Elokuun hölinät

Cocoa

Piirimestaruustason postaaja
Lokamammat 2017
Ei ollut kukaan vielä tehnyt elokuun ketjua (-siis kirjotinko justiinsa ELOKUUN...!?), joten päätin tehdä. Oliko se toukokuuta vai kesäkuuta kun pelkäsin, että kesä menee multa ihan ohi kun aika alkoi lentämään siivillä, ja niinhän siinä nyt on käynyt sitten. On oikeasti 2 päivä elokuuta, 2kk enää niin lokakuu alkaa ja meidän lasketut ajat vuorotellen :eek: Voi voi meneekö tässä samassa sumussa pikakelauksella vauva-aikakin, kuten raskausaika on mennyt rakenne ultran jälkeen, toivottavasti kyllä ei menisi.
Mutta joka tapauksessa hyvä me, ollaan jo niiin lähellä että saadaan bebet syliin :D
 
Aika on kyllä mennyt aivan liian nopeasti. Ihmettelen jos kerkiää vielä tulemaan olo, että syntyis nyt jo.
Cocoa meillä vielä lasketut ajat enskuun lopussa, ni hassua ajatella että jo ensikuussa! Vaikka nyt onkin vielä vajaa pari kuukautta aikaa :grin
 
Aivan huimaa kyllä! Tää aika on mennyt niin nopeasti kuitenkin loppu peleissä.
Mulla tuo syntyis jo -olo ehti täällä piipahtaa ja nyt se tietysti kaduttaa.

Mutta pian meillä on tosiaan jo nyytit sylissä! :Heartred
Tää ryhmä on kyllä ollut huima tuki koko raskausajan. :)
 
Ohoh sanmarie nyt kun sanoit tuosta lasketusta ajasta, niin onpa kyllä huimaa! Ja hirveää siltä kantilta, et mihin tää aika on mennyt. Mun piti nauttia tästä masusta ja tästä ajasta, vaan enpä ole muka kerennyt, kun arki pyörinyt töiden ja esikoisen ympärillä. Ja kohta tätä mahaa ei enää ole. Ei ole samalla tavalla tullut yhtä usein juteltua pikkuiselle kuin mitä esikoiselle jutteli kun häntä odotti ja silloin tuli siliteltyäkin masua paljon enemmän. Mutta on mulla se 2kk vielä aikaa nyt petrata tästä ja alkaa juttelemaan enemmän ja silittelemään (ja ehkä vähän tökkimään varovasti välillä et saa potkuja vastaukseksi :D).

Tää on kyllä tosiaan ollut ihana tämä ryhmä, on sitten joku asia ollut hyvin tai huonosti tai neuvoja kaivannut, tai mitä vaan, niin on helppo kirjoittaa ja saa sitä vertaistukea, se on mahtavaa. Kun jotenkin en itse tuolla facen puolella tykkää kirjoitella, täällä taas mukava "oma" porukka :) Varmasti täältä saa tukea, neuvoja ja vertaistukea myös kun vauvat ovat syntyneet, tai ainakin toivon niin. Eihän tää nyt voi loppua siihen kun vauvat tulevat maailmaan, kun on yhteen hiileen puhallettu menemään jo jostain tammi-helmikuusta asti? :D
 
Juuri viimeksi tänään itsekin päivittelin kuinka vähän aikaa enää valmistella kotia vauvaa varten. Esikoisen kanssa kaikki oli tässä vaiheessa jo valmiina, nyt en edes tiedä missä synnytän! :arghh: Mutta on kyllä ihan hurjaa, että aikalailla tasan 2kk päästä olen kahden pienen pojan äiti! ❤️ Onneksi saa raskausvaivat pian painaa unholaan ja keskittyä vauva-arkeen :rolleyes:
 
Varmasti täältä saa tukea, neuvoja ja vertaistukea myös kun vauvat ovat syntyneet, tai ainakin toivon niin. Eihän tää nyt voi loppua siihen kun vauvat tulevat maailmaan, kun on yhteen hiileen puhallettu menemään jo jostain tammi-helmikuusta asti? :D
Samat ajatukset täällä! Ehkäpä se vertaistuen tarve vasta kunnolla alkaakin, kun ne uutukaiset vauvat on maailmaan saatu. Ainakin ite olen aivan varmasti pallo hukassa siinä vaiheessa :joyful:

Mä olen tässä pakkaillut muuttoa varten koko ajan sillä ajatuksella, että mitä tavaroita ilman voin elää 3 kuukautta. Nyt tajusin, että eihän meidän muuttoonkaan ole kuin puolitoista kuukautta. Siitä vauvaan suunnilleen saman verran. Aika rientää tosiaan paljon nopeammin kuin olisin alussa uskonut, mutta saa nyt sitten nähdä siellä rv 40 tienoolla onko vielä samat fiilikset ajankulusta :grin
 
Ehdottomasti jatketaan vaikka vauvat syntyneetkin! Sit sitä vasta vertaistukea tarviikin. :happy: Ei meidän marraskuistenkaan ryhmä oo täysin hiljentynyt vaikka toki hiljaisempaa siellä on kun silloin odotusaikana tai ensimmäisenä vauvavuotena. Kuitenkin kaikkien kuulumisia tykkää kuulostella! :)

Barbieq, Tsemppiä muuttoon ja pakkailuun! Hyvissä ajoin ainenkin oot :)
Tuntuu että hirveen moni muuttanut/on muuttamassa nyt, ei täällä mutta lokakuisten ryhmässä ja itse miettii vain että melkoisia supernaisia ootte kun ei tulis kuulonkaan enää näin loppumetreillä. :p
Vaikka meillekin juuri tarjottiin isompaa asuntoa ja muutto ois ollut 1.9. Onneksi ei ollut yhtään mieluinen, muuten ois vähän kismittänyt että just nytkö se kämppä sitten siunaantuis. :grin
 
Mun La vasta lokakuunlopussa eli melkeen vielä kolme kk jäljellä, mutta onhan tää aika nopeeta mennyt. Mä en oo vielä mitään oikeen hankkinut, on tosin monia lupauksia ystäviltä pinnasängystä, vaatteista tms saatu, mikä on ihanaa! [emoji173]️ mä luulen että sitten kun bebet on sylissä niin sitten vasta vertaistukea kaipaankin, jotenkin en osaa ollenkaan varautua /ennakoida mitä sit, oon varmaan ihan kujalla. :D ootte kyl kaikki muuttajat aika super reippaita! Itekki pitäisi kyl täällä meidän mini kodissa tehdä isompaa raivausta ja tavaran karsintaa että saadaan mimmin tavarat mahtumaan. :D
 
Iso peukku teille, jotka muuttavat näin loppumetreillä! Minusta ei siihen olisi, nyt jo meneillään oleva tönömme ulkoverhouksen remontti on ihan riittävän stressaavaa vaikka en itse siihen edes osallistu muutakuin hakemalla silloin tällöin rautakaupasta tarvittavia asioita ja ruokkimalla remonttipoppoota. Paikan löytäminen vauvan tavaroille ja huoneen pintaremppa, vaikka kivaa onkin, vie myös yllättävän paljon voimia. Toisaalta se on mukavaa vastapainoa opiskelulle, varsinkin nyt kun monet dedikset ja tentit lähestyvät kovaa kyytiä.

Apropoo, luin jostakin että sikiöt alkavat nähdä unia näin 30. viikon tienoilla. Mistähän ne mahtavat uneksia? Mies ehdotti, että tissistä tietenkin :D Onhan tuo kohtu kuitenkin aika yksitoikkoinen ympäristö...
 
Mä kans jostain luin että vauvat alkavat näihin aikoihin nähdä unia, ja jäin kyllä miettimään että mitähän siinä pienessä päässä liikkuu. Veikkaisin, että ne näkee unia eri aistikokemuksista. Ehkä siellä unessa "soi" se musiikki mitä äiti on kuunnellut, tai jos on ollut jotain poikkeavaa hälinää niin ehkä se palaa jotenkin uniin. Samoin valot, isän hölötykset, äkilliset liikkeet ja muut jännät jutut mitä siellä kelluessa on päässyt kokemaan.
 
Meilläkin on tota uni juttua pohdittu. Eilen mies parkkeeras mun mahan viereen ja sopotteli jotain vauvalle. :) tää tais olla eka kerta kun jaksoi vähän pidempään ihmetellä masua! :)
 
Mä olen yrittänyt saada miestä kokeilemaan, kuulisiko ipanan sydänäänet kun painaisi korvansa mahan päälle, mutta eipä tuo ole innostunut asiasta :D Stetoskoopilla kai voisi ainakin jo kuulla.
 
Meillä mies tosi malttamaton, ei jaksa yhtään keskittyä kuulostelemaan tai tunnustelemaan masua. Sama juttu jo esikoisesta. Hyvä ja osallistuva isä on muuten kaikin tavoin mut tuohon hommaan ei jotenkin kiinnostus riitä. Itsestä olis ihanaa tunnustella yhdessä ja että edes kerran tietäisin että mies on kunnolla päässyt kosketuksiin mutta kun ei niin ei.
 
Heii meillä samaa vikaa! Oon jopa loukkaantunut asiasta välillä. :grin Siis meidän vaavi lakkaa yleensä tyystin liikkumasta jos isukki meinaa kokeilla tai tulee lähettyville. Aina oon että "noni NYT" tai "KATO NYT" Ja aina se loppuu. Mies sitten turhautuu eikä jaksa jäädä kuulostelemaan. :shifty:

Hei sellainen kysymys vauvan/taaperon pukeutumisesta että onko teille väliä onko merkkiä vai not? :)

Pohdin tässä asiaa siis itekseni kun me ostetaan suurin osa vaatteista käytettynä (Ihan uudenveroisia kuitenkin) sekä alennusmyynneistä ym. Ihan vain käytännöllisesti ajateltuna ja ostan mikä milloinkin miellyttää silmää.
Ja mulla on esimerkiksi kaksi kaveria jotka pukevat muksunsa vain Mini Rodiniin, Gugguuseen yms ja laittavat omaisuuksia näihin.
 
Meillä mies kuuli vauvan sydän äänet olikohan rv 29 tai 28.. Mutta ei myöskään ole innostunut kuuntelemaan tai seurailemaan vauvan liikkeitä. Ite sitä mielellään kuuntelisin korvalla. Jos vaan pystyis :joyful:
Täällä mies ehdotti että vauva näkee unia kohdusta :happy090
 
Mä olen yrittänyt saada miestä kokeilemaan, kuulisiko ipanan sydänäänet kun painaisi korvansa mahan päälle, mutta eipä tuo ole innostunut asiasta :D Stetoskoopilla kai voisi ainakin jo kuulla.

Me yritettiin Kaari stetoskoopillakin mutta vatsassa kuulu niin paljon kaikkea erilaista murinaa ja kurlutusta et ne sydänäänet oli varmaan ainoat äänet mitä ei kuulunut. :D

Miitu, me ei kyllä olla ostettu mitään merkkivaatteita, lähinnä ostetaan laadun perusteella ja mikä nyt miellyttää silmää. Tuntuisi hölmöltä käyttää hirveet summat rahaa vaatteisiin joita tulee käytettyä kerran tai kaksi, kun niitä menoeriä on tässä vaiheessa ihan riittävästi muutenkin. :)
 
Kirpparilta / käytettyinä ostan about 95% lasten vaatteista ja ainoastaan niitä mitkä omaa silmää miellyttää. Jos jotain olen ostanut uutena niin jesper junior on esim suht edullinen vaatekauppa. Nyt tosin jääny kirpparilla kiertelyt vähemmälle mutta eipä suuremmin tarvetta olekaan uusille / isommille vaatteille. Esikon vaatteet oottaa kotona valmiina vauvaa.

Haluaisin itse tehdä omille lapsille vaatteet, mutta ei taitoa eikä kyllä välineitäkään löydy kummemmin.
 
Merkillä ei väliä, harvan merkkivaatteen kuosit ees miellyttää mua, ostetaan lapsille vaatteita joista ite pidetään ja mitkä mein mielestä sopii lasten päälle, useimmiten oon löytäny esikoiselle hm, lindex, kappahl, name it, prisma, näistä ihan perusliikkeistä vaatetta.
 
Merkillä mitään väliä :D Kierrätys kunniaan :p
 
En usko, että meilläkään lähdetään kovin isosti merkkivaatteiden tielle. Enemmän tärkeää on varmaan sopivuus ja kunto, luulisin, että ostetaan käytettynä ainakin osa. Tietysti sitten ajan kanssa otetaan lapsen omatkin mieltymykset huomioon enemmän. Itse olin vasta teininä olevinani merkkitietoinen, mutta saatoin pukeutua aika erikoisestikin. Nykyään omissa vaatteissa on tärkeintä mukavuus, ja toki "isolle kirkolle" lähtiessä siisteys. Kyläkaupalla voi poiketa miltei kotirytkyissäkin.

Yritetään sitten kyllä lapsen kasvaessa ottaa huomioon ympäristönkin pukeutuminen. Muistan omasta lapsuudesta, kun olin aina niin erilainen kuin muut, kun mulla oli paljon itse tehtyjä vaatteita, joiden mallit oli vanhahtavia, en haluaisi sitä tunnetta omalle lapselleni. Jos teen joskus itse vaatteita, niin pyrkisin tekemään ne uudehkoilla malleilla.
 
Takaisin
Top