Suosittelen että puhut rohkeasti siitä asiasta, täysin rehellisesti. Sittenpähän tiedätte missä mennään, ja tulevasta on helpompi puhua. Te molemmat kuitenkin haluatte jossain vaiheessa lapsen.
Niin meilläkin oli, molemmat halusimme perheen, mutta ajattelimme että vasta koulujen jälkeen. Mutta jos vahinko käy, niin lapsi saa tulla jos on tullakseen. Minua se ei kyllä alunperinkään sinänsä haitannut, että lapsi olisi tullut aikaisemmin, ja puhuinkin tästä miehelleni: Sanoin rehellisesti tahtovani lapsen "heti". Tai siis, että ajankohdalla ei väliä. Mies siihen sanoi että voisimme vielä silti odotella, että koulut on käyty. Sitten voidaan alkaa yrittämään :)
Asiasta olin silti hyvin helpottunut, koska tiesimme molemmat mitä haluamme ja missä mennään. Olen iloinen että uskalsin puhua asiasta.
No, yrityksiä ei kyllä sitten edes tarvittu, kun vahinko kävi... Stressi rahasta alkoi, mutta saimme paljon apua tavaroiden hankkimisessa. Myöskin rahatilanne helpottui lapsen syntymän jälkeen, ja niinhän sitä sanotaan: Lapsi tuo leivän pöytään. Vai miten se ikinä mahtoikaan mennä :)
Tällä hetkellä asiat loistavat myös sen takia hyvin, koska mieheni pääsi töihin.
Mistään muusta asiasta emme oikeasti stressanneet, eikä sille ole ollut edes aihetta! Elämä tuntuu rullaavan raiteillaan todella hyvin :) Välillä on toki ikävä sitä vapautta, mikä joskus oli! Mutta mihinkään en tätä vaihtaisi.