Meidän tytär syntyi 2.8.2013 rv 33, painoi 2400g ja 45cm pitkä, oli siis ikäistään vähän isokokoisempi. Oltiin 4 päivää naistenklinikalla vastasyntyneiden valvontaosastolla ja Jorvin sairaalassa L2-osastolla lähes 2-viikkoiseksi, eli kotiuduttiin suhteellisen aikaisin, lähinnä siksi ettei pienellä ollut mitään suurempia takapakkeja kellastumisen lisäksi (mutta siitä voivat kärsiä myös täysiaikaiset vauvat) ja siksi että hoidettiin häntä osastolla niin intensiivisesti, ja haluttiin opetella tekemään kaikki, ja katsoivat että pärjäämme myös kotona keskimääräistä paremmin. Sairaalassa ei ollut keskoskaapissa vaan avopedillä missä on siis lämmöt muttei kattoa, ylipainehappiletku oli 4 tuntia ja sitten vaan viikset, glukoosi-infuusiokanyyli oli 3 päivää syöttämässä suoraan suoneen, mutta onneksi oli maha niin kypsä että pystyi maitoa sulattamaan tosi hyvin.
Hänellä oli kotona vielä jonkun aikaa nenämahaletku, kun ei jaksanut syödä tarpeeksi, ja muistaakseni 3kk annettiin vitamiinilisää ja vuoden ikäiseksi asti rautaa. Maitona oli loppujen lopuksi Nutrilon AR-1, se on sellaista sakeaa "vaahtomaista" korviketta, kun vaivasi silent reflux, eli vatsahapot valui aina kurkkuun muttei kuitenkaan pulahtanut ylös asti. Lisäksi oli koliikkia. Hän ei kuitenkaan infektiosairauksista kärsinyt ennen vuoden ikää, mutta ei kauheasti häntä altisteltukaan. Kotona oli ekat kuukaudet tiukka hygienia ja sairaana ei saanut tulla kylään, ja käsidesiä oli joka hyllyn kulmalla.
Nyt on reipas tyttönen, ei jäänyt mitään merkkejä, ei edes puheen kehitys ole jäljessä mikä piti olla todennäköistä. Kalalle on allerginen. Kasvun taisi saada kiinni jo puolivuotiaana, mutta kasvoikin ihan hirveää vauhtia ja meinasi olla jo ihan pullaposki, tyypillistä keskosille. He kasvaa suhteessa nopeammin kuin täysiaikaiset kunnes saavuttavat ikäisensä kehityksen.
Oon nyt suoraan päässyt äitipolin asiakkaaksi edellisen synnytyksen takia, joka käynnistyi ihan spontaanisti supistuksilla, vedetkin meni vasta kun kätilö puhkaisi kalvot. Ei sille mitään syytä löydetty, ja nyt mulla todettiin että kohdunkaula on ihan pehmeä ja ulkosuu on sormelle auki, eikä taaskaan mitään infektioita. Ei vaan kestä. Oon nyt semi-levossa ja meen ennen pääsiäistä uudelleen kontrolliin jos ei tilanne muutu miksikään ennen sitä. Vauva ei ole onneksi vielä laskeutunut, luulen että kanava alkaa nopeasti avautua heti kun se iskee päänsä tuonne lantioon. Tuntuu että jos vähänkin puuhailee jotain isompaa niin alkaa supistella, tuntua painetta alapäässä, ja nyt on alkanut jo häntäluutakin särkeä ja pelkään että se johtuu siitä että vauva alkaa laskeutua.
Näillä viikoilla on selviytymismahdollisuudet jo yli 90%, ja jos vauva on kehittynyt normaalisti ja ehdit saada kortisonit hyvissä ajoin, lapsi pystyy kyllä jo pian hengittämään itse avustettuna ja liikkuu ja on selvästi hereillä välillä, ja avaa silmiään. Ja ehkä itkeekin! Ja näkee unia. Mitä enemmän viikkoja ja päiviä ja painoa ehtii kerätä, sen parempi. Ja saat vauvan syliinkin suhteellisen pian, paidan alle kenguruhoitoon. Mutta kannattaa oikeesti ottaa tosi iisisti, ja soittaa mieluummin suoraan synnytysosastolle eikä neuvolaan jos tulee ennenaikaisen synnytyksen oireita. Ei kannata jäädä odottelemaan.