Tuli tässä vaan mieleen kiitoksen sanat teille. Ensiodottajana sitä jotenkin jännittää äitien joukkoon liittymistä. Mediassa ja muutenkin kuulee miten naiset ja äidit arvostelee toisiaan ja on vähän sellasta syyllistävää ilmapiiriä teki niin tai näin. Oon joskus osunut äitien ja vauvojen kanssa samaan kahvipöytään ja kun yksi on lähtenyt vaihtamaan vaippaa niin muut sitten arvostelleet tapaa, millä vaipanvaihtaja hyssyttää lastaan.
Tai joku julistaa, että haluaa tietenkin tehdä lapset ennen kun täyttää 30 tai ei ainakaan voisi asua pienessä kerrostaloasunnossa kaupungissa, maallahan ne terveet lapset kasvaa (maalla ja kaupungissahan on erona vaan, että ne on erilaisia - plussat ja miinukset löytyy molemmista)
Ilkeily ei auta ketään, ja kaikkihan tässä parhaansa yrittää. Sellanen aito kannustus ja neuvojen anto sellaiselle joka niitä pyytää. Tuki ja myötäeläminen. Nyt jo Huhtikuisissa on musta tosi kiva henki ja kallisarvoisia vinkkejä ja tukea. Nämä ajatukset ilostutti päivää tänään, kiitos!