Ihanaa, huomenna paluu arkeen. Mä oon vanhentunut tässä joululomalla varmaan 10 vuotta. Kohta varmaan ekat harmaat ohimolla :D mutta tosiaan, mä en varmaan sit oikein osaa olla kunnon auktoriteetti lapsille tai jossain mulla mättää, koska tää loma oli yksi sirkus taas. Siis älyttömän rankkaa ja kieltoja kieltojen perään. Kunnon riiviöitä... ja tää uhma. Miten mä selviän sit murkkuiästä yms. Pakko lukee joku kasvatusopas.
Mutta onhan tää kyllä luonnekysymyskin. Karpo on siis perusluonteeltaan todella ulospäinsuuntautuinut, energiapakkaus, nauraa aina ellei uhmaa. Tyttö on paljon rauhallisempi, mutta voimakastahtoinen. Eli kova pitämään jöötä. Mä oon taas tosi tarkka, aikataulut, järjestys jne. Rakastan rauhaa, eli oisin toivonut hieman apaattesempia lapsia :D kaverin lapset (ovat tosin hieman vanhempia) ovat rauhallisia ja saattavat vaan istua paikoillaan ja tuijottaa seinää :) mutta niin, en mä kyllä näitä omiani vaihtais. On tää vanhemmuus mullekin yksi kasvunpaikka ja pitäis vaan oppia nauttimaan, jopa noista uhmakohtauksista :D
Mutta on tässä lomalla ollut niitä hyviäkin hetkiä. Ollaan ulkoiltu paljon, nyt pulkkailtu kun on viimein lunta. Heiluttu siellä sun täällä. Karpon sanavarasto karttuu ja tosiaan puheenkehitys on mennyt paljon eteenpäin. Joitakin lauseitakin tulee ja osaa pyytää esim leipää tai maitoa jne. Pottatreenit jäi. Mutta vessaan mennään hädälle vaik tarve tehdään vaippaan. Otetaan koht tarrat käyttöön! :) tyttökin vois aloitella pientä pottatreeniä samalla.
Libra, meidän tytöllä on nyt 22 jalka. Raukka saa todnäk äitinsä kavion :)