Ennenaikaisesti synnyttäneet

[Pupsis]

Onko täällä ketään joka on synnyttänyt ennenaikaisesti? Mitä tapahtui ja miten on sujunut sen jälkeen? Onko ollut takapakkeja tai jäänyt pysyvää haittaa ennenaikaisuudesta? Millainen on ollut elämä sairaalasta kotiutumisen jälkeen?


Meidän toisessa raskaudessa meni yllättäen lapsivedet rv23+1, istukka osittain irtosi joskus rv25 jonka jälkeen oli verenvuotoa ja lapsi lopulta syntyi kiireellisellä sektiolla rv28+5.

Alkuun ei ollut juurikaan toivoa hyvästä lopputulemasta mutta oltiin valmiita taistelemaan lapsemme eteen. Vedenmenon jälkeen sain kortikosteroidipiikit ja ennen synnytystä magnesiumtipan. 5,5viikon aikana kun saatiin jatkettua raskautta niin oli täysin vedetön kohtu. Napanuoravirtaus oli kaikesta huolimatta hyvä vaikka istukka oli osittain irronnut, verenvuotoa oli vaihtelevasti. Kahdesti pysäytettiin synnytyksen alkua lääkkein mutta kolmannella kerralla nousi kuume, olin jo 2cm auki ja verenvuoto runsastui, oli kohtutulehdulsen alku. Verenvuotoa kaikinkaikkiaan viikoilta arviolta 2-2,5 litraa. Lapsi painoi 1,6kg mikä oli odotettua parempi. Oltiin ensin 11 päivää teho-osastolla jonka jälkeen siirryttiin jatkohoitoon. Ollaan toistaiseksi selvitty ilman suuria vastoinkäymisiä ja ongelmia, ikää vauvalla nyt 5,5viikkoa. Ollaan vielä kevyimmässä hengitystuessa, kofeiinilla ja nenämahaletkussa. Arvioitu kotiutuminen sairaalasta on rv 36-37.

Kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita sekä saada vertaistukea

 

[Hemppa87]

Syntyi 28+5 alateitse ja kerkesin vain yhden kortisonipiikin saada ja magnesiumtipan. Painoi 1155 g. Kaksi kuukautta meni sairaalassa, oli tiukka nesterajoitus kun näytti että kerää keuhkoihin nestettä ja hengitystuen tarvetta toki. Pienikokoinen oli ja on, ei juuri ottanut vauvana saavutuskasvua ja edelleen siro.
Nyt jo eskarilainen, syntyi loppuvuodesta niin hain koulunaloituksen lykkäystä. Keskittymisen vaikeuksia on, muutoin ei ole jäänyt keskosuudesta mitään.

 

[Pupsis]

Syntyi 28+5 alateitse ja kerkesin vain yhden kortisonipiikin saada ja magnesiumtipan. Painoi 1155 g. Kaksi kuukautta meni sairaalassa, oli tiukka nesterajoitus kun näytti että kerää keuhkoihin nestettä ja hengitystuen tarvetta toki. Pienikokoinen oli ja on, ei juuri ottanut vauvana saavutuskasvua ja edelleen siro.
Nyt jo eskarilainen, syntyi loppuvuodesta niin hain koulunaloituksen lykkäystä. Keskittymisen vaikeuksia on, muutoin ei ole jäänyt keskosuudesta mitään.

Kiitos vastauksesta
Itse valmistaudun mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tulevaisuudessa. Se toki tuntuu pieneltä hinnalta siihen nähden miten huonosti olisi voinut käydä.

@Hemppa87 onko hänellä myöhemmin ollut astmaa, hengitysvaikeuksia tai ollut herkempi hengitystieinfektioille?

 

[Hemppa87]

Kiitos vastauksesta
Itse valmistaudun mahdollisiin oppimisvaikeuksiin tulevaisuudessa. Se toki tuntuu pieneltä hinnalta siihen nähden miten huonosti olisi voinut käydä.

@Hemppa87 onko hänellä myöhemmin ollut astmaa, hengitysvaikeuksia tai ollut herkempi hengitystieinfektioille?

Ei ole todettu astmaa, mielestäni sairastumisherkkyys on myös ihan normaalilla tasolla.

 

[Eepukka]

Itse en ole synnyttänyt ennenaikaisesti vaan syntynyt äitini raskausmyrkytyksen vuoksi 90-luvulla muistaakseni rv29 tienoilla kilon painoisena. Alkuun olin toki keskoskaapissa ja kauan sairaalassakin, mutta minusta kasvoi aivan terve ja hyvinvoiva Astmapiippu oli joskus lapsena, mutta niin pienenä, etten sitä edes muista. Sairastelin kai ihan normaalisti, mutta joskus lapsena muistan seisseeni yöllä oven raossa hengittelemässä kun henkeä ahdisti, ja oli mulla yskänlääkekin käytössä aina flunssien aikaan, mutta niitä kai herkemmin silloin muutenkin käytettiin. Nykyään ei ole mitään sairauksia eikä keskosuus ole näkynyt kehityksessä tai koulumenestyksessä, ainoastaan kasvoin lapsena sirona. Nyt aikuisena olen normaalipainoinen.

Halusin jakaa oman tarinani teille, joilla on ennenaikaisina syntyneitä lapsia - heistä voi kasvaa ihan yhtä hyvinvoivia kuin täysiaikaisinakin syntyneistä lapsista

 

[Freyja86]

Mulla esikoinen syntynyt huhtikuussa 2015 rv 30+6. Mulla nousi verenpaineet joskus rv 27 ja sf-mitta oli neuvolassa alakanttiin. Sain siis lähetteen äitipolille ja kuvittelin et menen vaan hakemaan verenpainelääkkeet. Noh sille tielle jäin. Ultrassa todettiin napanuorassa blokki ja mut kiidätettiin lanssilla yliopistolliseen sairaalaan. Siellä makoilin pari viikkoa kunnes tilanne oli sellainen että lapsivettä alkoi olla liian vähän ja poika ei enää kasvanut mahassa. Tehtiin siis sektiopäätös ja syntyessään poika painoi 1100g (viikkoihin nähden siis pienipainoinen). Alkuun oltiin yliopistollisessa viikon verran ja sit siirrettiin omaan keskussairaalaan jossa poika oli kesäkuun alkuun. Päästiin siis kotiin muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa.

Ekana vuonna oli tarkat keskoskontrollit ja meillä motorinen kehitys on ollut hidasta sekä pojalla on ollut hypotoniaa. Saanut siis pienestä lähtien ensin fysioterapia ja sitten toimintaterapiaa. Oppimisvaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia löytyy mutta muuten ei juurikaan keskosuudesta oo erityisiä jälkiä.