Ensikertalaiset/esikoista odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Merelda
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Merelda

Merelda

Piirimestaruustason postaaja
Huhtimammat 2018
Maaliskuiset 2022
Ajattelin, kun tuota huhtikuisten listaa selasin läpi, että kun meidänkin ryhmässä on jonkin verran meitä ensikertalaisia, että jos perustaisi oman ketjun meille ensimmäistä odottaville. Itse ainakin ensikertalaisena kaipaan vertaistukea muilta samassa veneessä olevilta.
 
Itsellä mietityttää tällä hetkellä eniten että minkälainen raskausajasta tulee, missä vaiheessa isäkin alkaa kunnolla tajuta tulevansa isäksi, ja meidän melko pieni tukiverkko asuinpaikkakunnalla, kun lähimmät sukulaiset asuvat matkan päässä. Itse synnytystä ja elämää sen jälkeen ei vielä oikein osaa ajatella kun kaikki on niin alussa. Jänskättää ja hiukan pelottaakin, vaikka samalla on myös innoissaan! :happy:
 
Taheku sanoi:
Itsellä mietityttää tällä hetkellä eniten että minkälainen raskausajasta tulee, missä vaiheessa isäkin alkaa kunnolla tajuta tulevansa isäksi, ja meidän melko pieni tukiverkko asuinpaikkakunnalla, kun lähimmät sukulaiset asuvat matkan päässä. Itse synnytystä ja elämää sen jälkeen ei vielä oikein osaa ajatella kun kaikki on niin alussa. Jänskättää ja hiukan pelottaakin, vaikka samalla on myös innoissaan! :happy:
Click to expand...

Mä mietin ihan samoja asioita. Meilkin aika pieni tukiverkko täällä, lähinnä anoppi ja appiukko. Synnytys mietityttää ja pelottaakin.
 
Taheku sanoi:
Itsellä mietityttää tällä hetkellä eniten että minkälainen raskausajasta tulee, missä vaiheessa isäkin alkaa kunnolla tajuta tulevansa isäksi, ja meidän melko pieni tukiverkko asuinpaikkakunnalla, kun lähimmät sukulaiset asuvat matkan päässä. Itse synnytystä ja elämää sen jälkeen ei vielä oikein osaa ajatella kun kaikki on niin alussa. Jänskättää ja hiukan pelottaakin, vaikka samalla on myös innoissaan! :happy:
Click to expand...

Juttelin just eilen miehen kanssa vauvasta ja sanoi ettei osaa vielä oikein sisäistää koko asiaa. Mut kovin innostuneelta kuitenkin vaikuttaa kun pyys etsimään jotain blogia tai kirjaa aiheeseen liittyen
Meillä ei kans oo kun miehen äiti samalla paikkakunnalla mut varmasti sit omat sukulaiset reissaa usein meille päin.

Itseäni jännittää myös se kun oon muuttamassa nyt hetkeks toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, että saisin sit siirron kun palaa takas opiskelun pariin. Mikäli lapsi saadaan syliin asti.
 
Täälläkin esikoista odottelen, miehellä on aikaisemmasta suhteesta 7-vuotias tytär, joten hän on melko luottavaisin ja varmoin mielin koko raskaudesta. Innoissaan on toki tulokkaasta, mutta huomaan hänestä ettei lähde ihan joka vauvahömppään mukaan miten minä. Synnytys ei sinänsä ainakaan vielä jännitä, ennemmin se että pystyykö synnyttämään normaalisti vai joutuuko sektiolla tekemään. Sektiota en missään nimessä haluaisi. Tukiverkko meillä on 120km päässä, isovanhemmat, omat sisarukset, pitkä aikaisemmat ystävät jne. Joten on kyllä kiva jakaa täällä ryhmässä huolensa ja murheensa.
 
Meillä on tukiverkkoa ainoastaan miehen isoveli, joka ei ole kovinkaan lapsirakas. Nykyisen avokkinsa kanssa eivät ainakaan näillä näkymin ole yrittämässä lapsia "ollenkaan", ovat aktiivisia ja kilpailevia vapaaottelijoita molemmat. Veli oli kyllä todennut, että varmasti on sulaa vahaa meidän lasten kanssa, mutta siinä meidän verkosto. Jotenkin mua ei tuo huoleta tähän hätään ollenkaan.

Eniten huolettaa itse raskausaika ja synnytys, jotenkin olen sitä mieltä, että jos niistä selviää hengissä, loppukin menee. :D

Eli siis, varovaisesti tälläkin esikoista odotetaan. :)
 
Täälläkin esikoista odottava [emoji16] just tänään miehen kanssa juttelin että en oo vielä yhtään sisäistänyt koko tätä ajatusta... mies kuulemma on mutta hänellä onkin jo 2 lasta edellisestä liitosta (mikä toki myös helpottaa itseäni koska en ole ikinä ollut vauvojen kanssa tekemisissä ja täysin ummikko näissä asioissa [emoji38])
 
Kellään muulla kauheaa keskenmenon pelkoa? Vaikka koetan hokea itselleni, että se on vaan elämää ja itse siihen ei voi vaikuttaa kauheasti, niin silti. Varsinkin kun koettaa pessimistinä järkeillä, että miten moni raskaus menee alussa kesken ja silti haluaisi ajatella, että kyllä siellä kaikki on varmasti hyvin.
 
Carex sanoi:
Kellään muulla kauheaa keskenmenon pelkoa? Vaikka koetan hokea itselleni, että se on vaan elämää ja itse siihen ei voi vaikuttaa kauheasti, niin silti. Varsinkin kun koettaa pessimistinä järkeillä, että miten moni raskaus menee alussa kesken ja silti haluaisi ajatella, että kyllä siellä kaikki on varmasti hyvin.
Click to expand...

On! Aivan järjetön pelko melkein kokoajan läsnä.
Kokoajan sellanen fiilis et tää on menny niin nappiin että aivan varmasti kohta tipahdan ja lujaa alas.
 
Täällä myös etenkin kun viimeinen tärppi meni kesken toisen kuukauden loppupuolella. Nyt on kyllä ollut erilainen "alkuraskaus", siihen yritän psyykata itseäni, että ei tämä ole menossa kesken. :D Huolehtia ja stressata ei saisi liikaa... Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta sillä mentaliteetilla yritän elää nyt, että kaikki menee hyvin. Tarpeeksi kun siihen uskoo. :)
 
Joko muut on alkaneet miettimään, mitä lapselle pitäisi hankkia tai ootteko jo tehneet joitakin hankintoja.
Minä oon ensikertalaisena aivan pihalla, et mitä kaikkee pitäs hankkia. Ite oon tämmönen logiikan ihminen ja haluaisin välttää virheostoksia ja hankkia vain tarpeellista.

Mä ostin eilen fleecehaalarin prismasta, kun sain etukupongin -20% yhdestä lapsenvaatteesta.

Netistä löysin jonkunlaisia tarvikelistoja mut ajattelin, et oisko yhdessä kans mietitty vähän mitä kaikkea pitäs pikku hiljaa alkaa etsimään?

Tässä oma tarvikehankintalista tähän mennessä:
- yhdistelmävaunut
- pinnasänky
- turvakaukalo (jossa käyttöaika vielä voimassa)
- imetysliivejä + liivinsuojia
- tuttipulloja
- harsoja
-hoitotaso
-syöttötuoli
-pistorasiansuojia ja laatikkolukkoja
- muuta?
 
Muokattu viimeksi:
Jatkan listaa tavaroilla jotka itselleni on ollut tarpeellisia :P

-kylpyamme (+istuintuki)
-rintareppu/kantoliina
-imetystoppeja/paitoja
-adapteri (jos haluat että turvakaukalon saa kiinni vaunuihin, toimii vain joissain malleissa)
-sitteri
-Huppupyyhe (äp-pakkauksessa on 1 mutta kannattaa olla 1-2 lisää)

Edit. Ainii ja vauvan nenäsuihke tai nenä-friida aivan ehdoton!
 
Mä olen puolivillaisesti budjetoinut hankintoja ajatellen hieman, mutta jotenkin tuntuu, ettei vielä osaa ajatella niin pitkälle kuin ensi kevääseen, kai mä meen välietappi kerrallaan ja niistä eka on vissiin tuo neuvola. Ja siihenkin tuntuu olevan ikuisuus. Tätäkö sillä meinattiin että odottavan aika on pitkä? ;)

Oon tiennyt raskaudesta nyt pari viikkoa ja edelleen olo on jotenkin epätodellinen, ei tätä varmaan sisäistä ennen kun tuolta saa jotain elonmerkkejä.
Soittelin tänään varhaisultra-aikoja mutta halvinkin on melkein 200 euroa, niin voi olla että odotellaan nt-ultraa asti.
 
Törkykalliitahan ne on, varsinaisestihan se ite ultra on jotain reilun satkun, mutta lääkärin palkkio, erikoislääkärin lisät, toimistomaksut... ne siinä sitä kasvattaa. Onneks mieskin on sitä mieltä, että mennään hinnasta huolimatta.

Kaikkiin muihin hankintoihin en oo tuhlannu vielä ajatustakaan... veljeltä saa varmasti paljon, kun niillä on nyt 3v kaksoset ja ovat jo tovin säästäneet osan periaatteella "jos nuo kohta tarviisivat" :D eivät siis ole millään muotoa tietoisia, että yritetään/odotetaan lasta.
 
Mä en vielä ole uskaltanut edes miettiä saatikka ostaa mitään vauvaa varten. Taidan odottaa että nään tai kuulen oikeasti että siellä joku kasvaa.
 
No se just, ehdottomasti vähintään sinne 12 viikolle/jälkeen oottaa, varmaan uskalla ite hankkia juuri mitään ennen vikkoa 15..
 
Kiva ketju! Vertaistuki on tärkeetä:happy:

Mä en oo vielä päässy ajattelemaan hankintoja. Mäkin meen nyt askel kerrallaan, eli seuraava olis neuvola jne. Hankintoja alan miettiin sitten kun pahin riski-aika on mennyt. Oonkohan lukenut liikaa kauhutarinoita kun en voi uskoa että kaikki menisi hyvin? :sorry:

Taidan vielä vähän epäillä että onko tää totta. Eiköhän se sitten neuvolassa vähän konkretisoidu!

Meillä tukiverkkona miehen perhe (äiti, isä, veli) ja melkeinpä kaikki hänen sukulaiset. Anopista saa varmasti avun jos tarve :love7 oma äitikin varmasti tulee oleen vakivieras vaikka välimatkaa onkin.
 
Emmä ainakaan vielä uskalla tehdä mitään hankintoja, mun äitin tuntien saan joululahjaksi varmasti vaikka ja mitä, ehkä sitte joulun jälkeen voin rueta kattomaan mitä vielä puuttuu (eli mitä äiti ei oo ostanu, tää on sen eka lapsenlapsi niin se on vähän innoissaan)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top