Elokuun turinat!

Ja nuin näppärästi POUTIS sai mut tuntemaan pistoksen omassa tunnossani
Mitäpäs täällä.. Maha sekasin ja peräpukamat riivaa. Esikoisen synnytys toi sellaisen kipeen vaivan mikä nyt sit jo tässä vaiheessa rupes vihotteleen. Ei paljon naurata kun ei voi oikein seisoa, istua tai kävellä. Onneksi nyt alkaa jo näyttään siltä et saattaisivat parantua. Ensin kesä meni hiivan kanssa ja sit kun se parani niin tää nyt sitten. Eipä ole paljoa tarvinnu miehen kanssa fiilistellä peiton alla. Hormoonit kun vielä häärää koko ajan että näen jopa seksistä unta. Ole siinä sitten rennon hyvällä fiiliksellä. No, pidellään kädestä kiinni ja katsellaan toisiamme syvälle silmiin
Vauvan vaatteet alkaa oleen järjestyksessä. Vielä jotain pientä kun mummot kantaa tulemaan niin eiköhän pärjää. Älomarahasta tuli päätös, saan saman kuin esikoiselta joten ei ole rahahuolia sit vähään aikaan. Äitiyspakkaus tulee tällä viikolla! JEI! Siittä se lähtölaskenta sitten alkaakin. Jännittääkö mua?? Ei, kyllä tää alkaa oleen silkkaa kauhua jo 
Kunhan vain käynnistyis iteikseen, se käynnistäminen saa kyllä ihokarvat pystyyn, oli se sen verran kylmää kyytiä esikoisen kanssa kalvojen puhkaisemisen jälkeen. Esikoinen on alkanut kiinnittämään huomion mun mahaan, silittelee ja taputtelee. Jostain syystä on alkanu nimitteleen itseään "vauvaksi", johtunee siittä kun on puhuttu vauvasta. Kotidopplerilla ku kuuntelee vauvan sydänääniä niin osaa kyllä sanoa että "vauva potkii".. Mut eihän se tajua vielä sitä miten kylmä kohtalo hänellä on edessä, kun omalle tontille tulee toinen vauva hääräämään
Nimi piti olla selvä, vaan nyt sitten on sitäkin käännetty ja väännetty. Antista lähdettiin liikkeelle, Artun kautta Artturiin ja nyt tuntuis Matias olevan johdossa. Toinen ja kolmas nimi on kyllä tiedossa ja selvänä. Ja kun minun oma sukunimikin saa pienen lisänsä tässä lokakuun aikana niin alkaa oleen perheen nimet kohdillaan.
Hetkittäin jo huolestuttaa tää mahan kasvu, alkaa tukala olo tekeen tuloaan. Hengästyttää ihan vaan paikoillaan istuminenkin. Siihen kun lisätään esikoisen nostelut ja pyllyn pesut niin kyllä välillä hirvittää että miten pärjätään tytön kans loppu ajasta. Onneksi mun äiti kotiutuu mökiltään kuun vaihteessa, niin on sitten kättä pitempänä kaverina.
Jokos muilla on alkanu hermostuttamaan joulukuun tulo? Mites tulevat isit on pärjänny, joko on iseillä kumpparit valmiina odottamassa lapsiveden tuloa?
 
Jaahas, voishan sitä tuonne eri otsikotten alle höpöttää mahasta ja muusta, mutta heitämpä tähän ihan KAIKEN!

Pari viikkoo sitten meillä oli vissiin joku hurja kasvuvaihe päällä kun tuntui että mahanahka pingottuu ja jouduinkin rasvailemaan masua aamuin illoin, kun en tosiaan halua tuon tatuointini repeävän. Muuten on ihan sama tuleeko raskausarpia, kun on niin vaalee iho (ja muutakin erikoista iholla) ettei niistä paljoo haittaa ole. Toisaalta just juolahti mieleen et eikös ne arvet voi olla aluks ihan tosi tummiakin? No enivei, mua tuijotetaan muutenkin jos meen uimahalliin tms, joten ei parit raskausarvet siinä menossa haittaa yhtään.

Siis miten te olette jo ehtineet sen pakkauksenkin jo hankkia? Miulla oli elokuun neuvola viime viikolla ja sain sieltä sen raskaustodistuksen, mut nyt pitäis ymmärtää jotain tosta Kelan jargonista, että saisi edes haettua sitä pakkausta. Pitäisköhän sadepäivän kunniaksi paneutua aiheeseen paremmin.

Iloisia uutisia neuvolasta! En todennäköisesti joudu tekemään sokerirasitustestiä , vaikka olen näin vanha (32v.), koskapa mikään muu tekijä ei anna aihetta epäillä mitään. Eli ainakin täällä tuo "jokainen yli 25-vuotias ensisynnyttäjä joutuu" ei pidä paikkansa. Tosin olen niin onnekas, että mun painoindeksi on tosi normaali, suvussa ei diabetestä, ja painokin oli noussut vasta 4,2 kg! Uskomatonta! Mie panikoin raskauden alussa enimmäkseen siitä et mie lihon 30 kg ja ole sen jälkeen mammutti, mut onneks meikäläisen  syömisillä ei turhaa lihota. Viime viikkoina nimittäin intohimonani ovat olleet porkkanat ja porkkanaraaste. Toki se satunnainen suklaapatukka ja karkkipussikin tulee syötyä, mutta se hyvä puoli täällä maalla asumisessa on, että ei käy kaupassa kuin kerran pari viikossa, niin ei tule niitä heräteostoksia liikaa.

Hevosen selässä tulee käytyä aina kun ei ole kauhee kupla mahassa tai selkää särje, enimmäkseen tulee ratsasteltua ilman satulaa, kun toi meidän paksulainen on laihdutuskuurilla oman mammalomansa jäljiltä.
 
Heipparallaa!

Meillä hankintoja tehtiin jo aika ajoissa ja vaunut, turvakaukalo, sitteri ja laatikollinen vaatetta kirpparilta ja lahjoituksina on olemassa, millekään ei vaan oo paikkaa! Remontti vielä pahasti kesken ja alkaakin tässä stressaamaan mua hiljalleen, kun tuntuu etten saa tohon mieheen potkittua tarmoa niin millään hoitaa hommaa loppuun. Itsekin täällä toki paljon remppailen, mutta toi maalinhaju saa mut voimaan niin pahoin etten oo saanu oikein aikaiseks ruvettua siihen hommaan. Ootteko muuten muut jotenkin haju-alttiita? Mulle tekee aivan erityisen pahaa oliivin haju, josta mies tietenkin tykkää älynä. Saa syödä niitä nykyään kaukana musta =)

Mulla ei täällä vielä ole paino kääntyny nousuun, mutta näitä lähtökiloja oli sen verran että ei kai yhtään huono tilanne. Päänsärky joka jossain vaiheessa vaivasi on nyt jääny pois, kaikenkaikkiaan aika hyvin on tähän saakka saanut voida - tarkoittaakohan se sitten sitä että mun kohdalla lopussa hankalampaa? =) RU:ssa selvisi että poika tulossa, nimiä mietitään kovasti vaan ei vielä päätöksiä ole syntynyt. Jotenkin ite ajattelinkin etten halua mitään päättää kovasti ennen vauvan tuloa, mutta miehen kulttuurissa tyypillistä että nimi on joko valmiina tai ainakin päätetään heti syntymän jälkeen. Puheissa ja ajatuksissa pidettävä siis...

Synnytystä ei ole vielä oikein ehtinyt ajatellakaan, ei tunnu pelottavalta mutta kaipa sitä pitäisi silti alkaa hiljalleen miettimään ettei iske paniikki sitten loppumetreillä. Tällä hetkellä eniten huolettaa miehen pärjääminen, niinkuin tonne facebookin puolelle kirjoitinkin, se kun on sellaista tekoa joka ei yhtään kestä verta. Että pahimmassa tapauksessa karkaako paikalta just kun sitä tarvitsen sitten eniten? Ensisynnyttäjät, ois kiva kuulla mikä mietityttää synnytyksessä? Muut - kokemuksia, mikä jännitti ja minkä jännittäminen oli ehkä turhaa kun sujuikin sitten omalla painollaan?
 
-S- voi en minä mitään kateutta tahtonut aiheuttaa :D.. Minä en ole vauvalle laittanut mitään valmiiksi. Pari hassua bodya vain ostanut ja siinä kaikki.

Jaahas, meikäläisen juttelut taitaakin jäädä nyt tähän. Väsyttää ja huomenna on jos jonkinmoista menoa ja meininkiä heti aamu yhdeksästä alkaen! Saa nähdä, jännitänkö ensi yönäkin niin, etten saa unta.. Wish me luck>> työhaastattelu huomenna.

Ja yks möyrystin on muuttanut oikealle puolelle massua. Ollut tosi rauhallinen koko vapaapäivän. Ystäväni 2kk typykkä oli meillä käymässä ja niin pikkulikka kääntyi sohvalla mun massua kohti ja toimitti massuuni kovaan ääneen. Läppi vähän käsillä ja potkikin ääntelyn lisäksi.
Plussana oma lapinkoiratypy, joka pitää tällä hetkellä alta 1w ihmisiä suuriksi pedoiksi ja tulee mammaa puolustamaan, kun pienet on lähellä.. On se semmosta.
 
Ei kai tässä kukaan mistään kateudesta ole puhunutkaan, saati tarkoittanuemoticonvai oonko mä ymmärtäny taas jotain väärin
Mulla ei menny kelan kans ku reilu viikko, niin jo tuli päätös ärahoista ja pakkauksesta. Kelan sivuilla pääsee omilla pankkitunnuksilla lähettään korjauksia ja hakemuksia jne, niin ne menee nopeammin käsittelyyn. Äippä hommat laitoin normi paperiversioina, mut esim kodinhoidontuen korjauksen oon tehny netin kautta, ja siinä menee noin 4 pvä. Samoten sieltä näkee nopeammin päätökset. 
Kyllähän meillakin jännitti ja pelotti esikoisen syntymä, et pyörtyykö mies. Ainoa millon sillä teki huonoa oli sillon kun mun supistukset oli kiivaimmillaan ja joutu vierestä vaan katsomaan, itse syntymä ja se veri ei tuntunu missään. Siinä kumpikin kiinnittää huomionsa ja keskittyy ihan eri perspektiivistä siihen touhuun ettei sitä edes älyä kiinnittää kaikkeen niin tarkasti huomiota. Mut eipä sille minkään tee jos pyörryttää, parempi on siinä vaiheessa poistua huoneesta, jotta kätilö saa keskittyä ihan puhtaasti äidin vointiin. Itse en olis kyllä edes huomannu onko mies siinä vai ei Kyl se ponnistaminen ja hengittäminen vei kaiken keskittymyskyvyn. 
 
-S- Joutunen luetun ymmärtämisen kurssille! :D Pistoksistahan sinä puhut etkä kateudesta.. Huomaan, että hajamieliseksi tämä mieli menee> unohtuu luettu ja kirjoitetaan muuta.
Samaa vikaa tahtoo olla muuallakin. Liikenteessä jää haaveilemaan liikennevaloihin, vaikka palaisi vihreätkin ja toisten allekin yritän ajella. Huih!

Heräsin taas ennen aikojani. Ukkokulta takaa konsertillaan sen, ettei sitten nukutakaan, vaikka vielä ehtisi tuutia ennen neuvolaa, haastattelua ja iltavuoroa...Noooh..
 
Joku jo kysyi ja näky -S- ja poutis keskustelevan isien odotuksesta ja synnytyksen mukana olosta..Eli täällä nyt mies ei ole kovin ihmeellisesti reagoinu kun on jo kolmas raskaus ja ehkei samanlailla oo "mukana" masua taputtelemassa..välillä tietty iltasin puhelee masulle ja on ollu mukana ultrassa ja kai jossai neuvolossakin aiko tulla käymään. Niin siitä synnytyksestä..molemmissa ollu mukana. Ekan aikaan tosin oli ostamassa tupakkia lähi huoltsikalla ku kätilö sano ettei se tässä nyt synny mut niinpä vaan lähettiin leikkaussaliin sillä aikaa ja kun miekkonen tuli takasi, anto kätilö pojan tälle syliin :D No tokan kans oli mukana myös ja ei tuo paljoa säikkyny ku sai melkein oksennuksetki päällensä :D Ja sanohan tuo kätilöki et on ku teurastamolla sen synnytyksen jälkee :-O Oli koko aika juottamassa ja tsemppaamassa vierellä..ja oon kyl tyytyväinen et hän on ollu mukana, on siitä suuri tuki ollu.  Kaikenlisäks hänel on itsellänsä paniikkihäiriö ni hyvin onneks näkyny pärjäilevän. Kun vaan jaksas niin vois niitä synnytyskertomuksia kirjotella mut kun toisestaki jo alkaa 5 ja puol vuotta olla ni taho enään muistaa tarkemmin niitä.. molempinen kesto 18h ja toinen sektio ja toinen imukuppisynnytys..Nyt muuten vauva oli viel masussa poikittain et toivottavasti älyy mennä pää alaspäin..en halua mitään kääntämisiä tai muita pelätä jos ei ookkaa oikein päin.

Niin miten muuten tuon kodinhoidon tuen kanssa, tarviiko sinne ilmoitella siitä et alkaa saamaan sitä äippärahaa erikseen vai tajuaako ne sen ihan ite? Tuskin saa mitään hoitotukee ku saa sit sitä äippärahaa..
 
Lain mukaan kaikki tulojen muutokset perheessä pitää ilmoittaa kelalle. Voihan sinne soittaa, täällä ne älyää välillä laskee niitä ilman et täyttää sitä lappuh*lvettiä. Mut en kyl menis luottamaan et älyävät itse asian, jokseenkin oon aina varpaillani kelan kans kun ei huvita sit maksella takasin. 
Se nyt on mulle vielä täysin epäselvää, että kun jään nyt tällä kertaa hoitovapaalle kun mammaloma päättyy, niin pitääkö siittä erikseen ilmoittaa kelalle?? 
 
Elokuisen aurinkoista päivää kaikille mammoille!! :)

Olen nyt tunnin verran yrittänyt selvittää, että miten pitkästä aikaa sisäänkirjautuminen on muuttanut nikkini Elsku8:sta Elsku7:aan, koska silti vielä kasikin on olemassa. Hyvin hyvin outoa, mut kait ihan sama se on :D

Olen elänyt hiljaiseloa oikein urakalla, käynyt kyllä lukemassa tekstejä joka mahdollinen hetki, mutta sairaslomalla ollessa en ole orientoitunu vastaamaan, ehkä siitä tuo kasikin vaihtunu seiskaan, kuka tietää... :D
Mies tosiaan sai jalkansa poikki silloin kesäkuussa ennen juhannusta ja minä teloin selkäni hoitajan työssä vain viikkoa myöhemmin, voitte kuvitella kuinka ihana ja mahtava kesä meillä on ollut, toinen kipsikonttina liikkuen muutaman hassun metrin kerrallaan ja minä mahakkaana selkäkipuisena.. Aikamoinen yhtälö. No, onneks pahemmalta yhteenotolta vältyttiin ja nyt alkaa ihana kouluarki hetkeksi tasaamaan "lomailun" höyryjä..

 
Elsku7: Tosiaan aika kumma juttu..kyl mieki sen verran muistan et kasi sie olit etkä seiska..outoa miten voi yksin muuttua :O

-S-: Kyllähän ne sieltä kelalta äippäloman loppumisesta ilmoittaa ja lähettää ne hoitotuki paperit kuten ekallakin kerralla..Huoh! Ajatuskin taas jostain kelan paperin täyttelystä saa karvat pystyyn..tuntuu ettei ne lähes millonkaa suju normaalisti. No huomenna saan sen lääkäritodistuksen ja sit asioimaan :D JA ootasteleen pakkausta.. ihanaa!

Tänään taas hämmennelly kaikkia lasten vaatteita ja rojuja ja yrittäny jostain romusta luopua..ja katellu taas laatikollista meikäläisen vaatteita et niinköhän niihin koskaan sovitaan..No jos ei niin sit voi ostaa uutta :D Esikoisen jälkeen kyl mahtu kaikki ed. vaatteet päälle mut kakkosen jälkeen sit ei..noh..parempi vaan ettei tuulen mukaan lähe. Eikä kukaan tuu pyytään aurausviitaks tienvierustalle tai kukkakepiks Naapuri tosin lohdutteli et joulun jälkeen ei kuulema tarvi ees lenkkeillä ku on vipinätä omasta takaa..ja niinhän se varmaan on et tekemistä riittää ja ei varmaan ihan jaksakkaa heti aatella kilojaa ku on kaks pientä ja viel yks isompi. Nyt on jo alkanu tuntuu mahan kans nostelu vähä työläälle vaikka ei meidä tirppana varmaan yhdeksää kiloo ees paina..ja tänään tuntu inhottavalle työntää toista rattaissa ku taas oli supistuksia..Et saas nähdä miten kilpikonnamateluna sitä viedään esikoista kerhoon parin kk:n päästä...
 
Hellou mammat!

Sori kun on jääny kirjoittelut vähemmälle ko tuolla FB:n puolella tulee pyörittyä enemmän.

Rakenne ultra oli ja meni ja kaikki oli pienokaisella niin kuin pitikin, koko vastasi viikkoja ja kovasti liikkui ultrauksen aikana, valmennuspolillakin kävin ja meen 5vkon päästä uudellleen sinne, hyvä niin nii pääsen suunnitelemaan synnytystäni paremmin ja käymään vanhoja pelkoja läpi. Sukupuolta ei saatu selville ko pienokainen rapsutteli jaloilla ohtaansa ni jalkoväli pysyi piilossa ko oli niin kippuralla. 

Oma paino on edelleen miinuksella lähtöpainosta, miinusta -6kg!!! Hurjaa ko viimeksi paino vaan nousi koko ajan ja nyt on laskenut, RD diagnoosista ollu tuo hyöty että paino tippunut ja mikä ei ole vaarallista ylipainoiselle ja varsinkin ko vauva kasvaa hyvin.

Mun mielestä mammaraha vaikuttaa kodinhoidon tukeen, joten seki pitää muistaa Kelalla sanoa että on mammarahalle jäämässä ni tarkistavat sitten senkin. Ja tosiaankin pitää muistaa ilmoittaa jos mammarahan jälkeen jää hoitovapaalle ni tietävät sitten laskea senki summan. Mielummin tarkistelen ja ilmoittelen asiat niin kuin ne ovat ettei vaan tarvi alkaa maksamaan tukia takaisin.

Pienokaiselle on tehty hankitoja ihan mukavasti jo... vaatteita ostin isosiskolta läjän, turvakaukalon hommasin uutena, hoitoalusta on myös ostettu ja pinnasänky (poju saa pitää omansa vielä ko siitä saa taaperosänyn) sekä hoitolaukku on hommattu. Vaatteita ja rattaat on jääny esikoiselta ja ne saa kelvata tulokkaalle alussa oli sitten tyttö tai poika ko kuitenkin saadaan sitten lahjaksi vaatteita ko vauva on syntyny.

Esikoisesta on tullu iso poika; ei suostu enää istumaan potalla vaan pitää päästä pöntölle, pinnasängystä piti ottaa laita pois ja tehdä taaperosänky ko kiipesi laitojen ylitse. Uhmaikä on alkanut meidän kohta 2v esikkoa vaivata kovasti.

Siinäpäs sitä kuulumisia tällä kertaa, voikaa hyvin!
 
Terveppä terve. Eli, jos haluatte tuonne facebookin joulumamma ryhmään, niin laittakaa kaveripyyntöä minulle, niin lisään teidät sinne. nimellä, Satu-Marja Seppälä pitäis löytyä. :)
 
Äippäpakkaus saapui, että pitää ihmisen mennä sekasin yhdestä pahvilaatikosta
 
issias päätti jysäyttää kunnolla eilis illan aikana. ja vieläki juilii makiasti. eipä paljon särkylääkkeet auta !! huh huh... saas nähä miten tästä selviää..
 
Heipä hei!
Täällä aherretaan töiden parissa niin, ettei meinaa vauvan liikkeitä tuntea. Aivan kamala stressi alkaa nukkumaan, kun akka sammuu ennenkuin saa täyden varmuuden pienen jumpista. Onneksi juurikin tällä hetkellä jumppa on käynnissä, joten saan siirtää huolet pois.

Oltiin eilen tykyilemässä Tampereen Ikeassa. Työporukkaa oli 15henkeä ja 3 vauvamassua. :) Kummasti vauvaosastolle jumiuduttiin ja tuli ostettua kaikenmaailman rätit ja räsyt! :D IHANAA!!!!

Mitäpä muuta.. Huomenna lääkärineuvolaan ihan vain verenpaineiden vuoksi ja sokereitakin olisi pitänyt mittailla, muttei tuolal hoitoalalla ehdi mitään sokereita itteltä mittoomaan. Hyvä, kun potilailta niitä muistaa napata..PUUUHHHH!! Koti verenpainemittaukset on kyllä unelmalukemissa, neuvolassa AINA yli 130/90 ja kotona melkein aina alle 120/80 JEE!
 
Juuups. Tuosta eläin asiasta.. meillä on alle vuoden ikäinen jack russel ja ei siitä kyllä luovuta perheenlisäyksen vuoksi! se on eri asia jos vauvalle tulee allergia, mutta se onkin ainut syy miksi nelijalkaisesta perheenjäsenestä luopuisimme. :)

Milläs viikolla teillä on alkanut nuo harjotus supistukset vai onko alkanut vielä ollenkaan?? itellä on reilu viikko sitten alkanut ja nyt on päivittäin ollun 4-10 :S vähän aluksi pelotti että mitäköhän nyt oikein tapahtuu kun viikkojakin ensimmäisen supistuksen tullessa oli 22+0 :S

 
 
Mulla täällä kans on supistellut rv 20 lähtien. Tänään jo mietin pitäiskö käydä kohdunsuun tilanne tarkistuttaas jossain, kun tänään on tullut supistuksia kymmenkunta, ne ei oo varsinaisesti kipeitä mutta kuitenkin selkeästi tunnettavissa ja paineen tunnetta alavatsallakin on ollut. Muuten voi niin hyvin että olen ollut kyllä koko ajan menossa, kai sitä pitäis vähän ottaa iisimmin..
 
Mulla on tietääkseni tullu ensimmäisen kerran rv.22 ja sen jälkeen vaan muutaman kerran eli yht.n.2-4 kertaa. Ei oo ollu yhtään kipeitä. Ja mulla ne on mahollisesti johtunu raskaasta päivästä.
 
Heips pitkästä aikaa...ei taas olevinaan ole ennättänyt kirjoittelemaan tänne vaikka lukemassa käyn palstaa joka päivä. Mä en kuulu FB:hen, joten pidän turinoita yllä täällä :)
Täällä kans supistuksia on ollut 18 viikosta alkaen...onneksi ne ei ole kipeitä, mut ei ne kivaltakaan tunnu. Supistukset liittyy rasitukseen ja pitäs vaan muistaa ottaa iisisti kun niitä alkaa tulla.  Seuraava neuvolalääkäri on 12 päivä niin sit tietää tarkemmin tilanteen.
Täällä pukkaa flunssaa päälle...ei yhtään kiva juttu :( Sain laitettua tällä viikolla Kelan paperit eteenpäin....äippäpakkausta odotellaan:)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top