4. luukku
•••••☆•••••
Hilda Hiiri mietti aamulla pitäisikö hänen viedä Oravien luo pikkujouluihin jotain. Olisihan se kohteliaampaa kuin tyhjin käsin meneminen. Lopulta Hilda päätti leipoa jouluisia hiirikeksejä. Olkoot vaikka pikkujoululahja Oraville, jos niitä ei pikkujouluissa syötäisi. Ja sitä paitsi, Hilda järkeili, jos Oilin mielestä pikkujoulut ei olisikaan hyvä ajatus, hänellä olisi ainakin jotain hyvää syötäväksi lasten kanssa pikkujouluissa. Sillä jos kutsu peruuntuisi, hän pitäisi pikkujoulut lasten kanssa kotona.
Tuumasta toimeen. Hilda kutsui kaikki seitsemän lastansa auttamaan leipomisessa. Hän tajusi ettei ollut pitkään aikaan leiponut lastensa kanssa yhdessä ja heidän kanssa leipominen oli hauskaa. Vaikka hieman Hilda joutui puremaan hammasta kun jauhot pöllysi ympäri keittiötä ja melkein kaikkea holahti taikinaan liikaa. Lopulta Hilda lisäsi itse taikinaan vettä, jotta siitä pystyi muotoilemaan keksejä. Taikinaa tuli melkein kaksinkertainen määrä, mutta onneksi pikkuhiirillä riitti leipomisintoa eikä Hildan tarvinnut kuin auttaa vähän pienimpiä ja paistaa keksit. Mitähän me tehdään kaikilla näillä kekseillä, jos kutsu onkin peruttu, Hilda mietti.
Juuri silloin oveen koputettiin. Hilda meni avaamaan oven ja hämmästyi. Oven takana ei ollut ketään. Pilailiko joku? Hilda katsoi oikealle ja vasemmalle ja ylös ja lopulta alas. Maassa hänen ovensa edessä makasi kirje. Hilda raapi päätään ja poimi kirjeen hämmentyneenä. Oliko Tuija Talitiainen kiireinen tänään? Yleensä Tuija toimitti postin suoraan käteen ja ehti hieman jutellakin, eikä vain jättänyt postia oven taakse. Hilda avasi kirjeen ja tajusi ettei se tainnutkaan tulla postissa. Oravat taisivat itse käydä heittämässä sen ovelle. Kuoressa oli sievä kutsu pikkujouluihin. Kutsussa kehotettiin saapumaan Oravien kotikuusen juurelle iltaruskon aikaan.
Hilda muistutti poikasiaan käytöstavoista heidän kipittäessä kuusen juurelle. Päästyään perille Hilda nosti katseensa ylös. Miten hän ikinä pääsisi keksikorin kanssa ylös Oravien pesälle. Tosin kutsussa kehotettiinkin tulemaan kuusen juurelle. Pidettiinkö pikkujoulut ulkona? Eikö nyt ollut turhan kylmää sille? Pian Otto Orava ilmestyi paikalle ja lähti johdattamaan heitä eteenpäin. Vähän aikaa kuljettuaan Hilda alkoi kuulla iloisia ääniä ja vielä hetken päästä hän näki missä pikkujoulut pidettäisiin.
Hilda ei voinut olla yllättymättä. Kuusen matalalla kasvavien oksien alla ei ollut juuri lainkaan lunta. Niiden luoman katoksen alla oli paljon enemmän väkeä kuin Hilda oli osannut odottaa. Siellä oli Oravien lisäksi Talitiaiset, Varpuset, Peipot, Peltomyyrät, Myyrät ja jopa vanha rouva Rotta. Hiiren poikaset kipittivät jo sekaan eikä Hilda voinut kuin seurata.
Ne oli kaikkien aikojen hauskimmat pikkujoulut. Oli monenlaista herkkua ja silti Hildan ja poikasten hiirikeksit tekivät kauppansa. Kaikki lauloivat joululauluja ja leikkivät tonttuleikkejä yhdessä. Eikä kenelläkään tullut kylmä kun kuusen oksien alla oli niin monta henkeä lämmittämässä ja saattoi siinä joulun henki ja vanhan rouva Rotan tuoma glögikin lämmittää. Hildalla ja poikasilla oli todella hauskaa yhdessä heidän ystävien kanssa eikä Hilda halunnut lähteä kotiin ennen kun pienin poikanen nukahti Pinja Peltomyyrän syliin. Peltomyyrät päättivät yksissä tuumin lähteä heidän kanssa yhdessä kotiin. Pinja Peltomyyrä kantoi syliinsä nukahtaneen poikasen vuoteeseen Pekka Peltomyyrän kantaessa toista hiirikaksosista ja Hildan toista. Kaksosetkin nimittäin olivat jo ihan väsyksissä.
•••••☆•••••
Vietättekö te pikkujoulua töissä, ystävien kanssa tai vain kotona perheen kesken? Entä onko sinulla hauskoja pikkujoulumuistoja?
Itselläni on ollut tapana myös ostaa pikkujoululahja taloon, joka on joka vuosi ollut uusi piparkakkumuotti. Tänä vuonna ostin Muumien Mörön. 
