----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
M-M :)

Kai saan joka päivä kysellä...onko menkkoja näkynyt:rolleyes:
 
Last edited by a moderator:
Mites teillä muilla , onko taka ikärajaa minkä jälkeen yritys loppuu. Mä täytin just maaliskuun 3 , 45 vuotta . Ja tämä vuosi on mulle enää sitä yritystä . Tän jälkeen yritykset loppuu mun osalta.
Joten vähän tahtoo tulla hoppu . Maaliskuun 2019 jälkeen ei yritetä enää. No onha tässä mahdollisuutta monta kuukautta . Mitäköhän kautta sitä rupeis jotain apuja kyselemään tähän yrityksen tueksi .
 
Mites teillä muilla , onko taka ikärajaa minkä jälkeen yritys loppuu. Mä täytin just maaliskuun 3 , 45 vuotta . Ja tämä vuosi on mulle enää sitä yritystä . Tän jälkeen yritykset loppuu mun osalta.
Joten vähän tahtoo tulla hoppu . Maaliskuun 2019 jälkeen ei yritetä enää. No onha tässä mahdollisuutta monta kuukautta . Mitäköhän kautta sitä rupeis jotain apuja kyselemään tähän yrityksen tueksi .

Tari73 :) Meillä yritys ei lopu ikään, lähinnä mahdollisia hoitoja kai saa vaan 46v. ikään saakka. Nyt olen 45v.

Jos ihan joku luku on tähän kerrottava niin se ois 52v.
 
Last edited by a moderator:
Mä lopetan aktiivisen yrittämisen kesään, kun letrokuuri loppuu. En iän vaan oman jaksamisen takia, keskityn noihin jo olemassa oleviin, 10- ja 13-vuotiaisiin, ja ah niin ihanaan murkkuikään. Tää kuumeilu tuli muutenkin vähän puskista mulle, ja vaikka sitä reilu vuosi on jo takana, en mä ajattele, et mun on PAKKO saada vauva. No siltä se nyt tietty tuntuu, mutta koitan jo asennoitua siihen että näin on hyvä. Jos olisi esikoinen yrityksissä, menisin maailman tappiin asti.
 
Jos olisi esikoinen yrityksissä, menisin maailman tappiin asti.

Hannuli77 :) Samat ajatukset, en osaisi asettaa aikarajaa...

Tuntuu myös, että miehellä on lähes kovempi vauvakuume, mutta kova se on itselläkin, mutta ei pakonomainen.
 
Sama täällä, esikoista yrittäisin maailman tappiin. Nyt kakkosen kohdalla yritys loppuu, kun elokuussa täytän 45 ja kun alkiot on käytetty. Uusia hoitoja en enää saisikaan tai halua iän vuoksi.
 
Mites teillä muilla , onko taka ikärajaa minkä jälkeen yritys loppuu. Mä täytin just maaliskuun 3 , 45 vuotta . Ja tämä vuosi on mulle enää sitä yritystä . Tän jälkeen yritykset loppuu mun osalta.
Joten vähän tahtoo tulla hoppu . Maaliskuun 2019 jälkeen ei yritetä enää. No onha tässä mahdollisuutta monta kuukautta . Mitäköhän kautta sitä rupeis jotain apuja kyselemään tähän yrityksen tueksi .

Tari73 :) Otit kyllä hyvän aiheen esille.

Tästä nousee ties minkälaisia ajatuksia esiin. Kysymys ei ole todellakaan helppo!

Kettutytölle haluaisin sanoa, että kannattaa jatkaa yrittämistä, Mitä häviät siinä, jos yrität?:rolleyes: Luojalla voi olla sulle ihan oma suunnitelma ja ehkä synnytät lapsen 43-50 vuotiaana, kukaties. Toi nyt oli vaan heitto ja Anteeksi uskonnollisuus!:angel5

Olin 41v, kun aloiteltiin ekan yritystä ja varsinainen yritys lähti päälle, kun olin 42v. Lapsi syntyi, kun oli 43v.
Sinuna en ihan vielä heittäsi hanskoja tiskiin...
 
Täällä vinkkasin miehelle petipuuhista. On tähän mennessä ollut aina valmis. Nyt sanoi ettei oo oikein varma tästä. Siis mitä? Mä söin letrotkin.

Mä en oo oikein ollu tyytyväinen tähän suhteeseen ja kaikkea negatiivista ollut. Yks iso positiivinen on tuo lapsi. Nyt mä tosissani saan miettiä tarvinko/haluanko tuota miestä. Siihen määrään apua mitä siltä saan pärjään helposti yksin lasten kans. Pärjäsin kolmenkin kans helposti. Tässä kaiketi tilaisuus irtisanoutua. Tosin nyt oon niin vihanen tuosta että...
 
En usko että yrittäminen loppuu oikeastaan koskaan, koska seksihän on kivaa ja ilman ehkäisyä se on vielä kivempaa (ja helpompaa). Mutta kyllä yhä useammin olen viime aikoina miettinyt että onko näissä minun haaveissani yhtään mitään järkeä - miksi haluan ehdoin tahdoin päästä kokemaan kaiken sen kivun ja vaivan, mitä lasten saamiseen ja kasvattamiseen liittyy.
 
En usko että yrittäminen loppuu oikeastaan koskaan, koska seksihän on kivaa ja ilman ehkäisyä se on vielä kivempaa (ja helpompaa). Mutta kyllä yhä useammin olen viime aikoina miettinyt että onko näissä minun haaveissani yhtään mitään järkeä - miksi haluan ehdoin tahdoin päästä kokemaan kaiken sen kivun ja vaivan, mitä lasten saamiseen ja kasvattamiseen liittyy.

Hirvi :) Sulla ei ollut ikärajoja?

'Never Give Up!!:grin"
 
Tiedän etten tämmöistä anna anteeksi. Ensin ollaan mukana ja yritetään ja yhtäkkiä ei. On tämä sen verran iso ja herkkä asia. Mun unelma lytättiin noin vaan.
 
Muska77, karu tilanne - sun unelmien kannalta ja kaiken kaikkiaan. Mikähän siinä on sit taustalla, tiedä sitä... harmillinen takaisku. Mulla ainakin horjuis perusluottamus, onko jotain muutakin mitä en tiedä? Tsemppiä sinne!
 
Täällä vinkkasin miehelle petipuuhista. On tähän mennessä ollut aina valmis. Nyt sanoi ettei oo oikein varma tästä. Siis mitä? Mä söin letrotkin.

Mä en oo oikein ollu tyytyväinen tähän suhteeseen ja kaikkea negatiivista ollut. Yks iso positiivinen on tuo lapsi. Nyt mä tosissani saan miettiä tarvinko/haluanko tuota miestä. Siihen määrään apua mitä siltä saan pärjään helposti yksin lasten kans. Pärjäsin kolmenkin kans helposti. Tässä kaiketi tilaisuus irtisanoutua. Tosin nyt oon niin vihanen tuosta että...

Muska77:) Ehkä tavoittelet täydellisyyttä... Jospa kohta pääsetre jatkamaan. Tosin äkkipikainen olen itsekin ja saatan toimia sen mukaisesti...

Koita hengittää hetki ja sitten tuumata uudelleen.. Jospa huomenna onnistaa yhtä hyvin! :)
 
Tiedän etten tämmöistä anna anteeksi. Ensin ollaan mukana ja yritetään ja yhtäkkiä ei. On tämä sen verran iso ja herkkä asia. Mun unelma lytättiin noin vaan.

Muska77:) Oon kokenut tuon saman vuosia, ennen kun mittarissa oli 40v. mies ei ollut suostuvainen!

Nyt pitää "super" suorittaa, eli toinen heti perään, kun eka on vielä 1v. Mekin ollaan seurusteltu kohta 30v. Ja mun ikä 45v.

Saat kyllä selvitettyä tilanteen, nyt lohtuja sinne!!:hug013
 
Muska77, mullahan oli ihan sama tilanne äskettäin. Olin käynyt lääkärissä, saanut letro-reseptin ja sitten mies sanoo, ettei taida haluta lasta, voitaisko jatkaa kortsulla... mä olin että mitä *ittua!? Olen vuoden ollut ilman ehkäisyä, hän on varmaan tiennyt mitä siitä voi seurata. On tiennyt mun kuumeen, tiesi et menen lääkäriin, syön rintasyöpälääkettä sen takia... Että ei kyllä *ittu voida jatkaa kortsulla, kun HÄN ei nyt vaan halua. No kuule minä haluan! Ei olla asiasta sen koommin puhuttu, eikä olla kortsua käytetty. En tosin huutele kiertoni vaiheita tai ovulaatioaikaa, ettei pelästyisi. Jos ei ite osaa menkoista laskea, niin not my problem :p
 
Muska, ompa kurja tilanne. Toivottavasti saatte puhuttua miehen kanssa kunnolla kunhan laineet laskeutuu.. Voisko olla että sairastelu-rumba ois jotenki väsyttäny häntä? Tuli vaan mieleen kun meillä kuuluu aina mutinaa että lapsiluku on tässä jos muksut on sairastellu ja mies myös. Äkkipikanen luonne ja muutaman päivän päästä ihan eri ääni kellossa kun on akku vähän paremmin ladattu..
 
Muskalle toivon kans, että tilanne kääntyy vielä parhain päin!

Voi että, mulle tuli niin hyvä mieli, kun luin vastauksianne Tarin kysymykseen! :happy:
Mulla on ollu kauhee ahdistus, kun koko ajan päässä takoo ajatus, et oon niin vanha, ettei oikeesti enää edes olis ”oikeutta” alkaa lasta tässä vaiheessa yrittämään. Varsinkin, kun ihan oma syy, että tää asia jäänyt näin myöhäiseksi.

Ihanaa, että on muitakin, jotka alkanut yrittämisen vasta näin myöhään, ja vielä onnistuneesti!

Toisaalta tunnistan myös Hirven ajatukset koko homman järjettömyydestä. Mutta vaikuttavimpia oli silti kommentit, että esikoista yrittäisi maailman tappiin.

Kiitos terapiasta naiset! :Heartred :happy:
 
Takaisin
Top