Asiaa imetyksestä

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Imme
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Rintakumi otettu käyttöön kun oli niin arat rinnanpäät ja imetys alkoi olla mahdotonta. Nyt imetys on kivutonta.
Imetän nyt noin kerran päivässä ilman rintakumia jotta rinta pikkuhiljaa tottuisi muttei kipu menis mahottomaksi.
 
Minulla kanssa helpotti rintakumi asiaa. Tai imetys ei sattunut missään vaiheessa mutta helpottaa ilmeisesti vauvan maidon saantia kun saa paremman otteen ilmeisesti kireästä kielijänteestä johtuen.

Nyt odotan nlan lääkäriä parin viikon päästä, että mitä se sanoo kielijänteestä. Miehellä on jänne katkaistu n.6 vuotiaana mutta taidetaan niitö nippaista vauvoiltakin ja pieni toimenpide kyseessä. Tarkoitus olis kuitenkin imettää vauvaa :)
 
Meillä oli viikonloppuna appivanhemmat kylässä ja menin sitten imettämään eri huoneeseen, kun en vielä osannut ajatella imettäväni miehen isän edessä. Eiköhän sitä itsekin rohkistu imetyksen suhteen ajan mennessä eteenpäin, mutta nyt haluan vielä pitää imetyksen vauvan ja minun juttuna. Tai tottakai mies nyt näkee imetyksen, samoin en aristele asiaa äitini kanssa.
 
Mä en kyllä imetä kenenkää muun ku miehen seurassa. Tai no sairaalassa kävi hoitajat vuoronperää tarkistamassa imuotetta ja neuvolassa oon imettäny. Minusta olis jotenki vaivaannuttavaa muitten ihmisten seurassa, vaikka ihan luonnollinen asia onki. On toisaalta monta muutaki luonnollista asiaa, mihin haluaa vähän yksityisyyttä, että toistaseks en ees koe, että pitäis mitenkää rohkaistua asian kanssa.
 
Mä oon sit ihan poikkeus tässä, kun imetän missä vaan eikä muiden läsnäolo haittaa lainkaan. Oon ajatellut niin, että jos joku asiasta vaivaantuu, niin ongelma on hänessä ei minussa. Nyt vielä, kun baby syö keskittyneesti, imettäminen hälinästä huolimatta onnistuu, mut muistelen, että kun äänet kiinnostaa enemmän, niin rinnalla ollessa saatetaan vain pyöriä ja silloin mielellään sitä tuli vetäydyttyä omaan rauhaan. Kun se ei ole kiva, jos baby kurkkii taaksepäin ja itse olet tissi paljaana koko kansalle... Mä kun en ole ikinä oppinut imettämään jonkun kankaan tai harson suojassa, vaikka pari vuotta sitä olenkin toisinaan harrastanut.
 
Jouduin tässä imettämään keskussairaalan hälisevässä aulassa. Koska lapsi itki nälkäänsä (tai turvattomuuttaan, ken tietää) eikä tutti tai pullo ole käytössä. Imettäminen tuntui luonnolliselta ja lapsi silmin nähden helpottuneelta. Tuon jälkeen ei ole tuntunut miltään imettää kotona vierailevien nähden. Usein vetäydyn makkariin, mutta ihmiset kävelevät perässä :D On se vauva vaan niin lumoava :D
 
Mua ei haittaa ollenkaan imettää ns.tuntemattomien keskellä, esim urheilukisoissa viikonloppuna, mutta häirittee jos tutut on silminnähden vaivautuneita kun imetän. Sillon tulee olo et pitäs mennä johonkin piiloon, mikä ei oo kivaa varsinkin kun vauva voi taukoineen ruokailla jopa tunnin putkeen...
 
Mä muistan esikoisen aikaan arastelleeni muiden edessä imettämistä. Varsinkin tuttujen kuten appiukko jne... mut kummasti se vähenee ajan mittaan. Lisäksi itselle sopivien imetysvaatteiden löytäminen auttaa. Esim itse e-kuppina en tykkää kietaisumallisista imetyspaidoista, joissa koko rinnan yläosa jää paljaaksi imettäessä. Jotenkin tosi alaston olo, kun niin paljon paljasta lihaa näkyvillä, vaikkei mitään kriittistä näkyisikään. (En myöskään oppinut koskaan mitään huivi- tai harsovirityksiä näköesteeksi.) Luukullisten mallien kanssa tätä ongelmaa ei ole, joten niiden kanssa omakin oll paljon mukavampi seurassa kuin seurassa. :)
 
Mä en oo oikeen löytäny kunnollisia imetysvaatteita vielä, ni se on kyllä yks syy, miks haluaa ihan rauhassa hoitaa asian. En haluis hirveetä rahaa niihin laittaa, mut kuitenki sais olla ihan tukevat, ku tota rintamusta on sen verran.
 
Onko kellään muulla niinkin ikävää tilannetta ollut päällä kuin rintatulehdus?
Itse sain juuri siihen antibiootit kun ei tilanne lähtenyt helpottamaan kotikonstein. Kuume nousi nopeasti jopa buranan jälkeen yli 39 ja seilasi 35,5 väliltä ylös alas. Ja syöttäminen niin järkyttävän kivuliasta että kiroilin ja kitisin...
Esikoisen kanssa en tätä karmeutta ollut kokenut ja tuli jo fiilis, että en yhtään ihmettele jos imetys loppuisi rintatulehdukseen! Jospa ei sentään, mutta ihan hakattu olo. Jäätävä hedari on myös tuskaa, jopa kävellessä jyskyttää joka askeleella päähän :inpain:
Ja pitäis niin usein saada kipeää rintaa tyhjennettyä, ettei yöllä kertakaikkiaan voimat riitä. Ja kun vauvakin jo antaisi nukkua pidemmät unet ... olen nyt syöttänyt ja joka toinen kerta pumpannut ja odotan että nuo lääkkeet alkaisi tepsiä, että pahin kipu hellittäisi.

Ihan karmea tauti, joten pitäkää rinnoista huolta!
 
Mul oli rintatulehdus tai ainaki tulossa kovaa vauhtia just samana iltana ku mies vietti varpajaisia! Pinkeen tuntunen rinta kipeyty äkkiä ja kuume nous. Oli kyllä veto niin pois ja yksin piti hoitaa vauvaa. Meni onneks ihan kotikonstein sitte ohi kuitenki. Paranemisia Leenuli! Feel your pain :inpain:
 
Nauttiiko täällä kaikki imetyksestä? Mun on tunnustettava, että ei oo montakaan hetkeä jolloin oisin siitä tykänny... sillon alussa kaks viikkoa tykkäsinki ku tyttö aina tyytyväisenä nukahti syönnin päätteeksi, mutta nyt se on menny niin säätämiseksi että ei tosikaan. En tiiä mikä siinä niin mättää, mutta aina syönnin päätteeksi tyttö on niin kivuliaan olonen, nielee ilmaa, röyhtäytetään sen kymmenen kertaa ja silti kauheeta vääntelyä on eikä saa nukuttua väänteiltään. Imettäminen ei mulle oo missään vaiheessa ollu kivuliasta eli voiko se imuote olla älyttömän paljon pielessä? Kuitenki se kielen naksuminen edelleen kuuluu. Helpottaakohan tää missään vaiheessa vai pitäiskö vaan luovuttaa ja siirtyä pulloilemaan...
 
Meillä kielen naksuminen liittyy maidon tulvimiseen. Oletko pannut merkille, pääseekö vauva imemään vai meneekö hyökyaallon nieleskelyksi?
 
Niin minäki luulin että liittyy tuohon tulvimiseen, mutta näköjään sitä jatkuu sittenkin ku maito on tiukemmassa. toisaalta kuulostaa niinku sillä koko ajan ote lipeäis? Kysyin neuvolassaki tosta ja ehottelin voisko olla kielijänteessä kireyttä, kuulemma ois synnärillä huomattu jos näin olis...
 
Mulla heruminen tekee tosi kipeetä ekat minuutit ja nänniäkin nipistelee joka krt, et en hirveesti nauti. Lypsäminen ei onnistu ja pumppaaminen on vielä kivuliaampaa. Oonkin ajatellut pikku hiljaa siirtyä korvikkeisiin, vauva kohta 4 viikkoa. Lisäksi puolet imetyskerrasta menee siihen että ottaa rinnan suuhun nielasee, sylkee nännin ulos ja sama homma uudelleen, lopulta yleensä saa raivarin.
 
Minä en tykkää siitä. Ei nyt suurempia ongelmia ole, mut jotenkin ei vaan. En pysty imettämään rauhassa, niin ehkä siksi ahdistaa.
 
Vauva nyt 6 vkoa ja imetys sujunut hyvin vasta reilun viikon. Sitä ennen oli sammas ja imetys todella kipeää ja jouduin ottaa rintakuminkin käyttöön kivun vuoksi. Nyt ei kipua ja vauvakin oppinut itse löytämään otteen vihdoin hyvin!
Eli tästä on toivottavasti vasn suunta ylöspäin :)
Mulla tuo samnas teki niin kipeetä et itkin imettäessä ja vakavasti harkitsin imetyksen lopettamista. Onneks en lopettanut kuitenkaan kun nyt vihdoin sujuu hyvin!
Tosin vauva saa edelleen korviketta inetysten lisäksi, sitä byt yritän pikkuhiljaa vähennellä.
 
Kyllähän tämä imetyksen alkutaival taitaa olla aina ylä- ja alamäkiä... ennen tuota rintatulehdusta jo ehdin ajatella, että onpa mukavaa kun tämä sujuu helpommin kuin esikoisen kanssa. Silloin leikkauksen jälkeen oltiin molemmat niin huonossa kunnossa, että ei meinannut onnistua ja lopulta taistelin rintakumista eroon tosi pitkään - on sekin säätämistä jos haluaa missään kodin ulkopuolella imettää :P
Mutta kyllä se myöhemmin helpotti ja pystyin ihan nauttimaan imetyksestä :)

Nyt vielä pitää tsempata, että pääsee näistä kivuista ja imuotteen hankaluuksista, mutta kyllä se tästä! Vauva nyt 4 vkoa ja tuon rintatulehduksen tiimoilta ei ole yhtään tehnyt mieli lähteä kotoa mihinkään, että saa olla imettämässä ja irvistelemässä rauhassa. Se oma rauha on mulle myös tosi tärkeää, toivottavasti Stella_ saat enemmän rauhaa imetykseen!

Angii, tiedän tuon kivun, mulla se polttaa kovasti imetysten välillä ja tulee fiilis, ettei ikinä voi antaa sitä rintaa toisen suuhun... ja itku on itselläkin tullut pahimpina hetkinä. Onneksi rintatulehdus alkaa olla selätetty, lääkekuuri vielä jatkuu ja kipuilu vähenee.
Iltaisin meinaa hermo mennä, kun vauva haluaa jatkuvasti tankata - on kivuliasta viimeset imetykset ennen kun se sammuu! Lansinohia kuluu.
Tsemppiä kaikille ja voimia kestää ne pahimmat hetket kun tekee mieli luovuttaa!
 
Jos ei muuta, niin miettikää sitä pullorumbaa - sitten se vasta työlääksi käy kodin ulkopuolella! Ja kun 4 kk:n iässä sitä pitää alkaa roudaamaan niitä varsinaisia ruokia mukana, niin siitäkin tulee joksikin aikaa sopivasti hoitolaukun täytettä.

Kuten huomaa - mä oon mallia "mennään sieltä missä aita on matalin" :)

Tsemppiä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top