30+i ensisynnyttäjä Helsingissä

Keskustelun 'Laskettu aika tammikuussa 2012' aloitti Sikkuriini, 1 heinä 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Sikkuriini Aloittelija

    Hei,
    Tuntui niin vaikealta löytää tuolta listoilta samanmoisia ihmisiä kuin itse olen (ei minulla ole muitakaan mitään vastaan, mutta kaipaan "samaistumisen" kohteita), joten aloitanpa uuden ketjun.

    Eli ensisynnyttäjä olen, tänään tuli 11 vkoa täyteen - ensi viikolla on ultra. Olo ei juuri nyt tunnu "raskautetulta" muuten kuin väsymyksen osalta. Välillä epäilen koko asiaa ja tuntuu vaikealta uskoa että raskaana tässä ollaan. Ensi viikko jännittää todella paljon - meidän pitäisi tiettyjen perinnöllisten alttiuksien vuoksi päättää haluammeko tarkemmat tutkimukset saman tien. Jotenkin tuntuu, että jos itse punktion riski on 1/200 päätyä keskenmenoon ja perimämme vuoksi 1/1000 mahdollisuus että vauvalla on eräs sairaus, niin että emme mene punktioon - ellei sitten niskapoimussa todeta jotain poikkeavaa.
    Päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä ja samalla tuntuu ettei osaa edes päättää mitä haluaa syödä!

    Enää ei ole pahoinvointia, rinnat eivät arista, nenä ei ole yliherkkä, joten tässä sitä vaan pössytellään menemään. Onko teitä muita?
  2. kamaki Uusi käyttäjä

    Hei, täällä toinen (kohta 30-v.) ensisynnyttäjä Helsingin seudulta ja olen miettinyt vähän samaa eli samanhenkisiä ihmisiä on vaikea löytää. Pitkälti samanlaisia tuntemuksia on myös raskaudesta. Tai siis paremminkin ei ole: munkaan olo ei tunnu erityisen raskautetulta, maha on pientä turvotusta lukuunottamatta saman kokoinen kuin keväälläkin ja muutkin raskausoireet ovat olleet tosi lieviä. Vaikka olen tosi iloinen vauvauutisesta ja kaipaan samaistumisen kohteita, en jaksa vertailla vauvamasuja tai joka ikistä pikkuoiretta vauvapalstalla (en siis kestä liiallista hössötystä). Mutta toki vauva-asioista ja tuntemuksista on mukava välillä jutella :)

    Toivottavasti saatte päätöksiä punktion suhteen tehtyä ja ultrassa on kaikki hyvin. Mulla on myös ultra tällä viikolla - mukavaa päästä näkemään jo vauvannäköinen tyyppi ruudulla!
  3. ammy Peruskäyttäjä

    Itse olen 32v mörmelin syntyessä, asun kylläkin Espoossa mutta eikös se ole vähän Helsingin tienoota. Täällä on huomenna jo rv14 menossa ja nyt taas tuntuu siltä ettei tunnu missään =D

    Mäkään en oikein tahdo jaksaa sellaista vauvapainotteista hössötystä, oikein kauhulla odotan lomanjälkeistä elämää kun työpäivän tädit näkevät mahan. Luulin etukäteen etten jaksaisi yhtään keskustella raskaus- ja lapsiasioista mutta kummasti on ollut hauska vaihtaa kokemuksia jo samassa tilanteessa olevien kanssa.

    Edelleen mua kammottaa äitiysloma, kun en kertakaikkiaan ole sellainen hössö kuin mielikuvissani leikkipuistoissa ym. leiriytyneet äidit =D Mutta eiköhän niitä samanhenkisiä äitejä löydy sitten.
  4. Sikkuriini Aloittelija

    Kyllä Espoo on vahvasti Helsinkiä - ainakin suursellaista 

    Juuri eilen totesin miehelle, että tulis nyt nämä 12 vkoa täyteen ja ultra käytyä että a) tietäisi siellä olevan jotain edelleen b) voisi lopettaa vatsan sisään vetämisen c) ehkä jopa mahdollisesti antautua sille ajatukselle, että vauva tulee ja hullaantua.
    En kyllä ole mitään hullaantuvaa tyyppiä, joten mielenkiinnolla odottelen koska vaaleanpunasiniset lasit puetaan päälleni ja minut valtaa äitihurmos. Kyllä se sieltä tulee, näin on uskottava. Ei pidä ajatella ettenkö olisi iloinen ja onnellinen tästä masuasukista, mutta jotenkin ....niin...kai sitä suojelee itseään siltä että jos kaikki ei menekään hyvin.

    Ylihuomenna on varsinainen ultra, huomenna mennään keskustelemaan tutkimusmahdollisuuksista. Jospa ne vaikka ultraiskin jo huomenna?

    Viime päivät ollut kamalan kipeä vatsa, sekaisinkin. Kai sekin kuuluu asiaan kaikkien muiden outojen oireiden rinnalla?! emoticon
  5. ammy Peruskäyttäjä

    Heh Sikkuriini, ihan samat ajatukset oli mulla! Etenkin että sai lopettaa vatsan sisäänvetämisen oli helpottavaa

    Ja mä myös pidättelin itseäni aisoissa ennen ultraa. Mies oli ihan varma että kaikki on hyvin ja siellä se juniori polskii mutta mä en jotenkin uskaltanut heittäytyä ennen sitä täysillä mukaan.

    Kävin moikkaamassa parasta ystävää jonka vauva on nyt 6 viikkoinen. Mulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista vauvakuumetta, ja nytkin olin melkein kauhistunut kun käärö tungettiin mulle syliin. Kyllä se sitten hetken kuluttua alkoi tuntumaan ettei se ehkä putoa ja mene rikki.

    Mies vaan totesi että kyllä se oma sitten on eri asia ja uskon kyllä niin.
  6. Sikkuriini Aloittelija

    Eilen käytiin niskapoimu-ultrassa ja siellä se tyyppi morjensteli meille ja sätki menemään :-)

    Olihan se aika valloittavaa kun näki pienen ihmisen sisällään - ja että kaikki oli hyvin. Niskapoimu oli 1mm, joten ei siinäkään kai mitään ihmeellistä. Nyt odotetaan sit vaan ne verikokeiden tulokset.

    Tänään alkaa kesäloma ja pääsen anopin, apen ja oman äitini huomaan passattavaksi - luksusta!

    Ihanaa heinäkuuta teille!
  7. LastStar Aloittelija

    Heissan!

    En ole ihan ensisynnyttäjä, mutta huomasin teillä samanlaisia ajatuksia kuin itelläni. Espoosta mie. ..eli en tykännyt vauvahössötyksistä ollenkaan, enkä vieläkään oo innoissani sellaisista. Jotenkin kolmekymppisenä ajattelee hieman eri tavalla asioista kuin parikymppinen odottaja.

    Mun eka raskaus meni silleen, etten todellakaan tullut kaveriksi mammojen kaa, jotka olivat samalla valmennuskurssilla tai samassa huoneessa synnytyksen jälkeen. Enkä ole kyll leikkipuistoissa muitten äitien kaa juoruilemassa ja leikkimissä best friendiä.

    Raskaana ollessa mullekin työnnettiin vauvoja syliin, et harjoittele ny, ku kohta sulla on oma! Just, kiva niitä on katella ja pitää, mutten haluaa muitten vauvoja oppia hoitamaan (paitsi jos on lähiystävän, niin sit voin auttaa kyll hoidossakin, nykyään :D ) Muttei must tullut niin vauvakeskeistä oman muksun synnyttyä eli en ole kokennut tarpeelliseksi hössöttää kenellekään tai missään.

    Nyt ajattelin vähän kattella mitä muut kirjoittelee ja sit jos tuntuu et on asiaa, niin sit avaan sanaisen arkkuni :)

    Toivottavasti kaikkien raskaudet etenee hyvin!! :) ...nyt meijän neiti heräs! :)
  8. henskumaija Aloittelija

    Heippa!
    En ole +30 (vaan -84syntynyt) enkä odota tammivauvaa..
    Mutta kurkkasin tänne jokatapauksessa.. :)
    Elikkäs jos kaikki menee hyvin niin Maaliskussa saadaan oma pienokainen.
    Mutta haluaisin niin tutustua odottajiin Helsingin suunnalta.
    Jutella ja pohtia raskautta ja kaikkia kremppoja..iloja ja suruja.. :) Ja ehkä saada elinikäisiä ystäviä..? :)
    Muutettiin mieheni kanssa helmikuussa tänne HKIIN ja olen vielä vähän eksykssä kun ystävät jäi muille paikkakunnille.

    Kauniita unia kaikille! :)

    -Henna-
  9. della_79 Rakastunut foorumiin

    Hei!

    mä olen 32-vuotias tuleva ensisynnyttäjä, kotikaupunki on kylläkin Vantaa, mutta sitäkin ollaan kovasti yhdistämässä Helsinkiin :D jos en ihan väärin ole tulkinnut, ollaan sun kans Sikkuriini päivälleen samoilla raskausviikoilla menossa :)

    koen jotenkin tämän koko raskausajan olleen jotain ihan käsittämätöntä eikä minun edes varmaan olisi pitänyt tulla luomusti raskaaksi (mulla on endometrioosi), mutta näin vain kävi. en ole kuitenkaan ihan täysin seonnut raskaudesta, vaan yritän elää mahdollisimman normaalia elämää ja hiljaiseloa raskauden suhteen, koska en pidä huomion keskipisteenä olemisesta enkä halua, että ihmiset alkaa lääppimään mun mahaa tai seurailemaan mun raskautta, koska olen puolet ajasta itsekin epävarma siitä, olenko oikeasti edes raskaana (ja mielessä pyörii kysymykset, mitä jos en olekaan ja entäs jos se sikiö tuleekin pois jajaja..). Käytiin ultrassa 28.6 ja silloin siellä näkyi varsin vilkas ja pitkäjalkainen vauva, ja rv12 jälkeen mitään oireita ei oikeastaan ole ollut, paitsi ilta-aikaan turvotusta ja jatkuvaa vessassa juoksemista ja ajoittaista väsymystä sekä päreiden polttamista alle nanosekunnin.

    mulla on seuraava neuvola 2.8 ja rakenneultra 22.8 ja siellä kai saa lisää tietoa. mahaa on jo jonkin verran ja turvottaakin välillä siten, että sitä olisi enemmänkin. töissä olen kertonut yhdelle työkaverille, muille en mutta hekin tuijottavat jo siihen malliin, ettei tää enää kauaa ole salaisuus. esimies tulee töihin 10.8 ja jos saan edelleen neuvola-ajalla vahvistusta siitä, että mulla on joku vatsassa, kerron esimiehelle raskaudesta.

    mäkään en ole oikein vielä innostunut mistään vauvajutuista, olen hankkinut vasta itselle äitiysvaatteita, koska mun omista suurin osa ei edes sovi mulle enää. niitäkään mun ei tarvii paljoa hankkia, koska mieheni veljen vaimo on säästänyt kaikki omansa ja luovutti ne mun käyttöön ja sieltä kuulemma saa tarvikkeet ja vaatteetkin sitten joskus. muuten en ole lähipiiriä kauemmaksi hehkuttanut asiasta, facebookissa olen onnistunut olemaan edes vihjailematta, joten raskaus on todella pienen piirin tiedossa.
  10. della_79 Rakastunut foorumiin

    Hei!

    mä olen 32-vuotias tuleva ensisynnyttäjä, kotikaupunki on kylläkin Vantaa, mutta sitäkin ollaan kovasti yhdistämässä Helsinkiin :D

    koen jotenkin tämän koko raskausajan olleen jotain ihan käsittämätöntä eikä minun edes varmaan olisi pitänyt tulla luomusti raskaaksi (mulla on endometrioosi), mutta näin vain kävi. en ole kuitenkaan ihan täysin seonnut raskaudesta, vaan yritän elää mahdollisimman normaalia elämää ja hiljaiseloa raskauden suhteen, koska en pidä huomion keskipisteenä olemisesta enkä halua, että ihmiset alkaa lääppimään mun mahaa tai seurailemaan mun raskautta, koska olen puolet ajasta itsekin epävarma siitä, olenko oikeasti edes raskaana (ja mielessä pyörii kysymykset, mitä jos en olekaan ja entäs jos se sikiö tuleekin pois jajaja..). Käytiin ultrassa 28.6 ja silloin siellä näkyi varsin vilkas ja pitkäjalkainen vauva, ja rv12 jälkeen mitään oireita ei oikeastaan ole ollut, paitsi ilta-aikaan turvotusta ja jatkuvaa vessassa juoksemista ja ajoittaista väsymystä sekä päreiden polttamista alle nanosekunnin.

    mulla on seuraava neuvola 2.8 ja rakenneultra 22.8 ja siellä kai saa lisää tietoa. mahaa on jo jonkin verran ja turvottaakin välillä siten, että sitä olisi enemmänkin. töissä olen kertonut yhdelle työkaverille, muille en mutta hekin tuijottavat jo siihen malliin, ettei tää enää kauaa ole salaisuus. esimies tulee töihin 10.8 ja jos saan edelleen neuvola-ajalla vahvistusta siitä, että mulla on joku vatsassa, kerron esimiehelle raskaudesta.

    mäkään en ole oikein vielä innostunut mistään vauvajutuista, olen hankkinut vasta itselle äitiysvaatteita, koska mun omista suurin osa ei edes sovi mulle enää. niitäkään mun ei tarvii paljoa hankkia, koska mieheni veljen vaimo on säästänyt kaikki omansa ja luovutti ne mun käyttöön ja sieltä kuulemma saa tarvikkeet ja vaatteetkin sitten joskus. muuten en ole lähipiiriä kauemmaksi hehkuttanut asiasta, facebookissa olen onnistunut olemaan edes vihjailematta, joten raskaus on todella pienen piirin tiedossa.
  11. della_79 Rakastunut foorumiin



    della_79 kirjoitti:
    Hei!

    mä olen 32-vuotias tuleva ensisynnyttäjä, kotikaupunki on kylläkin Vantaa, mutta sitäkin ollaan kovasti yhdistämässä Helsinkiin :D ..

    yritin kovasti muuttaa tota tekstiä ja siksi tää on kahteen, jollei nyt sit kolmeenki kertaan  eli olenkin rv 15+5 enkä sittenkään samoilla kuin Sikkuriini, meni taas pikkuisen "hänekseen" tää laskeminen :)
  12. Sikkuriini Aloittelija

    Tietotekniikka on ihmeellistä!

    Mä odotan kans syyskuun alun rakenneultraa, jolloin laskettuaika toivottavasti taas tarkentuisi. Tässä ekassa ultrassa kätilö ajatteli mun olevan vähän edellä raskaudesta, mutta ei  lähtenyt LA muuttaan sit kuitenkaan, eli mennään 14+5 viikoilla tänään.

    Käytiin miehen kanssa tänään tekemässä tehotutkailuisku Vauvatarvikkeen myymälään Varistoon, mutta ei me mitään ostettu. Vaunuja kokeiltiin ja myyjä-parkaa hiostettiin. Tuntuu, että niitä on niin monenlaisia ja jokaisessa on joku pienen pieni ero toiseen verrattuna. Loppujen lopuksi lienee kuitenkin niin, että laatu ja hinta seuraavat tässäkin toisiaan! Emmaljungaan ehkä ollaan päätymässä. Saa nyt nähdä.

    Masu on jo pömpöllään, mutta koskapa tuota luonnollista pehmykettä on vatsankin tienoilla jo entuudestaan, niin ei se vielä pystyasennossa juurikaan näy. Mutta selällä pötkötellessä maha on jo ihan söpö.

    Vauvatarvikkeita en ole ostanut - yhden bodyn äitini osti ja sille raivasin vaatekomerosta yhden vaatekorin tilaa - on aika liikuttavan näköinen isossa Elfa-laatikossa pienen pieni body!emoticon

Jaa tämä sivu