Positiivinen synnytyskertomus:
Mulla meni esikoisen raskaus ihan hyvin. Raskauspahoinvointia kyllä oli ja ensimmäisen kolmanneksen oksensin aikalailla kellon tarkalleen iltaisin klo 21-21.30
Supistuksia alkoi tulemaan puolen välin paikkeilta, joten himmasin salitreeniä paljon. Toivon että tässä raskaudessa pystyisin paremmin liikkumaan. Ylimääräisiä kiloja ei ole raskaudesta jäänyt vaikka sitä raskauden aikana tulikin n 20kg, mutta sellainen kiinteys olisi kiva saada joku kaunis päivä takaisin
.
Synnärillä käytiin kääntymässä kahta päivää ennen la:aa kun supistukset oli jo reippaasti kipeitä ja sentin verran olin auki..lähettivät kotiin. Ennen synnytystä kipeitä supistuksia olikin jo n. viikon verran. 40+2 illalla taas järkyt supparit. Mies tuli salilta ja katsoi mua ja sanoi et nyt kyllä lähdetään synnärille. Yritin sanoa etten vielä halua kun lähettävät kuitenkin taas kotiin enkö jaksa sitä käännytystä. Olin kuitenkin sen verran kipeä etten pystynyt suihkuun enkä saunaan enpä joten suostuin lähtemään synnärille.
Olin satavarma et vielä palataan kaksin kotiin, sen verran hyvin kuvittelin vielä pärjääväni kaurapussin avulla.
Käyrillä oltiin hetki ja tutkimuksessa todettiin et 3cm olin auki ja kaulaa 1cm jäljellä enää. Siitä suoraan synnytyssaliin ja mulla tuli paniikki-itku ku oikeesti kuvittelin et ei oo vielä tosi kyseessä. Olisivat laittaneet suoraan epiduraalin jo, mutta halusin ammeeseen vielä ja pärjäsinkin siellä tosi hyvin. Vähän huonosti tarjottiin mitäön muita kivunlievityksiä: itse piti ehdottaa ammettakin ja siellä kulkuun pari tuntia..toimi mulla äärettömän hyvin. Olisin pärjännyt kauemminkin mutta en uskaltanut, kun pelkäsin etten ehdi saamaan empiä sitten. Ammeen jälkeen epi ja siinä se sit menikin odotellessa aika. Täytyy sanoa et vielä tässäkin vaiheessa mietin et onko tämä "näin helppoa". Jossain vaiheessa aloin tuntemaan painetta alakerrassa ja kätilö sanoi et omaan tahtiin voi vähän harjoitella ponnistamista ja öhkinkin siinä sitten kontillaan sängynpäätyä vasten. Vauva laskeutui tässä tosi hyvin ja sit tulikin kätilöiden vuoronvaihto. Olin jo sitä mieltä et vois tsekata missä vaiva tulossa ku tunsin pään hyvin laskeutuneen, mutta kätilöt teki vaihdon ensin. Sitten tuli uusi kätilö, joka huomas et nyt pitää varmaan tilanne tsekata ku olin sanonut haluavani vielä puudutusta myös ponnistusvaiheeseen. Kätilöille tulikin kiire hälyttää lääkäri kun pää oli aivan tulossa. Joutui kolmeen kertaan soittaan lääkärille ja hoputtaa. Tässä kävi vielä hassu sattumus ku kätilö oli tsekannut pään ja huomas et tuli kiire..se viskaa peiton takas mun päälle niin et se lensi aivan mun pään päälle ja peityin sinne kokonaan..vähän naurettiin miehen kanssa. Mulla oli koko synnytyksen ajan tosi hyvä ja turvallinen fiilis..kätilöt oli kokeneita, mutta vähän turhan tympeitä. Puudutuksen (kuten epinkin) laitto sujui hyvin. Aktiivinen ponnistusvaihe kesti 17min. Ponnistin aluksi kyljellään mut pian sanoin etten siinä pysty kunnolla, kokeilin konttausasennossa sängynpäätyä vasten ja tässä homma etenkin paremmin mut ei kätilön mielestä tarpeeksi, sitten muutama supistus ponnattiin seisaaltaan miehen kaulasta kiinni pitäen ja lopulta sängyllä puoli-istuvassa sukista kiinni pitäen ja tässä olikin loppuun asti paras ponnistaa, vaikka olin aina ajatellut että se olisi jotenkin luonnoton asento.
Kaikenkaikkiaan paljon positiivisempi kokemus kun olisin uskonut. Mies oli iso tuki ja kokeneet kätilöt osasi hommansa. Tosin mun mielestä vähän liian rutiinilla vetivät eivätkä ihan osanneet huomioida meitä täysin. Esim. Mistään toiveista synnytykseen liittyen eivät kyselleet, kuten ei ponnistusasennoistakaan. Onneksi olin itse ottanut selvää ja esim se amme olis jääny kokeilematta jos en olis ite ehdottanut. Ja se oli kuitenkin aivan loistava apu mulle.
Me mentiin synnärille ysin jälkeen illalla ja aamulla hieman kahdeksan jälkeen tyttö oli ulkona. Oli kaikenkaikkiaan ihana kokemus. Kävin raskauden loppuvaiheessa synnytysjoogassa, jossa mm. harjoiteltiin hengityksiä, kerrottiin asennoista ja harjoiteltiin mielikuvien avulla. Koen että tuosta oli iso apu omaan synnytykseen.