Elokuu

Moi! JA moin Tuiks.. et ole kea joka lähettää julkiseksi tarkoitetun viestin ensi edelliselle kirjoittajalle yksityisesti. Tässä oliski muute vink vik tonne "toimitukseen". Tuo vastaus tai mikä se nyt on näppäin on NIIIIN SAMANNÄKÖINEN !?!?!?!? Onon onon.

Sorsapaistille kiehauttaisin pihlajanmarjoista ja siirapista "kastikkeen"... ehkä hieman raastettua inkivääriä.... Täällä on siis alati nälkäinen emäntä.. 

Ei pure laiharit eikä mitkään konstit läskin kartuttamiseen, kun ei niitä ole. Siis läskejäon mutta konsteja ei. Tai ei jaksa ei. Laiska mikä laiska.

JA nyt järjesteleen. Meillä on taas huomena pikku juhlat.... 20 henkeä tämän kylän porukkaa.. 
 
Heippahei!

Kiva tosiaan, kun Ailimekin ehti langoille! Hiljaksiinhan täällä on hiljentynyt, mutta onneks edelleen sekalaista puheensorinaa. Ja ootellaan innolla, mitä se Marianna tulee kertomaan! :) FB-kavereita ollaan, mutta hiljaseks jäänyt yhteydenpito sinne väärälle puolen maailmaa ;)
Useimpiin muihin onneks tulee naamiksen kautta pidettyä ees jonkun verran yhteyttä, mutta se aina harmiks tarkoittaa vielä enemmän palstahiljaisuutta.

Mutta siis mistä te lähettelette yksityisviestejä täältä? Mä osaan vaan tuolta viestikeskusken kautta, puuttuuko multa joku namikka täältä palstan puolelta?

Mä oon ihan töttöröö. Oon niin urautunut tähän "viis päivää viikossa, kasista neljään" työhön, että poikkeukset saa mut aivan sekaisin. Eilen oli iso nuorten ilmaiskonsertti espoopäivän kunniaks, ja mä olin siellä töissä. Vaan kaheksan tuntia hommia, mutta silti olin kympiltä kotimatkan startattua aivan kuitti. Ja ens viikonloppuna pääsee kesän ekalle ja vikalle leirillekin, mutta sitä odotan aika innolla! :)

Asuntoasiat pyörii itelläkin mielessä. Hirveä asuntokuume! Lisäks hirveä hääkuume, edelleen! :D Meillä ei näistä vaan valitettavasti kumpaakaan suunnitella, että kiva tässä nyt sit kuumeilla ihan itekseen, kun ukkoa ei seuraksi saa. Hö!

Jokos se hennasin leikkimökkiprojekti on valmis? Kuvia? Nimim. Kyselee toiveikkaana hän

Toi Venlan rokkipeipi kuva on aivan superpähee! Kohukaunotar, tosiaankin! Siinä saa isi pian viritellä kiväärit kosioita hätistelläkseen :)
Voi missä välissä nää meidän murut ovatkaan kasvaneet näin isoiks, niin fyysisesti kuin henkisestikin! Haikeudella sitä kattelee vuodenkin takaisia kuvia, kun kuvitteli ton nöpsykän olleen niiiiiin iso, mutta kuinka pieni se vielä olikaan. Onneks se on vieläkin vähän pieni, ja usein ihan omatahtoisesti äidin vauva! Että terkkuja vaan Benjille! :))

Onnea vielä palstan pienimmälle (eiks niin? Eihän Amppu vielä oo poksahtanut? :D) kauniista nimestä. Iina on tosi kiva nimi ja rimmaa isosiskojen nimiin!

Eiköhän tässä tätä turinointia nyt sitten ollut. Vähän meinaa väsytellä, millähän sitä heräis tähän päivään? Iltapäiväksi ollaan menossa mun mummille syömään kaalilaatikkoa, nams!

 
Huomenia!

Ei ole hirveästi ollut aikaa turinoida täällä palstalla, kun meillä on tosiaan työn alla se "leikkimökki" (paremminkin aittamökki). Lisäksi on pitänyt tehdä polttopuita ensi vuodelle, auttaa isääni rempassa ja muutossa ja hoitaa vielä kodin hommatkin. Pyykkikorista kyllä huomaa, että on tullut tehtyä jotain muuta kuin kotitöitä. Sinne pyykkikoriin ei mahdu enää yhtään vaatetta! Kyllähän kone pesee, mutta mihin sellaisen vaatevuoren saa kuivamaan? Eilenkin pesin kaksi koneellista, mutta eipä se läjä paljonkaan pienentynyt. ;-)

Ja mökistö en nyt viitsi vielä laittaa mitään kuvaa, kun se on sellaisen rakennustyömaan näköinen. Eli katto on päällä ja valmis ja eilen laitettiin miehen kanssa runkolevyjä ja nurkkavilloja. Tällä viikolla ois tarkoitus saada tehtyä villoitushommat loppuun ja ens viikolla sitten aloitella ulkovuorauksen laittoa ja sisäpuolen tekoa.

Ailimelle heipat!!! Kiva kuulla sinustakin. Tsemppiä gradun tekoon! Itselläni alkaisi lokakuun alussa lisurin kirjoittaminen, mutta onneksi sen sisältö ja laajuus on jo selvillä, niin auttaa vähän asennoitumisessa. Lisäksi odotan innolla, että pääsen kirjoittamaan taas englanniksi, kun on ollut melkein vuosi siitäkin taukoa.

Maarinen, joko siellä päin on käyty sienisadon kimppuun? Veljeni päivitteli, että täällä päin on aivan älyttömän paljon mustatorvisieniä. Esitteli sienisaalistaan, jonka oli saanut matkaansa pyörähtäessään metsässä. Oikeasti oli vaan kävellyt pienen matkan metsässä ja saaliina oli kaksi säkkiä kantarelleja ja mustatorvisieniä. Mokoma ei paljastanut paikkaansa! ;-) Sitten vielä kehui kuinka hyvää sienipiirasta vaimoke oli tehnyt ja senkin oli syönyt loppuun. HÖH! ;-)
 
Hei vaan ja hyvää  alkanutta viikkoa kaikille!

Viikonloppu meni taas tosiaankin kestitessä. Nyt oli älyttömän mukava keitrata, kun oli vähän vieraampaa sakkia syömässä! Haastetta?!??! Meillä siis oli erään tapahtuman järjestäjä ja rakentajakaarti viettämässä "loppuhuipentumaa" projektilleen. Mies tuumasi, että mihinköhän väliin ne omat RAPUJUHLAT jaksaa suunnitella, kun tässä on tätä väen ruokkimista ollut niin paljon viimeaikoina??? 

SIENIÄ ei meidän kulmilla kuulema ole juuri lainkaan. Näin sanovat nämä ahkerat alkuperäis-asukkaat! Ihan perseestä. Sieniretket syksyisin ovat olleet minun henkireikä! Mutta kyllä mä silti aion tuonne metsään rynnistää.. Odottelen että nämä viimepäivien sateet tekevät tehtävänsä ja sato syöksähtää esiin vihreästä mättäästä.... nam nam nam.. Tai sitte teen retken sinne Kouvolan suuntaan, Mimosan työ, koska siellä kuulema maaemo on metsänantimilla siunannut ihmisiä runsain määrin :)

Vielä omaa: lapseni, poikasen, joka aloitti armeijan tässä viimeisessä saapumiserässä. Vekaranjärvellä... HÄN kävi suorittamassa Kaartin soittokuntaan Helsinkiin soittokokeen ja pääsi sinään! Voi että MÄ OLEN YLPEÄ! ylpeä, ylpeä, ylpeä... Sinne ei kuulema ees ole mitenkään helppo päästä! PAri biisiä se oli tahdikkasti soittanut. Soolo-ja komppi osuuden ja se oli sitten siinä! (kiva vauvapalsta tämä, muuten!)

ROKKIPEIPI, niimpä ne kasvaa nää peipit! Venla aikoo ens viikonloppuna osallistua laulusuorituksen julkisesti. Kuulema OMALLA MIKROFONILLA! Saa nähä kuin käy! Oon täs ohjelmaa hiljalleen kasaillu ja tyttö koittaa osallistua. Valitsi isälleenkin biisin ja pari, että TÄÄ SUN ISKÄ PITÄÄ TREENATA; TÄÄ ON TOSI HYVÄ KAPPALE!

Että noista KOSIJOISTA... hm... taitaa tää kohukaunotar olla kriittinen lahkeellisten suhteen. Moponrassaajat älkööt vaivautuko-tyyliin! Kitaran se lyö syliin tai kysyy, että osaatko sinä soittaa rumpuja? 

Sanna, yksityisviesti lähetetään tolla ekalla ikonilla jossa on sininen nuoli ja teksti, että lähetä viesti. Esim. jos lähetät mulle,niin mun perusviestin alareunassa, kun klikkaat niin se tulee mulle. Muuten pitää mennä tuolta "nimimerkkien" kautta selaamaan kelle aikoo viestiä, mutta tässä voi suoraan "omalle väelle" ihan juurikin vaikka vahingossa lähetellä postia!

Sannako se mainitsi kaalilaatikon? OStimme tämään kaalia ja isäntä lupaili siitä laatikkoa.. Alkaa nämä syksyn ruoat maistumaan, vaikka eilenkin keli oli mitä kesäisin!


Fb:n puolella tosiaan ei kyllä tule näin samallaisesti tarinoitua, että en minäkään varmaan halua meille sinne "omaa ryhmää". Vai mitä mieltä te ootte? Jotenki mulle TÄMÄ palsta on se OIKEAN oloinen foorumi TEIDÄN kanssanne, vaikka fb:llä jotain tava turinaa vaihtaakin.  Mutta mut siis saa kaverikseen kun esim laitta sen yksityisviestin, niin siitä sitten ne OIKEAT nimetkin selviää. Täälähän me ollaan "meitä" nimimerkkejä ja hyvä niin! Että toisaalta, voidaan me se fb.ryhmäkin laittaa, mutta TÄTÄ vau-palstaa EN HALUA JÄTTÄÄ! (olihan sekavaa selitystä)

Moi, tälläkertaa!
 
Sannapa se kaalilaatikon mainitsi, viikonloppuna oltiin mummilla sitä syömässä. Ja kuinka ollakaan, just raapasin lautaselle viimeset jämät "kotiintuomisista"! :D Ja kyllä maistuu, ihan näin aamukahvinki kanssa ;))

Ei me voida kokonaan naamakirjaan siirtyä (vieläkään), koska muistelen muutaman täällä olijan olevan varsin naamisvastaisia, tai sieltä trendikkäästi jo eronneita. Pysytään täällä, tää on kivempaa! Täällä on pakkokin kirjoitella vähän enempi :) Plus mulla ainakin on "riittävästi" pulinakerhoja naamiksenkin puolella, enhän mä kohta enää ehdi siellä mitään jauhaakaan! :))

Onnea maarisen pojalle, huippujuttu! Ja eiköhän niitä rokkarinrenttuja sinne teidänki nurkille Venlalle sitten löydy, kun aika on :)

Tuo hennasin perheen "leikkimökki"projekti kuulostaa kyllä valtaisan upealta. Maltellaan täällä siis ootella niitä kuvia valmiista :) Siitä ilmeisesti tulee siis ihan "asuttavissa" oleva? Joko oot sisustusta pähkäillyt?

Sisustuksesta tulikin mieleen, että mites ne Maarisen työkuviot? :)

Ja lopputöiden vääntäjille lykkyä pyttyyn! Kerroinkohan viimeksi, että niin se vaan minäkin teen jo tänä syksynä paluun opintoihin! :D Tosin ihan vaan lyhykäisesti, 3 op:n erikoistumisopinnot. Enpä olis tätäkään uskonut todistusta vajaa vuosi sitten pokatessani! Olin aina ajatellut, että seuraavaksi taidan avata opiskeluovet suorittaakseni sen kätilön tai opettajanpätevyyden... Mikähän musta tuleekaan aikuisena?
 
Vautsi vau, melkein tuttuja Kaartin soittokunnassa! ;-) Onnitteluja Maarisen suuntaan!

Sanna, joo, tuosta aitasta tulee sellainen semi-asuttava. Mies suunnitteli kirjoittavansa väikkärinsä siellä, rauhassa elämän ääniltä. ;-) Mökin on tarkoitus toimittaa myös vierashuoneen virkaa, joten sen verran laitetaan eristettä ja "sisustetaan", että kehtaa majoittaa sinne vieraita tarvittaessa ja saa mökin jollain lailla lämpimäksi.

Kaalilaatikko, herkkua! Ihanaa, kun täällä meidän palstalla on muitakin hyvän päälle ymmärtäviä! ;-) Pentuna muistan, kun kaikki vaan yökkivät kaalilaatikolle ja minä sitä niiiiiin rakastin. Sama juttu oli kyllä myös maksakastikkeen, jauhemaksapihvien yms. kanssa...

Ois kyllä tosi kiva jos joku kävisi tälläkin puolella juttelemassa, koska minä en ole facessa mukana, enkä toistaiseksi aio liittyäkään.
 
Moi! Eli,täällä pysymme vauviksen sivuilla. Hyvä juttu, että johonkin tässä maailmassa voi luottaa :) Kiitos arvon "kolleikat"!

Voi mitä herkkuja Hennas mainitsi! MAKSAPIHVIT! Muistan kans kouluaikaan,miten kaverit yökki niille. Ja minä rakastin ja opettelin jopa vissiin kaheksan vuotiaana tekemään itse, kun äiti ei aina kehannu alkaa väänätämään! JA edellenkin omatekoset on parempia kun "kaupan" tai ees monen ravintolan! Jos isäni sattuu saamaan hirvenkaadossa maksaa, niin jauhemaksapihveiksi päätyy vanhemman kaadon maksa ja nuoremmasta tulee sitten pala-pataa. Meidän jauhemaksapihvit ovat sellasia ohuita "lättyjä", joissa on taikinassa mukana sipuli ja perunaraastetta... paistetaan RAPEAKSI VOISSA! Kuunnelkaa: PAISTETAAN RAPEAKSI VOISSA!!! 

Kerroinko jo, että miedän äippä-penska kerho siirtyi tiistaille? Pienessä mielessä alan kuvittelemaan, että meidän mukanaolon takia.. Mutta eihän se voi niin olla. Venlalla siis alkaa torstai/perjantai se päiväkodin puolipäivä jutska.. JA ton MML:n kerhon vetäjälle tulee pph:n kolme yksi vuotiasta, joten kuinka hän mahtaa keretä MMl:ää ohjaamaan ja askarruttamaan? Niin ja vielä, kerhossa näyttää sille, että Venla ja pari muuta lasta ovet nyt vanhimpia.... Syksy toi tullessaan VIISI uutta alle kaksivuotiasta, mikä on paljon näin pienellä kylällä.... Että minäpä menin jo lupaamaan, ( hullu, )että voisin taas alkaa pitämään "vauva-muskaria"... vitsu, mikä idiootti. Ei voi kun päätä pyöritellä.. Mutta ainahan sen voi perua. 


Työkuviot tällä suunnalla ovat TÄYSIN auki. Mietimpä minäkin, että opiskelemaan jos lähtisin. Tekisi kyllä hiukan mieli. Ajattelin jotain tekstiili-artesaaninn aikuiskoulutusta. SE olis riittävän helppoa :) ja haasteellista.. mutta pitäs taas alkaa kärräämään itseään Vantaalle ja takaisn pari kertaa viikossa. Ja juuri siitä reissaamisesta me haluttiin eroon ja vilimästä ,kun muutettiin tänne. En tiedä. Mutta nyt alan huomaamaan, että KAIPAAN joinakin päivinä sitä AIVAN omaa tekemistä! Minun omaani! Mies yrittää tökkiä minua tuonne rallattelupuolelle ravintola yö elämään, mutta mutta... vaikka se onkin ihan jees, niin silti jotenkin ei. Onhan se laulaminen mukavaa ja antoisaa, mutta ei yöllä. Eikä kännisille. Enää. Olen siis kranttu, kun raha ei kelpaa....sillontällön kyllä voin keikkaa tehdä, mutta en vakituiseen. Se siitä.

Hups, tyttö heräsi. Kävi pyytämässä jotain herkku-yllätystä ja kipsutteli sukkahousuissaan ja tukka sutturalla katsomaan PikkuKakkosta tallennuksesta. Hm.. yllätysherkuksi kelpasi jälkiruokakulhollinen KAALIA siivuina! nam nam..


 
No pitipäs sattua! Maarinen, meilläkin neiti raksutteli tänään "herkuksi" kaalia. :-)
 
Moikka! 

Piti vielä kommentoida, että ihania kuvia täällä! Valo on niin söpö! Ja miten pitkät hiukset tuolla Venlalla jo oikein on!? Haha, Benjin hiuksia ei ole vielä koskaan leikattu, ja silti on nyt vasta hädintuskin niskaan saakka ylettyvät ohuet luiruhiukset. Mun hiukset on raukka perinyt. :D

Ja whaat? Amppulaan on tulossa jo kolmas myös? Ja keitäs muita vauvautuneita täällä nyt olikaan? Mä vähän yritin lukea ketjuja taaksepäin, mutta ei osunut silmään muut kuin Taku. Mutta kaikille siis vielä kerran paljon onnea! emoticon 

Mä en taaskaan tietenkään ole päässyt sienireissulle, mutta tuossa viereisessä vihanneskaupassa olis kyllä kantarellejä tarjolla. Olisko kellään jotain hyvää reseptiä niille? Joku kermainen keitto vois olla hyvä? 

Maarisen pojalle iso onnentoivotus! Voi että, varmasti olet ylpeä. :)

Sanna, ooo, onnea vaan siis opintoihin! Joudutko pitkälle matkustelemaan kouluun? 

Hehe, ihanaa, kun teidän lapsoset syö kaalia herkkuna! Itsekin muistan mussuttaneeni raakaa kaalia pienenä hyvällä ruokahalulla, mutta meidän krantulle ei maistu. No, oikeastaan ainoa raaka kasvis jota Benji suostuu syömään on porkkana, raastettuna. Kurkkukaan ei enää kelpaa. :( Onneksi keitettynä menee vielä ainakin herneet ja parsakaali. Ja tomaattikastikkeeseen soseuttelen sitten salaa sellaisia, mitä Benji ei muuten oikein suostu syömään (esim. kesäkurpitsa ja sipuli). Nyt muuten alkoi tekemään mieli kaalikääryleitä. En ole itse koskaan muistaakseni tehnyt soijarouhekääryleitä, mutta äidin tekeminä ne ainakin olivat tosi hyviä. Mmmm. Pitää vaan tehdä niitä jonain sellaisena päivänä, että ukko ei ole paikalla nenää nyrpistelemässä. :D

Tänään Benjillä on taas hoitopäivä, ja minun pitäisi taas olla sitä geetä tekemässä, mutta en oikein nyt pysty tekemään mitään, kun en oikein tiedä miten pitäisi edetä. Ensi viikolla mulla on tapaaminen graduohjaajan kanssa, toivottavasti hän osaa neuvoa, ja antaa vinkkejä. :) No, onpahan tänään aikaa taas palstailla. Ja siivotakin toki voisin... Mutta ensin litratolkulla kahvia, ja pari palaa itsetehtyä marjapiirakkaa. Mums.

Hehe, onpa ruokapainotteinen postaus mulla, liekö nälkä? Joo, on. Menen syömään!







 
 
Heippatirallaa!

Ihanan paljon juttuja! Kiva kuulla Ailimesta ja Benjistä :) On tuo kaksikielisyys mahtava asia, tulee ihan itsestään lapsille. Kaalikääryleet soijarouheesta ovat herkullisia! Sellaisia meillä syödään, niillähän se Valokin taisi lähteä aikanaan syntymään. Hellan ääressä kun ähersin..
Tsemppiä todellakin gradun kanssa, loppusuora häämöttänee jo.

Iina, tosiaan kaunis ja tyttömäinen nimi, jäi sanomatta viimeksi.

Sieniä, voi että. Äitini toi meille viime syksynä ihan hirveästi kuivattuja suppilovahveroita ja niitä vieläkin hirveän paljon. Jostain syystä tullut nihkeästi käytettyä, vaikka sienistä pidänkin.

Minun pieni taukoni täällä johtui siitä, että olen ollut tällä viikolla kuutena iltana/päivänä töissä. Huh! Ihan myyntityötä vaan, mutta rahaa siitäkin vähän ropisee. Meidän perheessä viikko on ollut ihan erimaata kuin muulloin ja sen huomasi Valostakin. MIes siis oli Valon kanssae ja tämä on tehnyt meille kaikille hyvää. Valolla ja isillä on vielä entistäkin parempi suhde ja touhut keskenään ja Valo hakee positiivisella tavalla huomiota minulta, nauttii seurastani sen sijaan että kitisisi ja vaatisi sitä. Nappi homma :) Toki on ollut ihan yhtälailla itkua tilanteen outoudesta aluksi. Jatkan syyskuun ajan kolme kertaa viikossa, ettei ihan puhki olla. Mies kun lähtee opiskelmaan maanantaina.
Mutta siis ihana huomata, että tuo jöröukko on alkanut minun laillani puolustella Valoa (taitaa olla aika väsyny, siksi se noin..) ja ehdotella minulle ja Valolle yhteisiä touhuja :D Hauskaa!
Kaikki me olemme väsyneempiä, eikä unta illalla tarvi etsiä. Valo vaan ei malta nukkua aamulla pitkään, kun tahtoo tavata minut. Nukkumaan mennessä kun olin monena iltana vielä töissä. Eilenkin kuudelta aamulla Ökö kömpi pedistään ja unisena tuhisi :"Suukotatkos minua nyt?" Olin luvannut käydä joka ilta suukottamassa, kun kotiudun<3

Sitten vielä menin ja hain opiskelupaikkaakin aikuiskoulutuksena. Se ei ole vielä millään lailla varmaa ja rahoituskin epäselvää. Ilman aikuiskoulutustukea ei ole mitään mahdollisuutta aloittaa ja se taas riippuu ensinnäkin kertyneistä työvuosista ja toiseksi siitä, antaako työnantajani vakkaripaikasta kaksi vuotta opintovapaata heti hoitovapaan jälkeen. Ehtisin olla töissä vain puolitoista kuukautta välissä... Paljosta kiinni vielä.

Maarinen täytyy nyt toppuutella opiskelusuunnitelmiasi ainakin jos alaa mietit. Olen itse tekstiiliartesaani+vuosi vaatetuspuolen opintoja ja pakko sanoa, että ellet ala yksityisyrittäjäksi, niin töitä ei vaan ole. Artesaani ei ole valitettavasti "mitään" työmarkkinoilla :( Taito on arvostettua, mutta maksajia vähän. Jos aiempi työkokemus/ammatti mahdollistaa artesaaniuden hyödyntämisen, niin se onkin eri juttu. Jos nyt pääsen opiskelemaan lähihoitajaksi, kuten toivon, pääsen itse hyödyntämään oppejani esim vanhusten viriketoiminnassa yms. Niihin hommiin kun ei pääse pelkästään kädentaitoisena, kysynyt olen. Suotuisia tuulia tulevaisuuden suunnitelmille joka tapauksessa ja toivottavasti tämä nyt ei kuulosta tyrmäämiseltä, itselle vaan aikanaan tuli yllätyksenä taitojen hyödyntäminen työmarkkinoilla.

Nyt jo unohtuu mihin kaikkeen piti vastailla, kun oli niin monta mukavaa ajatusta ruudulla, mutta joutaapa noita selaamaan ja kommentoimaan myöhemminkin.

Minäkin kannatan palstan hengissä pitämistä, ei se fb:ssa ole sama asia, täällä on ihan omat jutut.
 
Heeeeiiiiii syksyn äidit ja lapsoset!
Heti alkuun pitää hehkuttaa tätä syksyä: Tämä on vuosi vuodelta ihanampaa, kirpeämpää ja tervetullumpaa. Se ei taida olla sana :)


Ailime, joo ajattele, kolmas jo! :) Kiva kun kävit, käy uudestaan!

Huvittaa muuten kuinka sitä on aikaisemmissa raskauksissa ollut NIIN iso. Nyt mulla alkaa rv 30 ja taidan olla samankokoinen kun aiemmissa laitokselle mennessä. Oon ihan törkeä. Ja yhtään ei kilot haittaa, mutta kyllä vähän pienemmällä massulla olisi helpompi toimia..... Kiloja tullu n. 15. Ja mies on ihan sekaisin. TänäänKIN se halasi ja sanoi, että jää vähän tuollaiseksi isommaksi, oot niin ihana. Maha saa kuulemma vähän pienentyä, mutta muuten tykkää tästä reitevästä ja persevästä emännästä. Vaan eipä sitä geeneilleen mitään mahda ja uskon olevani hoikkeliini taas melko pian. Pitkät rimppakintut ja kädet, vattalle jää miehelle varmasti vähän puristeltavaa :-) Tyytykööt siihen.

Raaka KAALI. Kaikkea te kätevät emännät keksitte, en ole ikinä edes tarjonnut. Ostoslistalle ehdottomasti! Muutenki tuoreet vihannekset on jämähtänyt tomaatti-kurkku linjalle. Teen parannuksen :)

Meillä on huomenna suuri päivä kun poikanen menee ekaa päivää hoitoon. Päivä tai kaksi viikossa ja 5h kerralla, joten eipä tämä elo suuremmin muutu. Hyvä niin. Rakastan tätä meidän verkkaista elämää, en tiedä onko musta enää töihin ikinä. Oikeasti. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo, uusi vauva ainakin tuo ihanat palkalliset äitiyskuukaudet ja miettimisaikaa tullessaan.

Naapurin likka viitosluokkalainen juoksi juuri sisälle intoa täynnä: Voitteko tulla kohta meille kahville kun tein sellaista spesiaalia kakkua VOITTEKO???? Kyllä me joo voidaan. Nyt siis jutut seis ja tenaville asiallista (puhdasta) päälle. :)

Adios!! Syksyomppukastematohalit kaikille!!!
 
Hei!
Nyt punertaa jo omenatkin, pihlajanmarjojen seurana! Tämä syksy alkaa maistumaan ihanalle! Ja menin jo tilaamaan joululehdenkin.... 
itselleni..... ja Venlalle! 

Ailimen ja Benjin kaksikielisyys on kyllä kadehdittava pääoma! Meillä on tässä kylällä Venlan ikäinen irkku-isän ja suomi-äidinn tyttö ja kiva on kuulla miten se kieli kääntyy tilanteissa!

Pranis! En koe tyrmäykseksi, en ollenkaan! Ja miehellekin jo sanoin, että kun mä en jaksa niitä "turhia" opintoviikkoja.. menisin mieluummin suoraan asiaan ja oppisin vaan sen mitä haluaisin! Ja tällainen suunnittelijan-renttu ei oikeen osaa siellä koulunpenkillä ees istua. Ehkä suutari saa pysyä lestissään ja jatkaa kalusteiden piirtämistä. Jos joku tarvii hyvän suunnittelijan tuotantoonsa niin saa suositella :)

Ampun arki kuulostaa juuri sellaiselta kuin sen pitääkin. Ihanaa! Tuo on juuri sitä elämisen parasta aikaa.. Muistatko kun puhuttiin "ruuhkavuosista" joku syksy, niin kaikkia ajatus hirvitti, mutta tässä ne vuodet vaan hiljalleen lipuu ja itse saa ohjailla! Onnea kaikille!

Hm... mullapa tuli juuri uunista suklaa-rommi-sekahedelmä muffinsseja! Tällään itteni Emmerdalen eteen ja ryhdyn "napostelemaan".. moi!



 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top