Voi toki olla monien asioiden summa ja sattumaa, mutta aina iäkkäämpi äiti ei ole yhtä kuin vaikea raskaus, vaikka riskejä onkin tiettävästi hiukan enemmän.
Mulla kolmas raskaus oli pahin. Olin kyllä 34 kun odotin vauvaa. Radi joka oli jo 5v aikasemmassakin raskaudessa, liitoskivut todella pahana ja väsymys paljon pahempi. Raskaus muuten oli normaali ja kaikki meni oikein hyvin. Vauva vuoden väsymys yllätti kun oli jo saanut muutaman vuoden nukkua aikas rauhassa yöt.
Tuntuu nyt kyllä hassulta ajatella niin.
En noinkaan sanoisi. Tuo ikä, jolloin niitä ei iän puolesta saa (eli vaihdevuodet), kun riippuu ihmisestä, ja joillain se ikä tulee jo 20 ikävuoden tienoilla. Hekään eivät ole liian vanhoja, vaikka ovatkin jo saavuttaneet vaihdevuodet. Hekin voivat saada lapsia lapsettomuushoitojen (käytännössä lahjasolujen) avulla.
itse oon sanonut etten halua lapsia enää 35 jälkeen koska oma äitini on saanut minut myöhään. Mutta en ole sitä mieltä että olisi yhtään huonompi ikä tai äiti vaikka myöhemmin hankkii lapsen/lapset 
En itse kokenut olevani vielä parikymppisenä valmis äidiksi vaan halusin nähdä maailmaa matkustellen, keskittyä opintoihin ja töihin sekä olla varma että puoliso on oikea ja tutustua rauhassa ihmiseen jonka kanssa vanhempina muodostetaan perhe ja ollaan enemmän kiinni toisissamme kuin naimisissa ollessa koska lapsi yhdistää meitä loppuelämämme
Mut sit taas toisaalta, en aio poissulkea itseltäni myöskään mahdollisuutta saada vielä viides sitten nelikymppisenä 
Kaikki riippuu siitä mikä vointi itsellä ja miten jaksaa vielä valvoa yms. 
No, en ikinä! Ei se minua koskaan häirinnyt ja onneksi viesti meni lopulta perille äidillekin 
. Luulen, että se oli oikeasti minun ja veljeni etu että meillä oli vähän kypsemmät vanhemmat. Talous oli paremmin kunnossa ja etenkin isäni (jolla lapsia aiemmasta avioliitosta ihan nuorena) oli paljon fiksumpi nelikymppisenä kuin kaksikymppisenä. Meillä oli selkeästi parempi lapsuus kuin huomattavasti vanhemmilla sisarpuolillamme.
