Siitähän poikii (sic) sitte oikein perheyritys!
@Vargynja kiitos kommentista ja linjauksesta viikonlopun keskusteluun.
@Mäntymetsä teillehän sopisi hyvin tuohon rimpsuun jatkoksi helmikuu, niin olis kaks peräkkäistä kuukautta (loka, marras), yksi välissä (joulu) ja sit taas kaksi peräkkäistä kuukautta (tammi, helmi). xD Pidän teille peukkuja!
Kiitos kommenteistanne vielä ainakin
@Puolikuu ,
@Kevätlilja ,
@Kali ,
@Toiveikkaana ja
@Zebra , jotka kirjoititte kauniisti mulle ja samat sanat kaikille, myös teidän kokemuksia on ollut ilo (tai ei aina suorastaan
ilo, mutta ehkä ymmärrätte, mitä tarkoitan xD) myötäelää ja vastaavasti teille jakaa. Monien huumori täällä kolahtaa itselle ja välillä saa ihan silmiä pyyhkiä ja näppistä varjella, kun nenästä meinaa tulla milloin aamukahvit, milloin vesijohtovedet.
@Kumpare hyvin tiivistetty tuo kommenttisi, jossa pohdiskelet sitä, miten miesten ja naisten ns. vastuu perheenperustamisessa jakautuu. Osaltaan sitä selittää tietysti varmaan ihan biologia, kun nainen oletettavasti on paremmin perillä kuukautiskierrostaan, mutta ei se estä miestä ottamasta vastuuta niiltä osin kuin voi. Toinen käänne tässä liittyy ehkä sit vauvanhoitoon ja siihen, että joo, mies ei voi imettää, mutta kaikkea muuta voikin sitten tehdä ja siksi olis tärkeää, että myös isä löytää tavan hoitaa vauvaa ja olla vauvan kanssa yhdessä. Se ei tietysti löydy muuten kuin olemalla vauvan kanssa ja ottamalla vastuuta lapsenhoidosta yhdenvertaisena äidin kanssa.
Tästä aasinsiltana kysymys, josta olis kiinnostavaa keskustella näin, kun meillä täällä esikoista tehdään eikä ole kokemusta perhevapaista. Miten te, jotka ootte pitäny perhevapaita sekä ennen että jälkeen perhevapaauudistuksen? Miten jaoitte perhevapaat ja miten ootte ajatelleet jakaa, kun se on seuraavan kerran ajankohtaista?
Mulla on vähän samoja keloja täällä kuin
@Mäntymetsä , joka kirjoitit työmotivaatiopulasta. Mua kans ei oo kiinnostanut työnteko yhtään (toki opiskelen täysipäiväisesti ja teen täysipäiväisesti töitä samaan aikaan eli kiirettä pitää) viime aikoina, ja mitä pidempään tässä vauvanteossa kestää, sitä ohuemmaksi käy motivaatio. Sen takia olen hakenut nyt kolmea työtä, joista yhdestä oli jo eka haastattelu. Kuulen lisää keskiviikkona viimeistään, mutta se ei oo hakemistani töistä mua eniten kiinnostava.
Oon miettinyt paljon sitä, mistä täälläkin on puhuttu, että elämä on helposti vähän ns. tauolla, kun yrittää lasta. Kaikki tapahtuu parin viikon sykleissä, joiden aikana odotellaan milloin hedelmällisiä päiviä, milloin piinapäiviä, milloin testipäivää ja milloin uutta kiertoa. Eipä sillä, että odottaminen ei loppuisi plussaan...
Nyt tuntuu kuitenkin, että mun on oman hyvinvointini ja jaksamisen takia käynnistettävä elämäni uudelleen ja saatava esim. opinnot loppuun ja ainakin etsittävä uutta työtä silläkin uhalla, että koeaika osuu raskausaikaan. Jos hoitaa työtehtävänsä moitteetta, ei koeaikapurku raskauden perusteella ole laillinen, ja työpaikoissa, joihin olen hakenut en usko tällaisen vaihtoehdon edes olevan kovin realistinen.
Sen kummempia kuulumisia mulla ei tähän hätään ole (maltoinhan olla kokonaisen päivän kirjoittamatta ketjuun xD), kun odottelen (heh) tässä nyt uuden kierron käynnistymistä. Seurailen teidän kuulumisia ja nautin lisääntyvästä valosta. Toivon, että uusi kierto alkais tässä maaliskuun puolella, niin saatais vielä yksi mahdollisuus siihen joulukuiseen.
Oon ajatellut asian juuri toistepäin, niin en tällaista ole osannutkaan vielä murehtia. Pitääpä tutkia paremmin.
Toimitusjohtajana paikalla!
Tiedän, että mulla alkaisi suolisto mennä hitaasti, mutta varmasti huonompaan suuntaan, jos jättäisin nyt toimivan lääkkeen käytöstä.
