Enni, mä tavoitan noi tunteet et miksei ikinä minä.. itse olin pahimmillani pari vuotta ennenkuin esikoinen sai alkunsa. Silloin tajusin, etten taida saada lapsia ja tuntui, että jokaikinen lähipiiriin syntyvä lapsi oli multa pois, vaikkei se niin tietty ollut. Pahimmillaan laitoin kavereita facessa hideen sitä mukaa, kun tuli vauvauutisia enkä pystynyt iloitsemaan kenenkään vauvoista, puhumattakaan, että olisin kyennyt kiinnostumaan heistä.
Joten murkku, se sun tuttusi on kyllä ollut törkeä ja ajattelematon! Ei kukaan ole mitään kyseenalaistamaan toisen vauvahaaveita! Ja jonkinlaista tunneälyä täytyy olla ja lopettaa tuollainen puhe, etenkin jos huomaa, että toinen hajoaa!
Mä oon vähän huonosti jaksanut seurata teidän ivf-hoitolaisten hoitojen edistymistä ja muidenkin kuulumisia.. töissä on tosiaan muutoksia ja tänään oli yt.. saan toistaiseksi olla rauhassa ja keskittyä töihini. Isoja muutoksia on tulossa ja voi olla, että jossain vaiheessa täytyy miettiä työpaikan vaihtoa, mutta mitään hätiköityjä ratkaisuja en aio tehdä.
Menkat on melkein lusittu ja uusi kierto korkattavana. Nyt vissii joku kp5.
Joten murkku, se sun tuttusi on kyllä ollut törkeä ja ajattelematon! Ei kukaan ole mitään kyseenalaistamaan toisen vauvahaaveita! Ja jonkinlaista tunneälyä täytyy olla ja lopettaa tuollainen puhe, etenkin jos huomaa, että toinen hajoaa!
Mä oon vähän huonosti jaksanut seurata teidän ivf-hoitolaisten hoitojen edistymistä ja muidenkin kuulumisia.. töissä on tosiaan muutoksia ja tänään oli yt.. saan toistaiseksi olla rauhassa ja keskittyä töihini. Isoja muutoksia on tulossa ja voi olla, että jossain vaiheessa täytyy miettiä työpaikan vaihtoa, mutta mitään hätiköityjä ratkaisuja en aio tehdä.
Menkat on melkein lusittu ja uusi kierto korkattavana. Nyt vissii joku kp5.
Siinäpä on, onneksi me asutaan heistä kaukana.
En ole lääkärin puheiden jälkeen kovinkaan optimistinen tämän hoidon suhteen, mutta jos menee mönkään niin onpahan lääkekatto sitten täynnä syksyn uutta yritystä varten.
Onneks en ole facebookissa ollenkaan 
Mut oliko suunta vielä, että yritätte ekaa ivf, vaikka lääkäri olikin jotakin mieltä? Toivottavasti kuitenkin nyt tärppäisi! Nuo sun alkiot on kyl ihania, jotenkin tuo eka kuvan oli niin tutunnäköinen ja tajusin sit, et mullahan on samanlainen 
mun isoimmat "alkiot" alkaa pian kukkimaan ja pienimmätkin aloittivat jo ulkoilun. Voi kuulostaa hassulta, mut testaan tänä vuonna noiden chilien ym. vähittäistä totuttamista ulkoilmaan ja noi ovat saaneet olla alkuun muutaman tunnin auringossa ulkona ja sit, kun ovat kasvaneet isommiksi ja vahvemmiksi, aika on lisääntynyt. Yöksi olen vielä tuonut sisälle, kun ainakin alkuun oli aika kylmiä öitä, nyt varmaan pärjäisivät jo ulkonakin, mut kun ei tiedä öistä kuitenkaan. Tämä siksi, kun meillä ei ole pihaa, vaan kasvavat parvekelaatikoissa.
), mä tiesin voivani raskautua ja mulle hoettiin et joojoo, kakkonen tärppää helpommin. Satutti taas, kun ihmiset ympärillä raskautui, kaverinikin ehti raskautua kaksi kertaa (molemmat meni kyllä kesken) ja mun kroppa se ei vaan toiminut. Monta kertaa päätin, että keskityn esikoiseen ja yritän olla stressaamatta, mutta siinä sitä taas oltiin, että mä en taaskaan onnistu ja mussa on vika. Sit kun viimein onnistuttiin, kärsin koko raskausajan ihan järjettömistä peloista ja ahdisti edes miettiä, että sit kun on vauva. Vähäksi aikaa helpotti, kun näki pienen ultrassa ja kuuli sydänäänet, vielä enemmän kun hän alkoi liikkua, mut sit lopussa ahdisti, kun joku päivä meni ettei liikkunutkaan niin hyvin. Ja kilahtelin jatkuvasti et piti tutkia maksa- ja sappiarvot ja hepatiittikin, ettei mikään vaan vie multa pois mun pientä.