Elokuiset esikoisen odottajat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja salo84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Musta on nyt alkanut tuntumaan epätodelliselta, että mulleko todellakin tulee vauva? Luulis että ajatukseen ois jo tottunut. Varmaan nää ajatukset ovat nousseet kun olen saanut olla yksin kotona ja tavallaan saanut peilata siihen sinkkuaikaan kun mies ja lapsi ei kuulunut mitenkään ees mun ajatusmaailmaan. Nyt kyllä nautin kun saan "viimeisen kerran" todennäköisesti pitkääääään aikaan olla yksin ja vain maata tai häärätä kotona omia juttujani. :)
 
Tämä meijän vave myös on yönukkuja,ja herää kunnolla vasta aamupalan jälkeen liikkumaan. Sitten tuntuukin että ei kovin paljoa päivän aikana lepäilekään? Kunnes yöksi taas rauhoittuu ja sen puolesta saan itekin nukuttua. Kyllä se aluksi muakin mietitytti että nukunko jotenki väärässä asennossa että toinen ei saa happea tarpeeksi ja sen vuoksi liikkeet yöksi vähenee,mutta kun yleensä sitten ilman sen suurempia herättelyjä herää aamupalan jälkeen liikkumaan niin oon vaan ajatellu että sille on oma rytmi muodostunu. Ja tämä rytmi saiski mielellään kohdun ulkopuolellaki jatkua niin mamma ois tyytyväinen ;) in my dreams,uskoisin...

Ja noista peloista,mulla oli kans alkuraskaudessa tosi kova keskenmenon pelko,keskiraskaus taas oli aika seesteistä mutta nyt viimeiset viikot oon taas kehitelly pelkoja, esim.vauva onkin perätilassa,synnytyksessä menee jotain tosi pahasti pieleen jne.jne. näitähän on...
 
Mulla kans yöt siis nukkuu, aamulla herää aika pian kun mä nousen ja sit mylttää koko päivän eikä paljoa nukuskele välissä. Kyllä mullekin tämmönen rytmi kelpaisi synnytyksen jälkeen. :)
 
Madmaselillä tosiaan jännät paikat, jänskää :)
Käyrillä olenkin pari kertaa käyny viime kuukauden aikana ja silloin kaikki aina hyvin. Niin ja onhan sekin totta että vauvan liikkeet on nyt erilaisia kun tilaa ei ole enää niin paljon.
Mulla on sellainen tunne että tämä syntyy 31.7 eli nyt pe :D LA siis 14.8,en tiiä mistä tuo tunne on tullut. Miehen siskokin oli nähnyt unta että syntyy 31.7 :D
 
Voi synnytys tosiaan :( En nukkunut viime yönä yhtään yskimisen vuoksi ja mieskin alkoi puuhailla kaikenlaista puoli neljän aikaan, ettei sekoa mun yskimiseen ja valvomiseen. Alamaha on tosi kipeä ja vauva alhaalla, ei auta tuo yskiminen asiaa yhtään. En oikeasti tajua, miten selviän hengissä, jos synnytys tällä viikolla käynnistyy.

Olisin todella tarvinnut nämä viimeiset viikot mulle ja puolisolle. Hyvää normaalia elämää ilman pelkoa pikkukeskosen syntymisestä. Viime viikon tiistaina saimme lääkärin siunauksen elää normaalia elämää ja keskiviikkona alkoi kurkkukipu. Tekisi mieli itkeä, mutta henki ei kulje muutenkaan. Hih hah.
 
Meillä on miehen syntyärit to 30.7 ja oon vitsaillu että jos synttärilahjaks sitten vaavi tulis :grin
Oireita on vaikka muille jakaa mut varmaan tää majailee täällä syyskuuhun asti..
 
Jemna, mulla oli käytössä verenohennuslääke tukoksia vastaan ekassa raskaudessa ja samoin nyt. Klexane-piikit. Mulla sektio siirrettiin seuraavaan aamuun koska olin laittanut piikin aamulla. Syynä oli juuri lääkitys. Koko ajan oli kuitenkin hätäsektiovalmius, eli nukutuksessa vauva olisi otettu ulos tarvittaessa. Jos piikille joudut, niin kannattaa muistaa mihin aikaan on sen laittanut ja mainita lääkityksestä synnytyksen käynnistyessä. En kyllä tiedä miten se vaikuttaa alatiesynnytykseen, jos mitenkään. Täytyy itsekin kysyä.
 
Täällä kanssa yks yönukkuja. Nykyään oon jo aika luottavainen, että sieltä pikkutyyppikin aamupalalla virkoaa, mutta jossain vaiheessa piti herätellä varmuuden vuoksi. Oishan se kiva, jos nukkuisi yöt sitten synnyttyäänkin :)

Tsemppiä teille, jotka joudutte pohtimaan pt-synnytyksen ja sektion väliltä. Itekin sitä hetkellisesti mietin, mutta tarkistuksessa vauva olikin oikein päin.

Kyllä tää synnytys muutenkin jo alkaa putkahdella mieleen vähän väliä nyt, kun 39+4 on kasassa. Täälläkin joku aavisteli synnytystä perjantaille, joka on mun la. Musta tuntuu, että meillä mennään vähän yli. Toivottavasti ei paljon, koska painoa on jo se n. 3,5 kg (viime ke ultrassa 3,4 kg) ja terkan mukaan pituuskin jo yli 50 cm. Tunnusteli eilen, että pylly on korkeella ja pää matalalla, vaikkei laskeutunut ookkaan.

Jänniä aikoja, kassi on pakattuna :)
 
Tää baby on kans yönukkuja tai sitten mä en vaan itse heräile möyrimiseen. Aamupalalla alkaa useimmiten päivän meiningit ja nehän ei lopu pitkiksi ajoiksi ennen yötä :)

Itseäni on alkanut synnytys jänskättämään hieman enemmän nyt myös. Pieni kivunpelko on ja nyt se alkaa nostelemaan päätään. Varsinkin kun lääkäri tehnyt tutkimukset alhaalla ja nekin jo tekee kipeetä niin pelottaa mitäs sitten kun siltä oikeesti pukkaa isompaa tyyppiä ulos! Jälkikivut pelottavat myöskin. En henkisesti kestä pitkää kipuilua joka ei lähde pois käskemällä. Tulee olemaan rankkaa.
 
Meilläki yöt nukutaan suht kokonaan :). Iltasin ja sillon kun rauhotun ite nii on isoimmat rallit. Aamulla käy hereillä kun syön ja päivällä taas nukkuu ja välillä möyrii :).

Synnytys alkanu jännittään ja mietityttää kans nuo jälkikivut. Alapään tutkimukset ei oo tuntunu miltään mutta kauhistuttaa silti kuin pahasti paikat repeää tms sitten synnytyksessä :s. Tyhmä kun lukee kaikkia kauhutarinoita netistä... Jännittää myös se, että ukko todennäkösesti töissä kun synnytys alkaa niin tavallaan yksin joutuu kaiken uuden kokemaan ja elämän pienessä epätietoisuudessa mitä pitää tehä jne :s
 
madmaselille peukkuja synnytykseen :)

Minua ei ole kivut vielä oikein pelottaneet, ei oo alakertaakaan tutkittu muistaakseni jonku viikon 33 jälkeen, kun silloin oli se "loppuraskauden" lääkärikäynti. Mulla oli se sairaslomatarpeen vuoksi noinkin ajoissa. Ei oo nyt siis mitään hajua onko paikat kiinni vai auki. Enkä oikein osaa pelätä synnytyskipujakaan, sattuuhan se varmasti ihan tosi paljon, mutta se on kuitenkin loppujen lopuksi niin lyhyt aika tässä 9kk odotuksessa ja lääkitystä kuitenkin tarjolla. Mut tietty jännittäähän se tilanne, kun synnytys sit lopulta käynnistyy :rolleyes: Siis jos tässä ei nyt tarvitse käynnistykseen saakka kärvistellä :bag:
 
Oon samaa mieltä Evemoi. Mua taas on ronkittu jatkuvasti. Viime perjantaina viimeksi ja sen jälkeen oli muutamana päivänä pahoja liitoskipuja...
 
Täällä kans vauva nukkuu yleensä hyvin öisin. Pari kertaa oon tehnyt sen virheen, että oon kopeloinut muksun hereille ja ne yöunet on sitten ollut siinä tämän mamman osalta :shifty: Nyt oon oppinut jättämään vauvan rauhaan öisin. Se herättelee mut kuitenkin siinä kuuden ja seitsemän välillä aamulla. Hän on hyvin akktiivinen aamuisin ja iltaisin. Päivisin vähän vaihdellen, mutta vähän kopeloimalla mahaa saa kyllä tämän muksun liikkeelle. Ei taida tilaakaan olla kaverilla enää paljon ollenkaan.

Mä en jotenkin osaa vielä jännittää synnytystä. Se tuntuu edelleen kaukaselta ajatukselta. Oon vuokrannut Tens-laitteen synnytykseen ja saan sen viikon päästä. Periaatteessa sen jälkeen saa muksu syntyä millon vaan. Oon kyllä suunnitellut synnyttäväni 15.8. Miehellä on sillon kaverin polttarit ja ilmotin, että tottakai hän sinne menee. Se on ainoa varma tapa saada vauva ulos juuri sinä päivänä :grin Polttarit on tässä Helsingissä ja Kättärillä ois tarkotus synnyttää niin äkkiäkös mies sinne taksilla hurauttaa. Jos hän jää kotiin odottamaan synnytystä niin vauva syntyy joskus syyskuun puolella :rolleyes:

Jännä kyllä miten vähän elokuisia on syntynyt tähän mennessä. Niin monella on kuitenkin laskettu aika heti tässä kuun vaihteessa. Lisää elokuisia vauvoja, kiitos.

Paljon tsemppiä kaikille kipujen ja tautien kourissa painiville
 
Huh, aika samanlaiselta kuulostaa teidän muidenkin ajatukset synnytyksestä ja huolista ja vauvan liikkeistä kuin omat, helpottavaa itseasiassa kuulla.. :) Itkuherkkyys on kyllä tullut nyt ihan rankasti päälle, tuntuu oudolta olla näin herkillä kun yleensä jaksan ottaa asiat suht rennosti! ;D Pakko vielä mainita näihin pelkotiloihin, että ennen tätä raskautta oli kaksi "myöhäistä" keskeytynyttä keskenmenoa takana, toinen vain vajaa puoli vuotta ennen tätä... Voin sanoa, että henkisellä puolella tämä raskaus on ollut hyvin koetteleva. Mutta joten kuten olen järjissäni pysynyt! :D Nyt sitten vissiin alkaa hieman rakoilemaan etten turhia hermoile tai pelkää, kun ollaan jo niin lähellä "maaliviivaa". Ja siis hormonit ja ja jännitys ja kaikki vaikuttaa. Mutta yritän olla reipas ja miettimättä taas liikaa.. :)
 
Pysytään vielä hetki reippaina ja koetetaan ottaa rennosti!:)

Mä kävin vauvan kanssa ultrassa, kaikki hyvin vauvan ja istukan suhteen. :) Mutta meinas iskeä paniikki kun synnärin lääkäri sano siinä ultratessa että katsoo vielä kohdunsuun tilanteen ja että sit pitää alkaa miettiä vanhemman lääkärin kanssa synnytyksen ajankohtaa. Mä olin ihan että mitä ihmettä, aikooko ne nyt käynnistää tämän. Vaan eivät nyt sit käynnistä sentään.
Mulle aloitetaan siis sama lääke kuin Aspirin, joka otetaan ihan suun kautta tabletteina. Synnärin lääkäri oli sitä mieltä että ei vaikuta synnytykseen tai tuohon vuotoherkkyyteen.

Vielä synnytysjännityksestä ja kivunpelosta: Itseä vähän hirvittää juurikin tuo kipu. Ihana neuron hoitaja, joka saatto mut synnärille, päätti kannustaa: "lähdetään nyt kuuntelee sitä huutoa sinne synnärille niin mukava tulla sulla sitten synnyttää" ja "kyllä siitä selviää, vaikka onkin ihan kauheeta" ja "kyllä se kipu viiden vuoden päästä synnytyksestä unohtuu ". Kiitos, kylläpä helpotti!♡ no, ei tuo oikeesti pahentanut mitään, mut ihania tuommoset ihmiset, jotka kehtaa ensisynnyttäjiä pelotella... Itse en viitsis oman synnytyksen jälkeen ensisynnyttäjälle mitään kauhutarinoita kertoa, ei niitä kaikki halua kuulla.
 
Kylläpäs tänään kiukuttaa kummasti. Ihan seesteinen olo on muuten ollut, mutta joka ikinen mahantuijottaja kauppareissulla alko riipimään. Teki mieli jokaista tuijottamaan jäänyttä tinttasta ja kirosanojen saattelemana ärähtää "kyllä, olen raskaana. Kyllä, maha on iso. Onko jotain kysyttävää?". Onko se elämän kiertokulku niin kummallista, että raskausmahat ihmetyttää niin paljon.

Nyt lähti muutes käsistä.... Leivoin eilen pari pellillistä pullaa ja tänään kävin hakemassa 5 kg mansikoita, katsotaan mitä niistä keksin. Viestiä kavereille on jo laitettu "nyt apuun sieltä, mä en jaksa syödä kaikkea ja pakkanen on jo täynnä" :D

Tänään meinasin laittaa vaavin sängyn nukkumavalmiiksi <3 Kaikki on pesty ja odottaa vaan käyttäjäänsä!
 
Judie: mä olen saanut kans samasta aiheesta päiväni pilalle! Meinasin kirjoittaa jo t-paitaan: Kyllä, olen RASKAANA!" :D jotkut ihmiset hymyilee mutta jotkut tuijottaa niin että meinaavat hyllyjä päin kävellä :D

Mä voin tulla auttamaan mansikoissa! En muuta söiskään! ♡
 
Jemna: hyvä että vauvallakin kaikki kunnossa!

Itelläkin alkanu jännittämään kuinka älyttömän kova se synnytyskipu on ja kuin sitä on ite herkkä sille kivulle. Ei yhtään kans auttanu asiaa ku kaveri "kannusti" että sattuuhan se ihan s**tanasti,mutta kyllä siitä selviää...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top