Elokuun turinat!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja HainiH
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huomenta!
Heti, kun työt alkaa, tämä mamma nukkuu taas päikkärit ja näköjään yöunetkin venähtää näin vapaapäivän kunniaksi. Ilmeisesti työmaa rutistaa mehut, vaikka meillä on yllättävän kevyttä ollut.

Tänään ollaan puolivälissä raskautta! Möyrystin on ollut todella aktiivisesti hoitajan mukana töissä ja potkutellut massussa. Itse maha on kasvanut mielestäni paljon kuluneen kuukauden aikana, vaikka edelleen saan sen piilotettua hoitsuteltan taakse ;)

Jospa sitä nappaisi paastosokerin pitkästä aikaa, nappaisi aamupalaa ja lähtisi toisen raskautuneen kanssa vauvatarvikkeita hiplaamaan. <3
SOOOO HAPPY!
 
Jes PUOLIVÄLI saavutettu!  <3<3 Ja liikkeitäkin alkaa tuntua lähes joka ilta..Ihanaa viikonloppua kaikille, nautiskelkaa!
 
Täällä myös puoliväli saavutettu eilen. Tällä viikolla myös tuli palattua parin viikon lomalta töihin ja reippaana esimiehelle ekana aamuna tuli kehuskeltua kuinka hyvin on jaksanut jne, no ekan työpäivän jälkeen onkin sitten tullut nukuttua vähintään tunnin päikkärit joka päivä ja vatsassa nipistelee töissä. Kyllä se vaan alkaa tää raskaus vaikuttaa kaikkivaltaisesti kaikkeen. Ihanaa möyrimistä täälläkin päivittäin ja ihan rakastunut olen jo sisälläni kasvavaan vauveliin. Ihan pelästyykin kuinka voi jostain näin paljon välittää jo nyt!
 
Tuntuu että maha vaan pullistuu kovaa vauhtia, mutta töissä ei ole ollut enää kuukauteen sopivia työhousuja. Olen odottanut että maha kasvaisi niin että seuraava koko olisi hyvä, mutta aina vaan tuntuu niin isolle että ei kestä ylhäällä millään. Edellinen taas on käynyt niin pieneksi, ettei nappi mahdu kiinni ja puristaa muutenkin kauheasti. Meillä on housut todella huonoa mallia, liian korkeat, ei sovi sitten millään raskaana olevan mahan kanssa. Ja ainoa vaihtoehto on siirtyä aina vaan isompaan kokoon. Järkikin sanoo ettei tunnu hyvälle jos on itse muuten aika hoikkarakenteinen, mutta maha kasvaa ja sitten pitäisi muka käyttää monta numeroa liian isoja housuja. Eihän ne kestä mahan päällä millään ja muualtakin tuntuu pahalle :/

Nyt olen ihmeessä myös mieheni äidin kanssa, joka on niin innoissaan tulevasta mummoudestaan, että hamstraa kirppiksiltä vauvatavaraa ja vaatteita minkä ehtii. Muuten se olisikin ihan kiva juttu, mutta vaatteet on minusta ihan kauheita, liian kulahtaneita ja tyyli suoraan 90-luvulta...ei enää tätä päivää. Itse kun taas ostan vain harkiten ja vain sellaista joka jotenkin erityisesti ihastuttaa. Tuleva mummo jo kyseli että etsiikö hän sen pikkuisen toppahaalarin kirpputorilta, jonka tarvitsisi varmaan heti alkuunsa. Piti sitten sanoa että miksei muuten, mutta kyllä se on sellainen vaate joka mun pitäis nähdä ennen kun hommataan.

Mutta ettei nyt ihan valittamiseksi mene, niin tää raskausaika on ollut ihanaa, jopa nautinnollista, kun en ole kärsinyt vielä oikein mistään vaivoistakaan :)
 
Jansku82: I FEEL YOU! Mulla kans anoppi kanto jo esikoiselle lumppuja ja rääsyjä, joita ei voinu pitää vauvalla. Likaisia ja pinttyneitä. Kopristuneita ja kuluneita. Yritin muutamaan otteeseen sievästi sanoa että olen tarkka mitä laitan lapselleni, mut ei menny perille. Sen jälkeen olen vaan pistäny sivuun hänen tuomat, ja joko heittäny roskiin tosi hunossa kunnossa olleet tai sitten vieny kierrätykseen. Jos jotain tiettyä lelua tai tarviketta tarvin niin sanon hänelle suoraan että jos sattuu jostain löytämään niin ostaa, niin se on sitten keskittyny niihin ja jättäny vaatteiden ostamisen vähemmälle.
 
Ihanan höpsähtäneitä mummuja teïdän vauveleilla.. :) Anoppini neuloi Sykerölle nätin neuleen, muuta ei ole tullut kummankaan vanhemmilta - ainakaan vielä.

Eilen oltiin häissä ja siellä kaikki ihastelivat/kauhistelivat, kuinka iso mahani jo on. Jostain syystä kuulin kaikkien kysyvän "Milloin on laskettu aika?" äänensävyllä "Joko on kohta laskettu aika?". Selittelin siis kauheesti, että vaikka on vielä 4 kk laskettuun aikaan, niin onhan se maha aika iso ja johan tuo pompsahti esiin aika alussa. Tänä aamuna mietin, että miksi ihmeessä alan selitellä jotain? Miksen olisi vain ylpeä isosta kummustani? Oli positiivistakin ihmettelyä, kun pieni tyttö (ehkä n. 4-vuotias) kysyi, että "Mitä sulla on tuolla mekon alla?". Vastasin, että vauva, ja niin tyttö alkoi silitellä massuani. Hellyttävä tapaus.

Heräsin aamulla (toista kertaa raskausaikana) siihen, kun vasemmassa jalassani oli todella kivulias suonenveto. Ja se kesti aika pitkään. Ihan kauhee herätys kyllä tollanen. Johtuikohan siitä, että mulla oli eilen korkkarit niissä häissä...? Alan nyt syödä monivitamiinien lisäksi extramagnesiumia, koska en halua enää herätä moiseen ylläriin...
 
Lulle: Tuo on kyllä todella tuttua, et kauhistellaan ja ihmetellään jos masu on iso ( tai sitten pieni). Sille kun vain ei voi mitään kun toisilla se näkyy jo todella aikaisin ja toisilla ei. Itsekkin saanut aikaisemmin olla selittelemässä että juu u ei siellä tosiaan ole kuin yksi ja ei ole laskettu aika vasta kuin muutaman kuukauden päästä tms. Onhan se sitten jos on pieni maha et joutuu tosissaan vannottamaan et juu kyllä meille tulee vauva..Muistan kuinka äitini siskolleni aivan kauhisteli että onpa maha pieni..ja voi kauhia jne. Siitä sittä siskoni jotenkin jo huolestui vaikka mitään hätää ja huolta tietenkään ollut. Mutta niin saisi ihmiset aina ajatella kommenttejaan et ne voi myös tuntua pahalta.  On jotenkin ärsyttävää että kun on raskaana saa kaikki tutut ja tuntemattomat tulla kommentoimaan millainen maha on..ja on näitäkin jotka haluisivat taputella sitä Mä kun en tykkää siitä. Mun mahaa ei saa taputella kun mun lapset ja mies. Tekis mieli tilatakki netistä semmonen odotus paita jos luki et yksityisalue tai jotain siihen suuntaa kun millon kukaki hyökkää jostain. Ja yleensäkkään kukaan muutenkaa tule tuntemattomia ihan tosta noin vaan jututtaan, ni miksi sit raskaana olevalta pitäs saada tietää kaikki noinki henkilökohtaiset asiat? Kai sitä pitäs pukeutua semmoseen pussiin ettei masu näy. Vaikka kylläki olen siitä ylpeä ja onnellinen.. Hihi  täällä taas raskaushormoonit hyrrää.. EI ole tarkoitus vaahtota mut vähän taisin innostua! No mutta olipa teillä isot tai pienet masut, kantakaa niitä ylpeinä! Älkää antako kenenkää kommenttien häiritä..toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos!
 
En minäkään voinut sietää tuota mahan taputtelua. Se on mun yksityisaluetta, ja ei kenenkään vauvamahaa pidä mennä räpeltään ilman että kysyy lupaa jos tuntee pakottavaa tarvetta saada koskettaa sitä. Se kans ärsytti kun synnytyksen jälkeen, varsinkin vanhemmat naiset uteli että miten sitä maitoa riittää. Alussa mulla tuli silmistä ja korvistakin maitoa, ja sit jossain 2kk kohdalla alko yhtäkkiä hiipumaan. Ristiäisissä sitten yks mummo tuli kyseleen isoon ääneen että mites maidon kanssa, riittääkö. Tuumasin takas että ei riitä, niin johan mummon ilme venähti. Hirvee änkytys ja takeltelu Eipä jatkanu juttua enää. Mitä kukaan sillä tiedolla tekee? Samoin kyseltiin jatkuvasti että repeskö paikat. Eiköhän jokaisen ripsipiirakan kunto ole jokaisen oma asia. 
Samoin toi mahojen koon huomauttelu on turhaa. Esikoiselta mulla kasvo maha vasta ihan loppu ajasta. Jatkuvaa huomauttelua että "tuosta mahastako sinä muka meinaat synnyttää, ei mahda tulla isoa lasta" ja nyt kun maha on kasvanut melkoisen hyvässä vaiheessa, niin nyt saa kuulla just noita "kai sulla on jo kohta laskettuaika"-kyselyjä. Kai ihmisillä laskee alykkyysosamäärä kun näkevät raskaana olevan tai juuri lapsen saaneen Kärsivällisyyttä, sitä se meiltä vaatii
 
-S-: Lisäsit viellä juurikin nämä tyypilliset muut turhauttavat kysymykset :DDD Riittääkö maito ja synnytysasiat..huh huh!  Kärsivällisyyttä se tosiaanki vaatii, varsinki näissä hormooneissa pyöriessä :))
 
Terve. Olenpas hiljaa elellyt, mutta täällä ollaan :)

RU olisi vasta ylihuomenna. Kauheesti jännittäs, eka jännitti vaan se, että näkyisköhän kumpi on tulossa.. mutta nyt ku liikkeetkin jo tuntuu ja tuohon on kiintynyt niin kovin, niin pelottaa maholliset pulmat. Mä väkisinkin oisin puhuttelemassa tuota neidiksi kokoajan, joten en tiiä oisko se sitte tyttö ihan oikeesti.. Mä en kyllä tiiä kumman oikeestaan ees halusin, joten ei ressiä siitä :)

Mä NIIN oon samaa mieltä tosta taputtelusta! En voi sietää, mutta en saa sanotuksi sitä koskaan juuri siinä tilanteessa. Hammasta vain puren ja yritän väkisin hymyillä. Jotenkin mietin, et jaksa selitellä, et miks ei saa ja kun ei kukaan pahaa tarkota.. äh, tää ei oo yhtään mua, yleensä sanon kyllä suoraan kaikki! Ootteko te sanonu? Miten ihmiset reagoi?

Sitten, oon miettiny että mun ois varmaan syytä käyttää tukisukkia kohta, jos nää ilmat hieman edes nyt rupeis viileneen. Mutta mulla ei oo hajuakaan, että mimmosia niitten ois oltava ja mistä niitä sais? Apuja?..

Nyt seuraavat kolme viikkoa tosi raskaita töissä, joten saa nähä miten jaksaa.. Viime vuonna näihin aikoihin ja näissä hommissa meni ensimmäinen raskauteni kesken, joten jotenkin ahistaa. Vaikka tämä jo yli sen maagisen puolivälinkin ja se ensimmäinen oli ekalla kolmanneksella vasta, joten riski paljon pienempi... Onneksi :)



 
-S-, minäkään en kyllä ymmärrä noita kysymyksiä repeilyistä yms. Siis, mitä iloa kenellekään "ulkopuoliselle" on siitä tiedosta, montako tikkiä laitettiin ja mihin suuntaan. Mammathan noista asioista keskustelee aina välillä keskenänsä, kun kokemuksia on mukava vertailla...

Stellar, mullakin on ihan sellainen olo, että tyttö on tulossa, vaikka en halunnutkaan, että sukupuolta ultrassa katsellaan.
 
Minä olen sanonu "huumorilla" että "äläpä käy iholle ettei tarvii sun käsiä katkoa" ja hymyilly leveästi perään Kyl ne on tajunnu astua taakse päin, jos ei muuten niin hämmennyksestä kun eivät tiedä oonko tosissani vai pelleilenkö Tukisukkahousuja löytyy googlaamalla tai esim henkkamaukalla on ainakin ollu niitä. Kannattee käyttää jos vähänkään tuntuu siltä. Auttaa myös peräpukamiin, sitä verta kun alkaa pakkautumaan nyt alapäähän ihan tosissaan. Ja jos mahdollista niin kannattee päivän aikana välillä kellahtaa selälleen ja nostaa jalat ylös jos tuntuu että alkaa painamaan. Ennalta ehkäisy noiden raskauden lieveilmiöiden kanssa on aika tärkeetä, menee sit se palautuminenkin mahdollisesti hieman nopeammin ja kivuttomammin.
 
Puuh näitä ihmeellisiä unia! Taas oli vauvan isä hakusessa ja koko ajan mietin, miten eksäni alkaa elatusmaksuja maksamaan.. juttelin myös eksäni nykyisen kanssa (joka ei tosimaailmassa voi sietää minua ollenkaan)...Pääasiassa unet kuitenkin olleet vauvapainotteisia. En unissani pääse vauvan itkun luo tai en osaa pidellä lasta. Aivan kamalia!

Nyt on nivuset alkaneet oireilla. Tuntuu, kuin olisin vedellyt jumppaliikkeitä viikkokaupalla. Nouseminen tuolista ei ilman ähinää enää onnistu saatika jostakin kyykkyasennosta.. Huokailut ja puhallukset on tullut meitin arkeen...

Töissä meillä on toinenkin odottaja tällä hetkellä. Olen häntä pari viikkoa edellä, mutta hänellä on suurempi maha, joten voitte vain kuvitella, miten väki puolitaivastelee vatsan kokoa. Onneksi tämä odottava mamma ei näytä siitä suuttuvan ja tiedän tämän pitävän puolia, jos huumori loppuu. Toisaalta on mukavaa saada vertaistukea töissä toiselta mammalta, joka on toissynnyttäjä. Muutenkin tällä hetkellä meitä mammoja on alettu varjella raskaimmilta töiltä.
 
Puhisten täälläkkin mennään, mielialanvaihtelut ja vatsankovettumiset seurana :/ Aiemmin nuita kovettumisia tuli oikeastaan vaan töissä, mutta nyt alkaa olla jokapäivästä.. riittää koko lomaksi tekemistä kun käy pikkujutun tekeen niin joutuu ainaki vartin makaamaan sohvalla että voi alottaa uuen :D Hitaasti mutta varmasti..

Onko teillä muilla hoitsuilla kokemusta, mm. sairaalabakteereista, olen menossa uudelle osastolle 3 vikoksi ja siellä on "eristetty" mrsa-solu, niin oman järjen mukaan mulla on oikeus kieltäytyä heitä hoitamasta. Nämä on siis eritteillänsä paljon sotkevia keh.vammaisia.. toisessa solussa saakin pelätä lentävää räkää/oksennusta :/
 
Täällä kans melkoinen möhö olo, jo nyt! Tänään olin töistäkin poissa, kun viime yö meni valvoessa mahakivun kanssa. Kipu oli jäytävää ja koko aikaista, eli en oikein osaa ajatella niitä supistuksiksi. Aloin epäillä rautalisää syyksi ja jätinkin sen nyt tauolle. Toki voihan johtua kohdun nopeasta kasvusta, nythän sitä kokoa alkaa tuleen melkosella tahdilla. Jotenkin vaan pelästytti, kun koko raskaus on tähän saakka mennyt ilman mitään erityisempää ongelmaa.. Mun työ on aika paljon istumista mutta työtahti tosi kova, tuskin taukoja koko päivänä ja yllätyinkin loman jälkeen etteipä sitä enää jaksanutkaan kuten ennen.. 
 
Heissan!
Täällä alkaa kunnon päälle ottamaan tuo työnteko.
Pienkodilla kun olen hommissa, niin koko ajan saa olla nostelemassa muoreja/faareja ja kyykistelemässä sukkia ja housuja laittaen. Nyt on tosi aran oloinen vatsa ja jopa alapääkin :s ääh.. Onneksi jotkut työkavereistani ainakin älyävät että mun ei ehkä enää niin hirveesti kantsii nostella raskaimpia asukkaita ja olen itse kieltäytynytkin välillä. Silti tahdon olla aika jääräpää ja tehdä töitä aika reippaalla otteella :D

Kun olin tk:ssa töissä niin siellä raskaana olevia työntekijöitä EI päästetty mrsa-osastolle. Mikä on mielestäni fiksua.

Huomenna neuvolaan taas pitkästä aikaa : ) Saa sinne mennä valittaamaan vaivojansa. Ja mikä tärkeintä; kuulee pikkuisen sydänäänet <3
 
Meillä MRSA ja ESBL-eristettyjä. Yleensä lääkehoidot siellä huolehdin, mutten eritteisiin ole sattunut, muttei meillä töissä erikseen ole kieltoa tai päätöstä tuosta asiasta tai sitten on mennyt pahasti ohi..

Aloitin eilen pikkusukkien kutomisen.. enää puolet jäljellä! Muuten vapaat mennyt oleillessa ja ihmetellessä. Napaani nauran, kun on niin pinnassa, kohta katoaa kokonaan. Tänään myös tunsin ekaa kertaa muksahduksen vatsan päältä, kun pidin pientä koiranpentua sylissä (pentu päätti nukahtaa siihen). Ihanaa!!

Ensi viikolla onkin menevä viikko.. rakenneuä, neuvola ja työpaikkahaastattelu! PUUH! :D
 
Huomentapäivää!
Ollaanpa täällä hiljaisia. Wink wink vain, että facebookin ryhmässä turistaan paljon enemmän tiiviisti omassa pikku porukassa, jossa ei muut näe keskusteluja.

Ihmetellen ja nauttien tässä vietän paria vapaapäivää.
Massu kasvaa ja liikkeet voimistuu.
Siivous- ja laittamisinto on aivan mahdoton. En ikinä ole tykännyt siivota ja suunnitella elämää pitkästi eteenpäin.. nyt asun vaunusivuilla, huutonetissä,päivittelen kalenteria ja osaan tulevan viikon työvuorot ulkoa (uskokaa pois, ennen en ajatellut huomista pidemmälle).. siivoan ja kokkailen mielelläni.
Olen saanut myös varattua ajan hammashoitolaan sekä maksanut laskut ennenkuin mieheke niistä muistuttaa.. Ehkä en olekaan toivoton tapaus! ;)
Nyt pitäisi koiran rokotusaikaa varata ja muutama soitto paperiasioita koskien> keskiviikkona työpaikkahaastattelua varten..

Nimim. kaikki tehty joko viimetingassa tai myöhässä...

WUHUU!!!

Miten täällä mammulit voi? Joko pesänrakennus on meneillään.. osalla kaikki valmista??
 
Hellou, minnoon unohtanu koko veispuukki-homman, kuinkas siihen pääsikään liittymään?

Tänään oli taas neukku aika, ja sain syyskuulle uuden sokerirasitustesti ajan emoticon
vaan eikai se auta..:/ mutta huomenna onkin se kauan odotettu RU :)))
Pääasia että kaikki ois hyvin, mutta ei mua haittais vaikka se sukupuolenkin vilauttas :) ihan vaan sen takia että sais karsia nuo ylimääräset vauvanvaatteet sitten poies..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top