+ 35 vuotiaat odottajat :)

Keskustelun 'Laskettu aika huhtikuussa 2015' aloitti Ninnuli2, 10 helmi 2015.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Ninnuli2 Aloittelija

    Hoi, onko meitä muita tällä palstalla? Livenä ja ystäväpiirissä tapaa monia tuon rajapyykin ohittaneita odottajia, keskustelupalstoilla tuntuu ikäjakauma olevan pääsääntöisesti alle 30 vuotta.
    Olisi kiva vaihtaa ajatuksia :)
    Last edited: 10 helmi 2015
  2. Suski.81 Tuttu foorumilla Syyskuiset 2021

    Mä täytän ennen ku lapsi syntyy 34, eli melkein kuulun tohon kategoriaan :)
  3. Ninnuli2 Aloittelija

    Jees, kiva juttu että muitakin löytyy :D Minkälaiset on fiilikset ku LA alkaa kolkutella jo lähellä? Mulla tunnelmat vaihtelee pelon ja onnen rajamailla - tuleva vastuu ja vauvan täysi riippuvaisuus meistä vanhemmista toisaalta hirvittää mutta väliin aina läikehtii onnea - meitä on kohta kolme, ollaan ihan oikeasti perhe kohta :3some
    Ihanat neuvolatädit on rauhoitelleet että asiaan kuuluu juurikin tuo tunteiden vaihtelevuus - se auttaa kasvamaan vanhemmuuteen :)

    Huuh mutta aikamoinen taival aloitella lapsiprojektia lähempänä 4-kymppiä kuin 3:sta, on jo vuosien varrella niin tottunut omaan aikaan, rutiineihin ja menoihin, rahaa on ollut sopivasti piipahtaa ulkomailla ja harrastuksissa on saanu toteuttaa itseään vapaasti :joyful: Mutta toisaalta nyt oli se sopiva hetki vauvalle, kaikkea on jo koettu ja nähty riittävästi, vauva ei ole enää "esteenä" millekkään :smiley-angelic003
  4. P_K Peruskäyttäjä

    Mulla tulee tälle vuodelle 33 mittariin ja tää on meille tosiaan toinen lapsi, esikoisen ollessa synnytyksen aikoihin vasta 1,5 vuotias. Mutta kyllä niitä pelonsekaisia fiiliksiä riittää täälläkin, vaikka yksi lapsi onkin ja vauva-aika juuri ja juuri ohi tuon ensimmäisen kanssa eli kaikki ns. tuoreessa muistissa. Kyllä se pistää miettimään, että miten sitä selviää kahden pienen kanssa yhtä aikaa. Ja silti samalla olen aivan yltiö onnellinen tästä pikku-möyriästä täällä mahassa ja haikeudella ajattelen, että nyt koen tätä raskauden "ihmettä" viimeistä kertaa, meillä kun lapsiluku on sitten tämän toisen myötä täynnä.
  5. Suski.81 Tuttu foorumilla Syyskuiset 2021

    Mä en ajattele synnytystä kyl ollenkaan. Tiedän et sairaalassa ne saa muksun ulos - keinolla millä hyvänsä jos tarve vaatii - niin en jaksa ajatella ja panikoida sitä vielä yhtään. Enkä varmaan tule lopussakaan miettimään.

    Olen varmaan 10-vuotiaasta asti potenu vauvakuumetta, mutta tyytyväinen että se tulee vasta nyt, eli kun miehen kanssa tunnetaan toisemme (ollaan oltu yhdessä 2 vuotta) ja kaikki nuoruuden jutut on takana. Kovasti olen matkustellut aina, ja varmasti tullaan jatkamaankin koska mies ei ole suomesta ja hänen sukulaiset asuvat parissa eri maanosassa, eikä heitä kyl nähdä ellei itse mennä käymään.. Mutta ei se mua haittaa :)

    Synnytyskokemuksia olen kuullut tutuilta ja katsonut kaikki mahdolliset ohjelmat (jo paljon ennen raskautta..) mun mielestä se on vaan super mielenkiintoista, ja niihin mahtuu sekä hyviä että huonoja kokemuksia..

    Mulla on ollut kyl ns superhelppo raskaus, ei ole tainnut olla minkäänsortin pahoinvointia missään vaiheessa, kaikki ruoka on mennyt alas, nukkunut olen suht hyvin, ei kipuja ja särkyjä. :)
    • Tykkää Tykkää x 1
  6. Anmama Aloittelija

    Täälläkin yksi +35 ikäinen :) Toista odotellaan, esikoinen 2v. 10kk. kun laskettu aika. Haikeudella kanssa nautiskellen näistä viimeisistä viikoista, kun lapsi luku meilläkin nyt toisen myötä täynnä. Yksikin oli jo paljon, mutta että vielä toinen prinsessa niin tää on huikeeta :love7 onneksi vointi on ollut hyvä niin on pystynytkin hyvin nauttimaan, tilanne voisi olla ihan toinen ja voi toki muuttua hetkessä, mutta nyt koen kiitollisuutta tästä hyvästä olosta!

    Esikoinen syntyi perätilan vuoksi sektiolla ja nyt toivomme että myös kuopus syntyisi samoin, koimme sen vain niin helpoksi ja sopivaksi tavaksi synnyttää.

    Matkusteltiin paljon ennen esikoista, nyt ei olla käyty hänen aikanaan missään. Tosin tähän ei ole ollut syynä lapsi, vaan ikääntynyt koira jota emme halua laittaa vieraalle hoitoon. Emme koe etteikö lapsien kanssa voisi matkustaa ja hyvinhän tässä ehtii myöhemminkin.

    Nyt nautitaan aurinkoisista päivistä ja kaikille tsemppiä raskauden loppusuoralle!
    • Tykkää Tykkää x 2
  7. Ninnuli2 Aloittelija

    Kiva että on muitakin samojen aatosten parissa :) Tänään oli mahtava keli hiippailla ulkona, toivottavasti loput 8 viikkoa sujuisi yhtä hyvin kuin nyt toisen kolmanneksen puolivälistä tähänasti on mennyt :) Masu on valahtanut jo alaspäin ja vauva lantiossa, keuhkoille jääpi enemmän tilaa eikä närästys ole enää niin kaameeta :D

    Synnytys mietityttää muakin tuolla taustalla, tietoisesti olen sulkenut korvat tuttujen kauhukertomuksilta mutta ammatin puolesta olen joutunut siihen jonkunverran tutustumaan. Uuuuh, toivottavasti ei tulis sitä 20 tunnin maratonia joka päättyy hätäsectioon, mutta sittenhän sille ei mahda mitään jos niin käy. Ensiviikolla synnytysvalmennus, mielenkiinnolla odottelen mitä siellä on ja mitkä on fiilikset kun asia alkaa konkretisoitua ihan kunnolla lähitulevaisuuteen ( la 1.4.2015).
  8. fashionhunny Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015

    Täytän 35 kesän alussa. Kolmas tulossa. Eka 6 vuotta ja toka 1,5 vuotta. Kaikki raskaudet on olleet ihan erilaisia, nyt tää kolmas oli vähän vaarallinen mut kaikki onneks ok ja vauvalla kaikki hyvin nyt. Kahden jälkeen meillä piti olla luku täys mutta hän päätti nyt sitten toisin ja on sitkeästi pysynyt hengissä ja virkeänä vaikka se istukkakin uhkasi irrota. Nyt joudmme kyllä muuttamaan parin vuoden päästä viimmmeistään ja kuitenki asunto löydyttävä tästä läheltä kun esikoisella jo omat harrastukset, koulu ja kaveritkin tässä. Matkustettu on aina ja just tänään varattiin ensi syksylle matka Kreikkaan. Hyvin on aina pystyny harrastamaan, käymään töissä, matkustamaan ja lapsen harrastukset huomioimaan. Luotan lapsiini ja itseeni että kolmonenki menee ok. Se on kiva ajatella niin että nää on aika hyviä tyyppejä joita meidän perheeseen tulee. Hyvä jengi kasassa kun meitä kohta viis. :)
    • Tykkää Tykkää x 1
  9. Ninnuli2 Aloittelija

    Oletteko minkäikäisen vauvan kanssa lentäneet ja minkäpituisia lentoja? Mietin itse että kun vauveli vieroittunut rinnasta ja syö jo kiinteitäkin ja alun kaaos univajeineen saatu ohi vois lähteä piipahtamaan jossain :) Ja miten lennot ovat sujuneet kun lapsonen ilmeisesti on vanhemman sylissä noin pienenä - viihtyykö koneessa, haittaako korvien lukkoon meneminen... jne jne.... kyseleepi asiasta tietämätön :D
  10. Suski.81 Tuttu foorumilla Syyskuiset 2021

    Mulla eka tulossa joten vastaan kaverin kokemuksen perusteella..
    Hänen poikansa oli 10 kk kun kävimme yhdessä porukalla Thaimaassa. Reissu meni ihan mahtavasti. Lennot sujui todella hyvin ja paikanpäällä ei ollut mitään ongelmia. Lapsi ei osannut vielä kävellä niin ei ollut pelkoa että lähtee karkuun. Hän söi siellä rintaa, riisiä ja hedelmiä.. Ja ehkä jotain muuta, mutta nuita pääasiassa.

    Mutta koska olen itse matkustanut paljon niin nähty on niitä lentokoneessa koko matkan huutaviakin tapauksia ja matkalla sairastavia ja kaikki pieleen menneitä.. Jokainen lapsi on yksilö..
  11. Ninnuli2 Aloittelija

    Mietin myös että tuo 10 kk ikä vois olla aika hyvä aika lähteä :) Ja itsellä myös kokemusia kanssamatkustaja-vauvoista jotka itkee lähestulkoon koko lennon ja toisaalta myös niistä jotka viihtyvät matkalla eikä lennolla juuri huomaa että vauva on mukana. Eli vähän pitänee treenata tuota matkailua ja tehdä koereissu kotimaassa :bounce

    Ja huh huijaa, se Kokoomuksen ajama perhepaketti subjektiivisine päivähoito-oikeuksineen ja jaettuine hoitovapaineen meni nurin! Valinnanvapaus jäi perheille, meillä ainakin miehellä huomattavasti paremmat tulot joten isän jääminen kotihoidontuelle ei olisi ollut kannattavaa. Saas nähdä kuinka kauan sitä itsekkään viihtyy kotona, voipi käydä niinkuin monelle tutulle jotka ennen lapsen syntymää vannovat kerran työelämästä päästyään olevansa koko 3 vuotta kotosalla mutta jossain kohdassa alkaa kaivata aikuisten juttuja ja jotain muuta kuin kotona pyörimistä.

    Mutta hyvä että on vapaus valita nyt, voi mennä lapsen ja oman fiiliksen mukaan, miltä tuntuu vaikka vuoden päästä :) Ja ainakin itse ajattelen että ainokaiselle lapselle päiväkoti toisi hyvää "sosialistumista" kun joutuu joukonjatkoksi kaiken huomion keskipisteenä olon sijaan :love2
    • Tykkää Tykkää x 1
  12. fashionhunny Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015

    Testasmme aikoinaan esikoisen kanssa 6kk kaikki matkustustavat. Auto(ettei pahoinvointia). Laiva( ettei siinä) ja lentsikka. Otimme matkan Rooman ihan sillä että lennot osui päiväuniaikaan ja olivat sen kolme tuntia. Hienosti meni ja nukkui ja leikki. Infantti lipulla ja lasten vyöllä siis matka. Nyt kun uusi vauva syntyy tulee hän olemaan lokakuussa viisi kk ja keskimmäinen vähän yli 2vee. Isoin on 6. Lennot varattu. :)
    • Tykkää Tykkää x 2
  13. Katzuo Uusi käyttäjä

    Täytän toukokuussa 37 ja esikoisen l.a. on huhtikuussa.
  14. Susamama Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015

    Täytin juuri 43 ja iltatähti tulossa. Meillä on uusioperhe ja haluttiin miehen kanssa yhteinen lapsi. Odotus ollut aika tuskaa välillä mutta toivon kaiken menevän hyvin. Paljon tulee ennakoivia supistuksia ja liitos kipuja viikkoja 33+6.
    • Tykkää Tykkää x 1
  15. Ninnuli2 Aloittelija

    Kiva kuulla että muitakin on :) Mulla raskaus on ollut myös kaikkea muuta kuin helppo, sairaslomalla olen ollut syksystä lähtien erinäisten vaivojen takia. Aiemmin sitä ajatteli työputkessa että voi kun vois vain olla, ilman kiirettä ja aikatauluja, nyt jo ½ vuotta kotona olleena huomaan jo kaipaavani jotain rytmiä ja sisältöä elämään ( no kohta niitä tulee tuutintäydeltä :D). Mutta ihminen tottuu näköjään kaikenlaiseen, myös siihen oleiluun. Ja tietty vajaakuntoisena oleilu on eri juttu kuin terveenä jolloin jaksaa tehdä eikä huolet omasta/vauvan hyvinvoinnista paina :)

    Onko teillä muuten raskauden myötä suhteet omiin vanhempiin ja heidän kasvatusmetodeihinsa nousseet pintaan? Varsinkin esikoisia odottavat?
    Ollaan suurinosa kuitenkin 70-80 luvun vanhempien lapsia ja tuolloinhan jopa neuvoloissa opastettiin mm. ettei lasta kannata totuttaa syliin liikaa, syötöt 3 tunnin välein, isät olivat etäisiä ....
    Mulla on tosi vahvasti. Omat vanhemmat pitivät kovaa kuria, sain selkääni, tunteista ei puhuttu eikä varsinkaan negatiivisia tunteita saanut näyttää, isä ei osallistunut kotitöihin tai lapsenhoitoon, sylittely oli harvinaista ja monasti rangaistuksena "kiukutteluun" eristettiin omaan huoneeseen eikä asiasta puhuttu jälkikäteen.

    Tuntuu toisinaan hankalalta ponnistaa noista lähtökohdista omaan vanhemmuuteen joka nykyään hyvin erillaista ja lapsentahtisuuteen ja avoimmuuteen kannustavaa. Neuvolassa juttelin asiasta ja kävi ilmi että raskaus nostaa nuo tunteet pintaan. Moni nykyvanhempi kokee samaa epävarmuutta kun omien vanhempien mallia ei koeta kovin hyväksi.
    Itse olen paljon miettinyt että joudun paljon tekemään töitä itseni kanssa lapsen näyttäessä vihaa etten sorru samaan "mene huoneeseesi huutamaan"vaan annan lapsen käydä koko tunneskaalan läpi provosoitumatta itse ( no väsyneenä ja kiukkuisena ei aina jaksa kuunnella huutoa ja tulee tiuskittua varmasti itsekkin) ja toisaalta etten käy myöskään panttaamaan sitä vihaa itseeni vaan äidilläkin saa olla tunteet ja ne pitää voida näyttää. Tuo tuottaa haasteita mutta olen pyrkinyt ajattelemaan että vanhemmaksi opitaan pikkuhiljaa, yrityksen ja erehdyksen kautta, heti ei voi osata sellaista mitä koskaan aiemmin ei ole tehnyt
    • Tykkää Tykkää x 1
  16. Susamama Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015

    Todella hienosti kirjoitit ja usko pois kaikki menee omalla painollaan ja todellakin omat lapsuus kokemukset nousee pintaan. Mutta sitten tietää mitä ei todellakaan halua sille omalle lapselle ja miten itse tekee toisin.
    • Tykkää Tykkää x 1
  17. Suski.81 Tuttu foorumilla Syyskuiset 2021

    Kyllähän sitä välillä tulee mietittyä omaa lapsuuttaan. Meillä ku oli kova kuri ja todellaki toteltiin mitä vanhemmat sano..
    Ja sit ku katsoo nykylapsia/nuoria ni tekee pahaa ku ne hyppii vanhempien ja muidenkin silmille vaan koko ajan. Sitä kai se vapaakasvatus on nykyään. En kyllä aio siihen sortua, ainakaan kokonaan. Ehkä vapaampaa joo on ku kotona oli, mutta kyllä vanhempien kunnioitus on mulle ainaki tosi tärkeä asia ihan pienestä pitäen..
    • Tykkää Tykkää x 2
  18. Susamama Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015

    Kultainen keskitie ☺
    • Tykkää Tykkää x 2
  19. Sussu Tuttu foorumilla Huhtikuunmammat 2015 Toukomammat 2018

    Täytän 35 toukokuussa ja esikoisen laskettu aika on 14.4. :)
    • Tykkää Tykkää x 1
  20. Platypus Aloittelija

    +35 ilmottautuu - noin kuukauden päästä tulee 4-kymppiä täyteen, esikoinen kakkosen syntyessä 2 v 10 kk. Kyllähän tämä ikä varmasti jo painaa, vaikkei kauheasti ole ehtinyt töiden ja muun arjen vuoksi raskautta miettimään saatikka sitten pystähtymään...
    • Tykkää Tykkää x 1

Jaa tämä sivu