Vargynja, meilläkin oli pienet erikoisjärjestelyt lainan saannissa ja hyvät takaajat. Kovin kiitollinen saan olla monessa asiassa omille vanhemmilleni sekä tietysti appivanhemmille. Tärkeintä kuitenkin on, että viihtyy siellä missä asuu. Meidän tuo viimeinen vuokra-asunto oli kerrostaloasunto ja ihan kiva. Mutta kaipuu omalle pihalle oli niin suuri, että haluttiin muuttaa heti kun mahdollista. Nautin myös siitä, että on tilaa ympärillä. Ja kissatkin tykkää ravata rappusia ylös ja alas

Kovin vain haluaisin tämänkin talon täyttyvän pian lapsen äänistä.. Ja siinä olet oikeassa, että työtä löytyy! Huhhuh, mutta tuleehan siinä aika hyvä mieli kun on saanut jotakin tehtyä. Eniten mua kauhistuttaa jos joskus löytyy hometta tai vastaavaa ja tulee isoja remontteja. Ja kalliita. Ja toisaalta se, että kun joskus myydään niin ollaan se 5 vuotta vastuussa tästä.

Sen takia olis toisaalta kiva tehä vaikka se kylppäriremontti, jotta näkee onko siellä kosteutta alla.
Tyttötiikeri, harmittelut negasta. Mutta jos täti ei ole vielä ilmestynyt paikalle niin mahdollisuudethan on vielä myös plussata! Varsinkin jos oireesi jatkuvat eikä tätiä vain näy. Toivotaan, ettei tämä kierto veny niin pitkäksi kuin viimeksi! Jotainhan se keho ainakin enteilee. Itselläkin kun ne kierrot ovat olleet pielessä niin viimeksi tuli ensimmäistä kertaa vuoteen oikein oireita (rinnat arat jne) ja taisi mennä viikko ja täti ilmestyi paikalle. Olin tietysti jo haaveillut siitä plussasta. Parempaa onnea sinulle!
Tervetuloa
Sannuinen
toivottavasti kehosi alkaa toimimaan heti niinkuin pitää ja saatte ensimmäisen oviksenkin hyödynnettyä!
Sinsu, mietin ihan samaa! Siis siitä, että teen jotain raskasta ja tulee keskenmeno. Viime plussan jälkeen luin kaikenlaista, että kissanhiekkalaatikon putsaamista pitää välttää jne. Ja eihän siitä nyt mitään olisi tullut, että ainoastaan mies olisi sen tyhjentänyt eli normaalisti senkin tein. No keskenmeno tuli myöhemmin ja mietin kaikenlaista mikä sen olisi voinut aiheuttaa.. Vaikka nyt jälkeenpäin ajatellen, jokin oli mennyt vain pieleen ja luonto hoiti loput. Nytkin siis tasapainottelen sen suhteen, että haluanko testata, plussata ja elää heti keskenmenon pelossa vaiko odottaa ja elää normaalisti, stressaamatta ja huomata vasta myöhäisemmillä viikoilla raskaus..
Hei vaan
woman! Tietysti olet tervetullut tänne jutustelemaan vaikka oletkin eri tilanteessa meihin nähden.
ON:
Kp 32 eikä minkäänlaisia oireita mihinkään suuntaan.. Mielialanvaihtelutkin loppuivat kolme päivää sitten eikä rusehtavaa vuotoakaan ole tullut. En tiedä pitäisikö sitä testata huomenna vai ei. Jotenkin olen jo asennoitunut, että nega tulee, joten onko järkeä tuhlata yhtä testiä siihen.. Voisin odottaa, että kierto etenesi pidemmälle ja ehkä se täti löytäisi vihdoin oikeaan aikaan paikalle! Äitienpäivänä olis vain niin ihanaa saada vihdoin ne kaksi viivaa
Kiitos kaikille, jotka ovat ottaneet kantaa treenailuun :) oikeassahan te ootte, että vois ottaa itse vähän rennommin.. Harmitti kovasti kun ne kyseiset treenit oli sellaiset, missä otettiin aikaa ja testattiin oma kunto. No eihän mun omatunto antanu mun lusmuilla, enkä halunnu olla viimeinen

Sen jälkeen olenkin aika rauhallisesti ottanut.. ehkä senkkin takia, että lihakset olivat ihan jumissa

.
Tällä viikolla olen myös vihdoin päässyt pihahommien makuun ja se on pitänyt ajatukset hyvin poissa vauvatouhuista! Raskastahan tuolla on kun multasäkkejä pitää kantaa yms. mutta on se sen arvoista. Kukkapenkeistäkin tuli paljon paremman näköiset kun kitkin rikkaruohot. Vielä on paljon tehtävää.. Perunatkin pitäisi istuttaa ja laittaa kasvimaahan muut kasvit kasvamaan.
Ihanaa kesän alkua kaikille!