Elokuu
- Ketjun aloittaja odecca
- Aloituspäivämäärä
Itse oon voinut oikein hyvin koko kesän. Ainoa tosissaan vaivaava asia on unettomuus, mutta sen kanssa on vaan elettävä. Supistuksia on tullut enemmän ja vähemmän, sekä kipeitä, että kivuttomia. Mulla ollaan seurattu tilaa aikas tarkkaan nyt tuonkin takia. Kohdunkaula oli viimeksi 3,7cm ja ens viikolla tarkistetaan tilanne, onko supistukset tehneet sille jo jotain. Uutena vaivana on tullut sukkapuikko kivut kohdunsuulla, ikävän tuntuisia ja ihmettelen kuinka nekin voivat tulla säännöllisellä välillä...yhtenä iltana kohdunsuulle vihlas 4-5 minuutin välein ja ne ei ole supistuksia vaan sellaisia nopeita vihlasuja. Tulin siihen lopputulokseen etsittyäni tietoa ja kysyttyäni muilta odottajilta että ne varmaan johtui vauvan painumisesta alas päin Mulla raskaus on nyt 31+5 ja ens viikolla pääsee taas ultraan katsomaan vauvan kuulumisia. Sf-mitta on 30cm ja mahan ympärys navan kohdalta 101cm. Oon tähän mennessä saanut painoakin jo lisää hurjat 21kg, mutta vielä ei ole tullut ainoatakaan raskausarpea :) Luulen että aika iso osa tästä painosta on ihan turvotusta, kun on kädet ja jalat ihan selkeästi turvoksissa.Liitoskivut on pitkään ollut poissa, mutta muistuttelevat ajoittain olemassaolostaan jos tulee käveltyä kauhean pitkiä matkoja. Kaikenlaista pikkuvaivaa alkaa olemaan, mutta itseäni ne ei ainakaan häiritse. Meillä on lapsellekin kaikki jo valmiina, mutta vielä pitää setki odottaa :)
Hei vaan:)
Elokuu tosiaan pyörähti käyntiin ja vieläkään ei oikein tajua miten pitkällä raskaudessa jo ollaankaan! Massu jatkaa kasvuaan, n.10-11 kiloa tullut painoa lisää raskauden aikana. Pari viikkoa sitten oli kontrolliultra ja lääkärin mukaan kaikki on oikein hyvin ja vauva kasvaa ihan keskikäyrillä. Ei siis varmaankaan mitään ihan jättiläistä ole syntymässä. Nyt mennään siis viikoilla 29+5.
Synnytystä en osaa ihme kyllä vielä jännittää, yleensä jännitän kaikkea uutta ihan hirveästi. Mutta nyt taitaa edessä olla jokin niin tuntematon että ei osaa edes jännittää :D
Vietin heinäkuun lomaillessa ja nyt kuun taitteessa palasin töihin. Kyllä vaan tuo töissä oleminen ja raskaus ei ainakaan minulla näillä viikoilla sovi enää ollenkaan yhteen. Pinna on kireällä ihan koko ajan. Ja motivaatio työntekoon..... sitä ei ole ollenkaan. Jotenkin on ajatus jo ihan muualla, jostain kumman syystä!
Vauva on alkanut potkimaan ja lyömään tätä äiti parkaa ihan kiitettävästi. Ei nyt ihan kipua aiheita mutta kyllä se vähän tuntuu, en tiedä tuntuuko se hyvältä vai pahalta :D
Sitten vielä hankinnoista: Kaikki suurimmat hankinnat on tehty, tai ei ainakaan tule mieleen mitään kalliimpaa ostosta mikä vielä uupuisi. Tuttipulloja yms muuta perustarviketta pitää vielä ostaa.
Ai niin ja turvotus. Sitä on nyt töiden alettua alkanut esiintymään. Nilkat on turvoksissa iltaisin ja sormet aamuisin.
Elokuu tosiaan pyörähti käyntiin ja vieläkään ei oikein tajua miten pitkällä raskaudessa jo ollaankaan! Massu jatkaa kasvuaan, n.10-11 kiloa tullut painoa lisää raskauden aikana. Pari viikkoa sitten oli kontrolliultra ja lääkärin mukaan kaikki on oikein hyvin ja vauva kasvaa ihan keskikäyrillä. Ei siis varmaankaan mitään ihan jättiläistä ole syntymässä. Nyt mennään siis viikoilla 29+5.
Synnytystä en osaa ihme kyllä vielä jännittää, yleensä jännitän kaikkea uutta ihan hirveästi. Mutta nyt taitaa edessä olla jokin niin tuntematon että ei osaa edes jännittää :D
Vietin heinäkuun lomaillessa ja nyt kuun taitteessa palasin töihin. Kyllä vaan tuo töissä oleminen ja raskaus ei ainakaan minulla näillä viikoilla sovi enää ollenkaan yhteen. Pinna on kireällä ihan koko ajan. Ja motivaatio työntekoon..... sitä ei ole ollenkaan. Jotenkin on ajatus jo ihan muualla, jostain kumman syystä!
Vauva on alkanut potkimaan ja lyömään tätä äiti parkaa ihan kiitettävästi. Ei nyt ihan kipua aiheita mutta kyllä se vähän tuntuu, en tiedä tuntuuko se hyvältä vai pahalta :D
Sitten vielä hankinnoista: Kaikki suurimmat hankinnat on tehty, tai ei ainakaan tule mieleen mitään kalliimpaa ostosta mikä vielä uupuisi. Tuttipulloja yms muuta perustarviketta pitää vielä ostaa.
Ai niin ja turvotus. Sitä on nyt töiden alettua alkanut esiintymään. Nilkat on turvoksissa iltaisin ja sormet aamuisin.
Mä oon nyt sairaslomalla aäitiysloman alkuun, eli 4 viikkoa. Pomon toiveesta jäin kokonaan pois, ettei sen tarvii ihmetellä tuunto töihin vai en. Tänään on neuvolalääkäri, jonka pitäis tämä sairasloma kirjoittaa, toivottavasti on yhteistyökykyinen lääkäri. Kaikki isommat hankinnat on tosiaan tehty, pinnasängyssä nukkuu vielä sen edellinen omistaja, mutta eihän sillä vielä kiire ole. Täytyy kans ostaa pulloja vielä, ja jotain liivinsuojia, ja varmaan muutakin imetykseen liittyvää, kun nyt katsoo ensin, mitä tarvitsee.
Hannae91
Silmät suurina ihmettelijä
Hyvin on voitu koko kesä ja tässä alkaa pikkuhiljaa jänskättää tuleva synnytys. Nyt tulevana perjantaina on ensimmäinen neuvolalääkäri ja mua jännittää se ihan hirveästi. Mulla on vielä hankkimatta vähä vaikka sun mitä. :) Onneks lapsen isällä on kolme vuotias sisko, niin sen vanhemmilta voi saada vähän vaikka sun mitä tyttöä varten. :)
Nopiaa se aika vierähtää. Rv 33 ja töitä ois vielä kolmisen viikkoa, jos kunto kestää. Mulla riittäis kyllä motivaatiota, mutta onhan tuo hieman eri lomailla ja olla töissä jalkojen päällä eli väsynyt olin koko viime viikon ja hieman jopa supisteli. Tiistaina taas neuvola ja viimeinen (kolmas virallinen) eli painoarvioultraki lähestyy. Äitiyspakkauksen sain viime viikolla. Hieman kauan kesti käsittely näin kesäaikaan tuolla Kelan päässä. Joitain pieniä vaatekappaleita (56) vois vielä ostaa, mutta vain niin, että alkuun pääsee. Taitaa tulla sitä vaatetta aika kivasti sitte kaikilta. Tuttipulot, tutit, vaipat, talkit ja öljyt yms. vois ostaa kans valmiiksi, ettei tartte rynnätä synnäriltä suoraan kauppaan ;P Tapetointihommat oottais kans tekijäänsä, mutta saa mies vastata siitä. :)
Mulla oli mielnkiintoinen ilta eilen.. Huomasin yhtäkkiä, että rupes tulemaan supistuksia yllättävän usein.. Niitä sit seurailtiin siinä muutaman tunnin ajan ja olivatkin aika säännöllisiä (15 minuutin välein), mutta menivät sitten onneks ohi. Sais kyllä vaavi vielä pysytellä masussa, kun huomenna vasta viikkoja 31. Täytyy tänään töissä vähän seurailla tilannetta ja voi olla, että joutuu saikkua hakemaan, jos kovasti rupeaa vielä supistelemaan..
Hei vaan.
Kuinkas sitä voidaan? Itsellä tuntuu, että olo alkaa pikkuhiljaa todellakin tuntua raskaalta. Töissä ei oikein jaksaisi enää olla, eikä varsinkaan tulla sieltä pois kun melkein koko matka on ylämäkeä, kävellen siis kuljen matkan. Maha on alkanut myös hankaloittaa pikkuhiljaa normielämää. Ainakin pukeutuminen, sängystä nouseminen, tuntuu huvittavan hankalalta.Vielä olisi muutama viikko viralliseen äitiyslomaan, saa nähdä jaksaako sinne asti. Jotenkin sitä aina huomaa olleensa töissä koko päivän. Ja kun on töissä paljon jalkeilla niin jalat ovat näin iltaisin nilkoista ihan turvoksissa. Sitä vastoin sormet ovat turvoksissa aamuisin, välillä ei tahdo saada käsiä nyrkkiin, eikä sormissa tahdo olla voimaa.
Maha asukki on kova temmeltämään ja olen alkanut tunnistamaan jonkin tapaista rytmiä liikkeissä. Liikkeet ovat vilkkaimmillaan aamulla, puolen päivän jälkeen ja kun pääsen töistä ja rauhoitun hetken. Myös illalla ennen nukkumaan käymistä maha muljuaa mahdottomasti. Yöt saan edelleen nukkua liikkeiden osalta rauhassa. Öitä haittaa lähinnä vessassa ramppaaminen.
Ensi viikolla on neuvola jossa saa sitten kauhistella varmaan painon nousua, tuntuu etta hb:kin on laskenut taas, kuten se on laskenut joka kerta vajaasta 150 alas päin, viime kerrallalla hb taisi olla 127. Pissat ovat olleet joka kerta puhtaita, turvotukseen tulee nyt varmasti plusmerkintä. Eniten kiinnostaa mikä mahtaa olla sf-mitta. Olikohan se viime kerralla joku päälle 20, en muista, eikä ole neuvolakorttia nyt tässä lähellä että voisi tarkistaa.
Äitiyspakkauksen laitoin tilaukseen maanantaina. Harmi että tuota uutta äitiyspakkausta ei nyt ehdi saada, joskin tykkään vanhan sisällöstä enemmän kuin uuden. Että sen puoleen ei haittaa, vaikka saisin vanhankin paketin. J kelassa kelan sivujen mukaan ruuhkaa niin saa nähdä milloin paketin saa käsiinsä.
Koti alkaa pikkuhiljaa olla jo valmis pikkuisen tuloa varten. Vaunut on ostettu mutta odottavat vielä liikkeessä hakemistaan. Niin hurjan jännää että laskettuun aikaan on enää alle 9 viikkoa! Ja vielä ei osaa edes panikoida asiaa, ihmettelee vaan että mihin kaikki aika on mennyt?!
Kuinkas sitä voidaan? Itsellä tuntuu, että olo alkaa pikkuhiljaa todellakin tuntua raskaalta. Töissä ei oikein jaksaisi enää olla, eikä varsinkaan tulla sieltä pois kun melkein koko matka on ylämäkeä, kävellen siis kuljen matkan. Maha on alkanut myös hankaloittaa pikkuhiljaa normielämää. Ainakin pukeutuminen, sängystä nouseminen, tuntuu huvittavan hankalalta.Vielä olisi muutama viikko viralliseen äitiyslomaan, saa nähdä jaksaako sinne asti. Jotenkin sitä aina huomaa olleensa töissä koko päivän. Ja kun on töissä paljon jalkeilla niin jalat ovat näin iltaisin nilkoista ihan turvoksissa. Sitä vastoin sormet ovat turvoksissa aamuisin, välillä ei tahdo saada käsiä nyrkkiin, eikä sormissa tahdo olla voimaa.
Maha asukki on kova temmeltämään ja olen alkanut tunnistamaan jonkin tapaista rytmiä liikkeissä. Liikkeet ovat vilkkaimmillaan aamulla, puolen päivän jälkeen ja kun pääsen töistä ja rauhoitun hetken. Myös illalla ennen nukkumaan käymistä maha muljuaa mahdottomasti. Yöt saan edelleen nukkua liikkeiden osalta rauhassa. Öitä haittaa lähinnä vessassa ramppaaminen.
Ensi viikolla on neuvola jossa saa sitten kauhistella varmaan painon nousua, tuntuu etta hb:kin on laskenut taas, kuten se on laskenut joka kerta vajaasta 150 alas päin, viime kerrallalla hb taisi olla 127. Pissat ovat olleet joka kerta puhtaita, turvotukseen tulee nyt varmasti plusmerkintä. Eniten kiinnostaa mikä mahtaa olla sf-mitta. Olikohan se viime kerralla joku päälle 20, en muista, eikä ole neuvolakorttia nyt tässä lähellä että voisi tarkistaa.
Äitiyspakkauksen laitoin tilaukseen maanantaina. Harmi että tuota uutta äitiyspakkausta ei nyt ehdi saada, joskin tykkään vanhan sisällöstä enemmän kuin uuden. Että sen puoleen ei haittaa, vaikka saisin vanhankin paketin. J kelassa kelan sivujen mukaan ruuhkaa niin saa nähdä milloin paketin saa käsiinsä.
Koti alkaa pikkuhiljaa olla jo valmis pikkuisen tuloa varten. Vaunut on ostettu mutta odottavat vielä liikkeessä hakemistaan. Niin hurjan jännää että laskettuun aikaan on enää alle 9 viikkoa! Ja vielä ei osaa edes panikoida asiaa, ihmettelee vaan että mihin kaikki aika on mennyt?!
Mokkasuklaa
Silmät suurina ihmettelijä
Täälläkin kovasti kummastellaan, vastahan testi näytti plussaa ja kohta jo mennään saattamaan pikkuinen maailmaan. Mihin se kaikki aika meni? O.o Noin kahdeksan viikkoa aikaa enää.
Sängystä nouseminen, kumartelu ja asennon vaihtaminen on aika hankalaa jo, tunnen itseni hirmuisen vanhaksikin kun lihaksia kolottaa ja suonta vetää. Laiskuuttani en ole magnesiumia hommannut, vaikka se voisi noihin suonenvetoihin auttaa. Turvotusta on jaloissa varsinkin ja närästää välillä, rennietkin on loppu, laiskuudesta johtuen taas. Mies alkaa jo pikkuhiljaa stressaamaan ja on kovin ylihuolehtivainen. Sen mielestä näytän siltä että voisin poksahtaa koska vain, vaikka ei se vatsa ihan niin iso omasta mielestäni ole.
Vauvaa varten on lähes kaikki valmiina, vielä pitäisi amme saada ja itselleni imetysrintsikat. Synnytys ei pelota (kunhan ehdin saada puudutuksen), toki jännittää hieman, kun kyseessä on esikoisemme. Ainoa mikä pelottaa, on se että ehdinko sairaalaan ajoissa ja miten se muuatama päivä synnytyksen jälkeen menee siellä (itselläni siis jonkinsortin sairaalapelko). Onneksi mies käy joka päivä moikkamaassa ja kun ei ole meitä katsomassa, niin huolehtii kodista ja koirasta. Mahtaa koirallakin olla ihmettelemistä kun tullaan nyytin kanssa kotiin :)
Sängystä nouseminen, kumartelu ja asennon vaihtaminen on aika hankalaa jo, tunnen itseni hirmuisen vanhaksikin kun lihaksia kolottaa ja suonta vetää. Laiskuuttani en ole magnesiumia hommannut, vaikka se voisi noihin suonenvetoihin auttaa. Turvotusta on jaloissa varsinkin ja närästää välillä, rennietkin on loppu, laiskuudesta johtuen taas. Mies alkaa jo pikkuhiljaa stressaamaan ja on kovin ylihuolehtivainen. Sen mielestä näytän siltä että voisin poksahtaa koska vain, vaikka ei se vatsa ihan niin iso omasta mielestäni ole.
Vauvaa varten on lähes kaikki valmiina, vielä pitäisi amme saada ja itselleni imetysrintsikat. Synnytys ei pelota (kunhan ehdin saada puudutuksen), toki jännittää hieman, kun kyseessä on esikoisemme. Ainoa mikä pelottaa, on se että ehdinko sairaalaan ajoissa ja miten se muuatama päivä synnytyksen jälkeen menee siellä (itselläni siis jonkinsortin sairaalapelko). Onneksi mies käy joka päivä moikkamaassa ja kun ei ole meitä katsomassa, niin huolehtii kodista ja koirasta. Mahtaa koirallakin olla ihmettelemistä kun tullaan nyytin kanssa kotiin :)
Apiaani
Vauhtiin päässyt keskustelija
Pitkästä aikaa päivittelemässä kuulumisia :) Nyt pötkitään viikoilla 31 ja kovasti odotan jo töiden loppumista. Kaksi viikkoa ja yksi päivä olisi vielä jäljellä, saan ennen äippälomaa vielä viikon talviloman.
Mullahan oli puolitoista viikkoa saikkua kantapää- ja liitoskipujen takia, mutta toinen lääkäri ei enää puhelimitse saikkua jatkanut, vaan käski ostamaan uudet työkengät -.-
noh, minäpä ostin, en tosin 210euroa maksavia teetettyjä, jotka olisi pitänyt, vaan 80e maksavat vähän tavallisemmat. En todellakaan laita pikkuruisesta palkastani niin paljon teetettäviin työkenkiin rahaa, kun paino, painopiste ja kaikki muuttuu taas kun olen synnyttänyt.
Liitoskivut ovat ihme kyllä olleet siedettävällä tasolla, hetken kävelin kuin ankka, mutta se meni ohi. Nyt enää satunnaisesti sattuu.
Hankinnat ovat kutakuinkin kasassa, osa on esikoiselta, osa tuttavilta ja käytettynä ostettua, ja jonkin verran uuttakin on tullut osteltua. Anopille jätin hoitolaukun hankinnan, kun vanha ratkesi aikoinaan...enää uusi kylpyamme ja liivinsuojia.
Onko kukaan muuten kuullut kokemuksia/käyttänyt tai hankkinut Lilypadz-merkkisiä silikonisia liivinsuojia? Kiinnostaisi kovasti, mutta en ole vielä uskaltanut tilata...pitäisi löytää myös joku edullinen paikka, hintaeroja tuntuu olevan paljon. Ja kuinka monta paria kannattaa...jospa ensin aloittaisi yksillä ja hankkisi sitten lisää jos tykkää.
Kävin muuten itsekin synnärillä tilannetta tarkastamassa yhtenä päivänä, kun pari päivää sitä ennen tuli vessäkäynnillä kummallinen iso limäklöntti. Oli vaalea ja osittain lila/punainen. Noin peukalo-etusormi-välin kokoinen. Sitten parina päivänä tuli reippaammin kivuttomia suppareita ja lenkillä tuntui painetta ja vihlontaa alavatsalla. Synnärillä laittoivat käyrään, ultrasivat sisä- ja ulkokautta, teki sisätutkimuksen käsin ja hirveän metällihäkkyrän kanssa, joka sattui :( kaikki oli onneksi hyvin, kohdunkanavaa peräti 6cm ultralla (jos oikein muistan) jota lääkäri ihmetteli. Kohdunsuu oli sormelle pehmeä ja vähän auennut, mutta tosiaan yläpuolella reilusti kiinni.
Salaa kyllä toivoin jo saikkua, että pääsisin töistä pois, mutta pääasia tietysti että vauvalla kaikki hyvin <3
Meillä täytettiin nyt esitietolomake netin kautta, johon siis kirjoitetaan ne nimiehdotukset yms toiveet. Tyttö meille on tulossa, mutta laitoin siihen kuitenkin pojallekin nimiehdotuksen..eihän sitä koskaan voi 100% varma olla :) Lisäksi terkkari antoi lapun, jossa kysyttiin suostumusta vauvan kantapääverinäytteeseen, josta tutkitaan perinnöllisiä sairauksia. Ajateltiin suostua, kun siinä ei tosiaan tarvita kuin tippa verta ja tieto on todella hyödyllistä. Jos olisi pitänyt ottaa jotain testirokotetta tms, niin en olisi kyllä suostunut.
Olen jo suunnitellut mitä vaatteita laitan vauvan päälle kun tullaan synnäriltä kotiin :D mies vähän mulkoili ja vinosti hymyili kun tässä vaiheessa olen niin tarkkaan tuollaisetkin suunnitellut, mutta siinäs virnuilee ;D
Mullahan oli puolitoista viikkoa saikkua kantapää- ja liitoskipujen takia, mutta toinen lääkäri ei enää puhelimitse saikkua jatkanut, vaan käski ostamaan uudet työkengät -.-
noh, minäpä ostin, en tosin 210euroa maksavia teetettyjä, jotka olisi pitänyt, vaan 80e maksavat vähän tavallisemmat. En todellakaan laita pikkuruisesta palkastani niin paljon teetettäviin työkenkiin rahaa, kun paino, painopiste ja kaikki muuttuu taas kun olen synnyttänyt.
Liitoskivut ovat ihme kyllä olleet siedettävällä tasolla, hetken kävelin kuin ankka, mutta se meni ohi. Nyt enää satunnaisesti sattuu.
Hankinnat ovat kutakuinkin kasassa, osa on esikoiselta, osa tuttavilta ja käytettynä ostettua, ja jonkin verran uuttakin on tullut osteltua. Anopille jätin hoitolaukun hankinnan, kun vanha ratkesi aikoinaan...enää uusi kylpyamme ja liivinsuojia.
Onko kukaan muuten kuullut kokemuksia/käyttänyt tai hankkinut Lilypadz-merkkisiä silikonisia liivinsuojia? Kiinnostaisi kovasti, mutta en ole vielä uskaltanut tilata...pitäisi löytää myös joku edullinen paikka, hintaeroja tuntuu olevan paljon. Ja kuinka monta paria kannattaa...jospa ensin aloittaisi yksillä ja hankkisi sitten lisää jos tykkää.
Kävin muuten itsekin synnärillä tilannetta tarkastamassa yhtenä päivänä, kun pari päivää sitä ennen tuli vessäkäynnillä kummallinen iso limäklöntti. Oli vaalea ja osittain lila/punainen. Noin peukalo-etusormi-välin kokoinen. Sitten parina päivänä tuli reippaammin kivuttomia suppareita ja lenkillä tuntui painetta ja vihlontaa alavatsalla. Synnärillä laittoivat käyrään, ultrasivat sisä- ja ulkokautta, teki sisätutkimuksen käsin ja hirveän metällihäkkyrän kanssa, joka sattui :( kaikki oli onneksi hyvin, kohdunkanavaa peräti 6cm ultralla (jos oikein muistan) jota lääkäri ihmetteli. Kohdunsuu oli sormelle pehmeä ja vähän auennut, mutta tosiaan yläpuolella reilusti kiinni.
Salaa kyllä toivoin jo saikkua, että pääsisin töistä pois, mutta pääasia tietysti että vauvalla kaikki hyvin <3
Meillä täytettiin nyt esitietolomake netin kautta, johon siis kirjoitetaan ne nimiehdotukset yms toiveet. Tyttö meille on tulossa, mutta laitoin siihen kuitenkin pojallekin nimiehdotuksen..eihän sitä koskaan voi 100% varma olla :) Lisäksi terkkari antoi lapun, jossa kysyttiin suostumusta vauvan kantapääverinäytteeseen, josta tutkitaan perinnöllisiä sairauksia. Ajateltiin suostua, kun siinä ei tosiaan tarvita kuin tippa verta ja tieto on todella hyödyllistä. Jos olisi pitänyt ottaa jotain testirokotetta tms, niin en olisi kyllä suostunut.
Olen jo suunnitellut mitä vaatteita laitan vauvan päälle kun tullaan synnäriltä kotiin :D mies vähän mulkoili ja vinosti hymyili kun tässä vaiheessa olen niin tarkkaan tuollaisetkin suunnitellut, mutta siinäs virnuilee ;D
Rv 34, huh! Mihin se aika on menny? Maha on valtava ja kasvaa kasvamistaan. Kauhulla odotan raskausarpia. Äitiyspakkauksen oon saanu ja pesinki kaikki pikkuruiset vaatteet. Lastenhuone edelleen tapetoimatta. Eihän sillä kiire muuten ole, mut haluisin sinne hoitopöydän ja kaikki pikkuisen tavarat, vaikka nukkuuki tietty meidän makkarissa. Sitteri hommaamatta ja vaatteita pitäis vielä hankkia, mut oottelen vimppaa ultraa, joka reilun viikon päästä. Ei oikein suostunu näyttään sukupuoltaan rakenneultrassa, joten mielenkiinnolla ootellaan, mitä lääkärisetä sanoo :D Odotan myös painoarviota, kylläkin hieman pelonsekaisin tuntein. Synnytystapa-arvio katotaanki sitte heti ultran jälkeen. Itelle pitäis hankkia imetysliivit.
Töitä ois 9 pv jäljellä. Terkkari kait se kyseli, että vieläkö jaksan töissä. Tuntui, että pitää melkeen rautalangasta vääntää, että ku olo ihan hyvä niin en nää syytä, miks pitäis jäädä saikulle. Viime viikolla oli kyllä niin ihanat kelit, että mikäpä tuota ois ollu auringossa köllötellessä ja minä vapaaehtoisesti töissä, mutta ku ei niitä oireita ole...Turvotusta on nyt vasta jaloissa jonkin verran työpäivän jälkeen ja sormissa sen verran, ettei sormukset oikein mene sormeen, vaikka ulkopuolinen ei sitä turvotusta huomaakaan. Verenpaine samoissa alhaisissa lukemissa, ku raskauden alussa. Hemoglobiini tais olla 119, mut kuulemma ok ja nyt sitte nousee taas eli lisärautaakaan en oo syöny.
Lapsukaisella hikka päivittäin ja muutenki liikkuu aika paljon, vaikka tunteehan tuon, että tila käy koko ajan ahtaammaksi. Nukkuminen on selvästi hankaloitunut, ku mikään asento ei oo hyvä ja paikat puutuu jne., joten yöunet jää melko vähäisiksi ja päikkäreitä tulee nukuttua. Mies naureskelee mulle, ku välillä sohvalla ähisen ja puhisen, ku ei siinäkään löydä hyvää asentoa, mutta ku koko päivän töissä ollu jalkojen päällä nii pakko saada jalkoja ylös iltasella. Ei oikein malttais odottaa enää ja toisaalta jännittää tuleva synnytys ja pientä pelkoaki siitä, että meneekö kaikki hyvin... vaan eipä sitä auta etukäteen murehtia tai sen kummemmin aatella, ku ei voi siihen ite vaikuttaa.
Töitä ois 9 pv jäljellä. Terkkari kait se kyseli, että vieläkö jaksan töissä. Tuntui, että pitää melkeen rautalangasta vääntää, että ku olo ihan hyvä niin en nää syytä, miks pitäis jäädä saikulle. Viime viikolla oli kyllä niin ihanat kelit, että mikäpä tuota ois ollu auringossa köllötellessä ja minä vapaaehtoisesti töissä, mutta ku ei niitä oireita ole...Turvotusta on nyt vasta jaloissa jonkin verran työpäivän jälkeen ja sormissa sen verran, ettei sormukset oikein mene sormeen, vaikka ulkopuolinen ei sitä turvotusta huomaakaan. Verenpaine samoissa alhaisissa lukemissa, ku raskauden alussa. Hemoglobiini tais olla 119, mut kuulemma ok ja nyt sitte nousee taas eli lisärautaakaan en oo syöny.
Lapsukaisella hikka päivittäin ja muutenki liikkuu aika paljon, vaikka tunteehan tuon, että tila käy koko ajan ahtaammaksi. Nukkuminen on selvästi hankaloitunut, ku mikään asento ei oo hyvä ja paikat puutuu jne., joten yöunet jää melko vähäisiksi ja päikkäreitä tulee nukuttua. Mies naureskelee mulle, ku välillä sohvalla ähisen ja puhisen, ku ei siinäkään löydä hyvää asentoa, mutta ku koko päivän töissä ollu jalkojen päällä nii pakko saada jalkoja ylös iltasella. Ei oikein malttais odottaa enää ja toisaalta jännittää tuleva synnytys ja pientä pelkoaki siitä, että meneekö kaikki hyvin... vaan eipä sitä auta etukäteen murehtia tai sen kummemmin aatella, ku ei voi siihen ite vaikuttaa.
Mokkasuklaa
Silmät suurina ihmettelijä
Täälläkin hikkaillaan paljon (vauva siis :D) ja on vaikea löytää yöllä hyvää asentoa. Selällään nukkumisen kielsivät neuvolassa, mutta enhän minä osaa nukkua kyljelläni, olen aina nukkunut selälläni ja kyljellään nukkuessa olkapäät puutuu. Vähän väliä herään ja huomaan kääntyneeni selälleni. Välillä kyseinen asento ahdistaa ja välillä ei, kipuja ei aiheuta. En jaksa liikaa stressata tuosta nukkuma-asennostakaan, kumminkin perusterve olen ja raskaus mennyt hyvin, kuuntelen mieluiten omaa kroppaa.
Miestä huvittaa kun on vaikea saada hyvää asentoa sängyssä ja ylös könyäminen yöllä esim vessan takia on vaivalloista. Mutta eiköhän tämä tästä :) Synnytys alkaa jo jänskättämään aika kivasti..
Miestä huvittaa kun on vaikea saada hyvää asentoa sängyssä ja ylös könyäminen yöllä esim vessan takia on vaivalloista. Mutta eiköhän tämä tästä :) Synnytys alkaa jo jänskättämään aika kivasti..
Eilen oli neuvola ja tästä lähtien neuvolakäyntejä onkin sitten kahden viikon välein. Jäi mietityttämään tuon neuvolakäynnin jälkeen omat sykkeet. Sykkeet huiteli päälle 120 kun taas verenpaineet olivat ihan normaalit. Hemoglobiini oli laskenut edelleen, nyt 119, mutta hoitaja ei ollut huolissaan vielä tuosta lukemasta. Kuulemma lisärautaa vasta sitten kun menee 110. Liian hyvä hemppa saattaa tehdä raskausaikana verestä liian paksua. Sykkeiden takia pitää nyt käydä sitten verikokeissa. Onko teillä kellään ollut nyt loppuraskaudesta korkeat sydämensykkeet?
Paino oli noussut edellisestä neuvolakäynnistä vähän päälläe 500g/vko ja sf-mitaksi saatiin 27. Kasvukäyrillä ollaan melko keskiarvoilla mutta nyt tuli notkahdus alaspäin. Olisiko viitteitä siihen että ainakaan tositaiseksi ei ole kovin isoa lasta syntymässä.
Mites onko muilla tullut takaisin alkuraskauden vitsaus eli jatkuva virtsaamisen tarve? Itse saan käydä pissalla vähän väliä. Vielä kun vauva oikein huitoo nyrkillä taivenyttelee itseään kohti virtsarakkoa. Neuvolakäynnin perusteella lapsi on mahassa pää alaspäin, selkä oikealla puolella kohtua, itsestä päin katsottuna.
Kauppoihin oli tullut toppahaalareita. Innostuttiin miehen kanssa ostamaan sellainen, vähän aikaistahan tuo on muttta onhpahan valmiina sitten kun sellaista tarvitaan. Eniten mietityttää millaisia vaatteita tarvitsee sitten lokakuussa kun lapsi syntyy.
Paino oli noussut edellisestä neuvolakäynnistä vähän päälläe 500g/vko ja sf-mitaksi saatiin 27. Kasvukäyrillä ollaan melko keskiarvoilla mutta nyt tuli notkahdus alaspäin. Olisiko viitteitä siihen että ainakaan tositaiseksi ei ole kovin isoa lasta syntymässä.
Mites onko muilla tullut takaisin alkuraskauden vitsaus eli jatkuva virtsaamisen tarve? Itse saan käydä pissalla vähän väliä. Vielä kun vauva oikein huitoo nyrkillä taivenyttelee itseään kohti virtsarakkoa. Neuvolakäynnin perusteella lapsi on mahassa pää alaspäin, selkä oikealla puolella kohtua, itsestä päin katsottuna.
Kauppoihin oli tullut toppahaalareita. Innostuttiin miehen kanssa ostamaan sellainen, vähän aikaistahan tuo on muttta onhpahan valmiina sitten kun sellaista tarvitaan. Eniten mietityttää millaisia vaatteita tarvitsee sitten lokakuussa kun lapsi syntyy.
Mulla oli joku kerta korkea syke ja neuvolassa mainittiin asiasta, mutta ei se kyllä aiheuttanu mitään toimenpiteitä. Eikä kyllä kehotettu myöskään nukkumaan kyljellään, ku just valitin, etten osaa nukkua ku selällään ja se ei nyt oikein enää onnistu (herään silti jatkuvasti yöllä selältäni kaikista tyynyistä yms. huolimatta). Sf-mitta täälläki hieman notkahtanu, mut ihan hyvä vaan, ku mahan koon puolesta ja alun korkeista lukemista pelkään kovasti isoa vauvaa syntyväksi :D Mutta ens viikolla asiaan saa sitten hieman lisävalaistusta.
Mulla ei oo oikeen missään vaiheessa ollu sitä vessassa laukkomista. Hirmu huono aineenvaihdunta ollu aina, joten en joudu käymään yöllä vessassa, mutta työpäivän aikana pari kertaa, ku yleensä en käy kertaakaan. :D Välillä kyllä tuntuu, että pikkuinen puskee virtsarakosta läpi ja silloin haluttaa suunnistaa vessaan, mutta monesti tilanne laukeaa myös hieman asentoa vaihtamalla.
Minäki aion kyllä toppapuvun ostaa, kun vastaan joku kiva kävelee. :) Luulenpa, että saa olla jo ihan kunnolla vaatetta päällä lokakuussa ja kunhan ulos uskaltaa lapsukaisen viedä.
Mulla ei oo oikeen missään vaiheessa ollu sitä vessassa laukkomista. Hirmu huono aineenvaihdunta ollu aina, joten en joudu käymään yöllä vessassa, mutta työpäivän aikana pari kertaa, ku yleensä en käy kertaakaan. :D Välillä kyllä tuntuu, että pikkuinen puskee virtsarakosta läpi ja silloin haluttaa suunnistaa vessaan, mutta monesti tilanne laukeaa myös hieman asentoa vaihtamalla.
Minäki aion kyllä toppapuvun ostaa, kun vastaan joku kiva kävelee. :) Luulenpa, että saa olla jo ihan kunnolla vaatetta päällä lokakuussa ja kunhan ulos uskaltaa lapsukaisen viedä.
Päivitetään tännekkin... tänään 34+1 kävin tänään ylimääräsen käynnin neuvolassa kun tuntuu ettei muualta saa vastauksia ja muualla ei kuunnella mua. Vauva on jo laskeutunut ja pää kiinnittynyt, terkka ei saanut sitä liikutettua ollenkaan enää. Mulla on jo jonkin aikaa ollut kaikkia epämääräsiä oireita, joista koko ajan on äippäpolilla sanottu vaan että joo joo se on normaalia.... Eli painon nousu on ihan kauheeta nyt jo +22kg, turvotus on aivan hirvittävä ja varsinkin ylävartalossa, pissassa on koko ajan protskut plussalla, verenpaineet on noussut reippaasti, näen jatkuvasti tähtiä, iho kutisee aivan järjettömästi... Tästä kaikesta sanottiin äitiyspolilla koko ajan että toi on ihan normaalia raskaana olevalle. Koska mua ei siellä kuunnella soitin neuvolaan ja siellä th totes että noi on kaikki raskausmyrkytyksen oireita. Nyt on sitten otettu maksa-arvoja ja sappihappojen arvoja, maksa-arvot oli sunnuntain 139 ja keskiviikkona 118, sappihapot selkeesti nousussa, mutta toistaseks viitearvoissa. Niin ja todettiin mulla radikin viime viikolla. Nyt siis seurataan mitä tää mun ruhoni alkaa kehittämään että tuleeko myrkytys vai ei, maanantaina taas labroja ja alotetaan virtsan vuorokausi keräys että nähään paljonko proteiinia siinä on. Mä oon koko raskauden voinut tosi hyvin ja nyt sitten tulee kerta laakista kaikkea kuraa loppu ajaksi, noh näillä mennään ja katotaan kuin käy :)
Mulla syke ollut nyt sellaista 100-110 väliä. Selittynee mulla alhaisella hemoglobiinilla (106). Nimittäin ihan tuntien levonkin jälkeen syke usein korkea. Tuosta virtsaamisentarpeesta. Kyllä se itselläkin on taas lisääntynyt, mutta jokin aika sitten sain ihan oikeasti käydä pissalla vähän väliä! Se kuitenkin helpotti jo ja aloinkin miettiä, olisko mulla ollut joku virtsatientulehdus siinä. Sehän voi parantua itsestään, juo runsaasti vettä ja mä aloin lisäksi syödä lacto ladya (karpalo+maitohappobakteereja). Toki jos mietityttää että on tulehdus, niin ei kannata sitä yrittää itse hoitaa vaan heti mennä esim neuvolaan antamaan virtsanäyte (aamuvirtsasta paras!).
Mulla on sykkeet noussu ihan urakalla nyt raskaus aikana, mittauksissa aina 100 pintaan tai yli sen. Sydän tekee vaan enemmän töitä kun kropassa verimäärä lisääntynyt ja verta tarttee pumpata enemmän jotta muu elimistö saa sen hapetettua ja putsattua, eli uskoakseni ihan normaalia.....Mulla on ennestäänkin tuota korkeeta sykettä ja lisälyöntejä, mutta kysyessäni korkeasta sykkeestä mulle ilmotettiin että ei ole vaarallista
Heips,
Kirjotetaanpa ajan kuluks vaikka tänne.
Kävin viime viikolla työterveydessä kun oli ihan kauhea väsymys ja itseasiassa kurkkukin kipeä. Työterveyden lääkäri määräsi minulle lepoa kuun loppuu, eli tämän viikon. Onneksi antoi kunnolla saikkua sillä en kertakaikkiaan olisi jaksanut enää päivääkään herätä töihin aamulla. Tuntuu että edes alkuraskaudessa väsymys ei ollut näin sanoinkuvaamatonta. Ehkä tuo väsymys johtuu osittain flunssasta, joka nyt on onneksi jo paranemaan päin. Maanantaina olisi tarkoitus palata muutamaksi päiväksi takaisin töíhin ja sitten alkaisikin jo äitiysloma!!!
Äityslomasta tuli mieleen äitiyspakkaukset. Onko kukaan vielä saanut pakkausta postista? Itse laitoin hakemuksen netin kautta vetämään elokuun alussa mutta vielä ei ole mitään kuulunut. Kelan sivuilla kyllä sanotaankin että siellä on hieman ruuhkaa nyt alkusyksystä että hakemusten setviminen vähän viivästyy. Eiköhän se pakkaus sieltä joskus tule. Tulisi nyt sitten vaikka äitiysloman alkamisen kunniaksi :)
Onko kukaan käynyt Helsingissä katsomassa tuota äitiyspakkausnäyttelyä? Itseä se kovasti kiinnostaisi vaikkei se nettikeskustelujen perusteella kovin iso näyttely olekaan.
Maha-asukista sen verran että kovin on liikkuvainen kaveri. Maha on välillä ihan hassun näköinen kun se siellä liikuttelee itseään ja ulkopäin näyttää siltä että kohta se tunkeutuu mahan läpi. Nyt kun flunssa oli pahimmillaan ei lapsikaan iikkunut niin paljon mutta on ottanut nuo hetket kyllä takaisin kun on alkanut itse tervehtymään.
Kirjotetaanpa ajan kuluks vaikka tänne.
Kävin viime viikolla työterveydessä kun oli ihan kauhea väsymys ja itseasiassa kurkkukin kipeä. Työterveyden lääkäri määräsi minulle lepoa kuun loppuu, eli tämän viikon. Onneksi antoi kunnolla saikkua sillä en kertakaikkiaan olisi jaksanut enää päivääkään herätä töihin aamulla. Tuntuu että edes alkuraskaudessa väsymys ei ollut näin sanoinkuvaamatonta. Ehkä tuo väsymys johtuu osittain flunssasta, joka nyt on onneksi jo paranemaan päin. Maanantaina olisi tarkoitus palata muutamaksi päiväksi takaisin töíhin ja sitten alkaisikin jo äitiysloma!!!
Äityslomasta tuli mieleen äitiyspakkaukset. Onko kukaan vielä saanut pakkausta postista? Itse laitoin hakemuksen netin kautta vetämään elokuun alussa mutta vielä ei ole mitään kuulunut. Kelan sivuilla kyllä sanotaankin että siellä on hieman ruuhkaa nyt alkusyksystä että hakemusten setviminen vähän viivästyy. Eiköhän se pakkaus sieltä joskus tule. Tulisi nyt sitten vaikka äitiysloman alkamisen kunniaksi :)
Onko kukaan käynyt Helsingissä katsomassa tuota äitiyspakkausnäyttelyä? Itseä se kovasti kiinnostaisi vaikkei se nettikeskustelujen perusteella kovin iso näyttely olekaan.
Maha-asukista sen verran että kovin on liikkuvainen kaveri. Maha on välillä ihan hassun näköinen kun se siellä liikuttelee itseään ja ulkopäin näyttää siltä että kohta se tunkeutuu mahan läpi. Nyt kun flunssa oli pahimmillaan ei lapsikaan iikkunut niin paljon mutta on ottanut nuo hetket kyllä takaisin kun on alkanut itse tervehtymään.