+35 ekan odottajat

Täällä 2vkoa äippälomaa jo takana ja la jo kolmen viikon päässä, jaiks! Tuntuu että tämä loppuaikaa juoksee käsistä! Tällä viikolla oltu vielä appivanhempien kanssa Tukholmassa ja ollut muutoinkin haipakkaa, nyt sitten palautellut tässä toista päivää. Vihdoin saatiin rekrytoitua sijaisenikin ja hänet kävin vielä torstaina perehdyttämässä.
Itselle on tullut nyt vissiin hormonaalisesti joku loppuajan vaihe, että tekisi mieli vaan käpertyä kotiin eikä jaksa enää nähdä ketään ja olla kovinkaan sosiaalinen vaan keskittyä tulevaan ja vaikka nukkua kellonympäri. Onko kellään muulla tällaisia fiiliksiä? Muistaakseni ajat sitten jostain luin, että saattaa jossain vaiheessa raskautta iskeä sellainen oman ajan fiilis päälle ja nyt se näemmä tuli ryminällä pari vkoa sitten. Sitä ennen oli taas vaihe että halusi nähdä kaikkia, olla ystävien kanssa paljon jne ja nyt ne eivät voisi vähempää kiinnostaa. Ehkä väsy ja lähestyvän synnytyksen odottelu tekee tämän.
 
Niin ja on noita häpyluun liitoskipuja välillä nimenomaan öisin, itsellä auttaa se että vaihdan heti toiselle kyljelle jos toisella puolen sattuu. Yleensä eniten nimenomaan oikealla kyljellä makoilu aiheuttaa noita alapään kipuja jostain syystä.
 
Minua ei sinänsä haittaisi tavata ihmisiä, mutta en jaksaisi oikein järjestää mitään, eikä kävellä pitkiä matkoja.
Olen lähennä levännyt kotosalla ja järjestellyt asioita. Minullakin on maanantaina 3 viikkoa laskettuun aikaan. En ymmärrä! Sain labra lähetteen kilpirauhaisarvojen mittaamiselle sille päivälle, mutta mitä väliä vauvalle enää siinä vaiheessa.
 
Niin ja on noita häpyluun liitoskipuja välillä nimenomaan öisin, itsellä auttaa se että vaihdan heti toiselle kyljelle jos toisella puolen sattuu. Yleensä eniten nimenomaan oikealla kyljellä makoilu aiheuttaa noita alapään kipuja jostain syystä.
Ihan sama täällä. Nyt ovat liitoskivut olleet aika voimakkaat että tuntuu että jalat ovat tiellä ja pitää vaihtaa kylkeä usein. Pissarumba on myös taas alkanut oikein kunnolla ja pitää nousta sängystä melkein tunnin välein. Vauva liikkuu paljon ja jos makaan vasemalla kyljellä tuntuu että rutistan raukkaa.
 
Lulu, sinulla on ma vielä lääkärikäynti, oliko niin? Ehkä ne laittoi ne kilppariarvot siksi lasketulle päivälle, jos näyttää että menee yli. Hassua toki :D joo, siis ehkä tuo sama etten jaksa järjestää mitään, tai välillä siis vaan organiseerata itseäni normi sosiaaliseen moodiin jos ihmisiä tulee meille (sukua) tms. Niin ei huvita edes nähdä ketään, moni asia ärsyttää ja pinna kireällä. :D luulen johtuvan väsymyksestä ja hornonimyllerryksestä.
 
Joo ja just tuo pissarumba on tullut rasitteeksi uudelleen. Saa koko ajan ravata vessassa yötä myöden.
 
Pissalla ravaaminen vie mielenterveyden.... meinaa huumori loppua ihan kokonaan
 
Lumileopardi täällä myös erakoituminen alkanut. Laskettuun aikaa kuukausi ja en haluaisi käydä enää missään. Ahdistaa ajatuskin ihmisten tapaamisesta. Kai tämä on normaalia?
 
Kukkuu, miten täällä jaksellaan? Joo, pissiramppauksesta että on kyllä raivostuttavaa! Muutoin jo ihan valmis pääsee tositoimiin.. Hu olis sitte vko la, huiiiiih! Kaikenlaisia tuntemuksia alapäässä välillä, mutta vaihtelee edelleen päivittäin. Josko typy pian saapuisi :)
 
Mä alan olla aika varma, että tämä ipana on vielä 7-vuotiaanakin tuolla vattassa. Aika kuluu lähinnä taaksepäin. Pelkään ja odotan synnytystä. Iiiik!
 
Täällä ollaan vähän jännittyneenä kun käynnistys on jo ke. Ollaan nukuttu pitkään ja oltu kotosalla ihan rauhassa. Ajatukset pyörivät koko ajan vauvan ympärillä ja siihen että kohta se on oikeasti vihdoinkin täällä. Onhan se myös rennompaa kun tietää että voi rauhassa mennä ke sairaalaan, eikä tarvitse laskea ja ihmetellä supistuksia ja muita synnytykseen viittaavia oireita. Vauva liikkuu erittäin paljon enkä vieläkään jaksa uskoa että se olisi kovin suuri kun näyttää vatsassa olevan vielä tilaa. Salaa toivon että se saisi syntya rauhassa ennen keskiviikkoa. Veikkaan että ti-ke välisenä yönä ei saa nukuttua ollenkaan kun jännittää ja on innoissaan.
 
Voi Lulu! Ylihuomenna se sitten alkaa muuttua konkreettiseksi ja pian on pienokainen sylissä :) Täällä eilinen pieni kävelylenkki alkoi supistella sen verran paljon (kivuttomasti), että tänään en taida viitsiä edes lähteä. Sen sijaan ip mennään katsomaan vielä ristiäispaikkaa ja tiloja ja viilamaan homma pakettiin. Hyvä ystäväni sai pojun viime sunnuntaina, jota oltiin katsomassa eilen heillä. Onhan se absurdia edelleen ajatella, että kohta on samanlainen pakkaus ihka omana sylissä! T: tulis jo ;)
 
Kävin myös kävelyllä eilen pitkästä aikaa, koska kävely on ollut niin epämukavaa tämän viimeisen kuukauden. Hyvin kuitenkin meni ja vasta kotimatkalla vähän supisteli. Ei haittaisi vaikka synnytys käynnistyisi jo ennen ke. Vähän jännittää että onnistuuko käynnistäminen sillä olen ymmärtänyt että jos vesien puhkaisusta menee yli 24h niin saattaa mennä sektioon. Intuitio sanoo ettei pojalla ole mikään kiire syntyä, eikä se ole niin kauhean iso.
 
Uskon kyllä lulu, että jos kalvot puhkaistaan niin synnytys etenee kyllä loppuun 24h kuluessa. Antavat siihen tueksi kumminkin oksitosiinia tms vauhdittaakseen suppareita.. :) Toivotaan että lähtisikin spontaanisti :)
 
Mulla on parisen viikkoa laskettuun ja oon aivan valmis. Yhtä ähkimistä ja puuskutusta koko elämä
 
Se loppuaika oli kyllä tuskallista odottamista. Mä pärjäsin melko hyvin fyysisesti, vaikka vaivat vähän lisääntyi, mutta pää ei meinannut kestää odottamista.
Epäilin, että se on luonnon tapa saada naiset positiivisemmiksi synnytyksen suhteen.
 
Täällä lähdetään aamusta kohti synnäriä. Maximi haudutusaika on täynnä ja käynnistys aloitetaan aamulla. Jään osastolle ja vauvan kanssa kotiin, näin kertoivat yliaikaiskontrollissa perjantaina :D
 
Tsemppiä Lumileopardi! Toivottavasti käynnistys menee helposti ja nopeasti. Kohta saat pitää omaa pientä ihmettä sylissäsi.❤️
 
Takaisin
Top