa sitten, mutta sitä motivaatiota ei ole ollut tarpeeksi että se olisi oikeasti loppunut.
Kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, tupakointi jäi kuin seinään. Ikäväkseni tämä meni silloin rv 6 kesken ja siitähän se tupakointi taas alkoi, voin sanoa että kahta kauheampana! Tyhmää, tiedän!
Nyt kun sain viime keskiviikkona heti seuraavasta kierrosta km:n jälkeen plussan, niin tämä ei olekaan niin helppoa! Ensinnäkin se epäusko siihen, että tämä kestäisi! Miksi en luota siihen? Miksi odotan tulevaa keskenmenoa? Pelkään! Soitin jo neuvolaan ja kerroin tilanteeni, onneksi tupakoinnin määrä tippui heti huomattavan määrän, alle viiteen tupakkaan päivässä.
Mutta silti! Olen tupakointiin raskauden aikana äärimmäisen vastaan, mutta entäs nyt kun sattuu omalle kohdalle?
En hae mitään puolustusta omalle tilanteelleni tällä keskustelun avauksella, vaan voimaa ja tukea lopettaa tämä! Päästä tästä eroon lopullisesti!
Olen lukenut paljon keskusteluja aiheesta (suurin osa vanhoja keskusteluja), mitä tästä voi seurata nyt ja tulevaisuudessa. Mitä voin tällä aiheuttaa.
Olenkohan yksin tässä tilanteessa? Toivottavasti olen ja muut olisivat viisaampia, mutta .. niin. Sana on vapaa.
Toivon asiallista keskustelua.
Onko täällä muita jotka ovat tupakoineet vielä ennen plussausta? Oma tilanteeni on seuraavanlainen. Olen polttanut n. 14 vuotta ja alusta asti mennyt yksi aski päivässä. Olen halunnut lopettaa tupakoinnin jo kauan aikaa sitten, mutta sitä motivaatiota ei ole ollut tarpeeksi että se olisi oikeasti loppunut.
Kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, tupakointi jäi kuin seinään. Ikäväkseni tämä meni silloin rv 6 kesken ja siitähän se tupakointi taas alkoi, voin sanoa että kahta kauheampana! Tyhmää, tiedän!
Nyt kun sain viime keskiviikkona heti seuraavasta kierrosta km:n jälkeen plussan, niin tämä ei olekaan niin helppoa! Ensinnäkin se epäusko siihen, että tämä kestäisi! Miksi en luota siihen? Miksi odotan tulevaa keskenmenoa? Pelkään! Soitin jo neuvolaan ja kerroin tilanteeni, onneksi tupakoinnin määrä tippui heti huomattavan määrän, alle viiteen tupakkaan päivässä.
Mutta silti! Olen tupakointiin raskauden aikana äärimmäisen vastaan, mutta entäs nyt kun sattuu omalle kohdalle?
En hae mitään puolustusta omalle tilanteelleni tällä keskustelun avauksella, vaan voimaa ja tukea lopettaa tämä! Päästä tästä eroon lopullisesti!
Olen lukenut paljon keskusteluja aiheesta (suurin osa vanhoja keskusteluja), mitä tästä voi seurata nyt ja tulevaisuudessa. Mitä voin tällä aiheuttaa.
Olenkohan yksin tässä tilanteessa? Toivottavasti olen ja muut olisivat viisaampia, mutta .. niin. Sana on vapaa.