IVF/ICSI-HOIDOT 2026

[Kirppuliini]

@Kirppuliini aiotteko vielä tehdä uuden ivf hoidon? Mietin täällä samaa mutta ilmeisesti progynovan ei pitäisi vaikuttaa kierron pituuteen. Meillä ilmeisesti tarkoitus käyttää sitä kierron ajoittamiseen pgt:n takia ja jatkaa joitain päiviä vuodon alkamisen jälkeen.

Oliko sulla siis normaalia pidempi kierto kun käytit tuota? Kasvoiko follit tasaisemmin?
Mua vähän hirvittää käyttää koko estrogen primingia endometrioosin takia..

Harkitaan kokeillaanko vielä yksi kerta omilla soluilla. Mahdollisuudet onnistumiselle on aika pienet, mutta en haluaisi vielä luovuttaa.

Jos kierto menee normaaliin tapaan, niin keräys ajoittuisi juuri pääsiäiseen, eikä hoitoa kannattaisi edes aloittaa. Mietin saisiko Progynovalla säädettyä kiertoa sopivammaksi niin, että punktio ajoittuisi heti pääsiäisen jälkeen. Viimeksi Progynova aloitettiin kierron 16. päivänä ja lopetin sen kuukautisten alkuun. Kierto oli itselleni hyvin tyypillinen 27 päivää.

 

[Kirppuliini]

Riippuu paikasta. Ovumialla ohje oli, että aloitus on viikko oviksesta ja se jatkuu niin, että pistosaamuna otetaan viimeinen. HUSin ohje oli laskennallinen menkkakierron alusta 3 viikkoa.

Laskeskelin mitä tuo olisi tarkoittanut itselläni, niin eri paikkojen ohjeilla aloitus olisi noin kierron päivinä 16-21. Dextralla kun oli, niin aloitus oli päivänä 16. Ilmeisesti lääke ei välttämättä vaikuta kierron pituuteen. Kai voitaisiin aloittaa Progynova ja toivoa, että kuukautiset viivästyisi parilla päivällä ja stimulaation aloitustakin voidaan käsittääkseni myöhentää parilla päivällä. Tuosta saisi ehkä juuri vaadittavat neljä-viisi päivää, joilla keräyksen saisi ajoittumaan heti pääsiäispyhien jälkeen.

Toinen vaihtoehto on aloittaa hoito vasta huhtikuussa. Kolmas ja halvin ja varmaan järkevin vaihtoehto olisi, ettei aloittaisi koko hoitoa.

 

[Purkkapallo]

@Kirppuliini munasarjat ilmeisesti pysyy lepotilassa niin kauan kun estrogeenia käyttää eli sen kanssa voi siirtää muutaman päivän stimulaation aloitusta. Eli käytetään vuodon alkamisen yli ja lopettamisesta seuraavana päivänä alkaa pistokset.

Dextrasta saatu nämä ohjeet niin kannattaa heiltä sitä kysellä jos siellä jatkatte.

 

[Enkelinsiipi]

Laskeskelin mitä tuo olisi tarkoittanut itselläni, niin eri paikkojen ohjeilla aloitus olisi noin kierron päivinä 16-21. Dextralla kun oli, niin aloitus oli päivänä 16. Ilmeisesti lääke ei välttämättä vaikuta kierron pituuteen. Kai voitaisiin aloittaa Progynova ja toivoa, että kuukautiset viivästyisi parilla päivällä ja stimulaation aloitustakin voidaan käsittääkseni myöhentää parilla päivällä. Tuosta saisi ehkä juuri vaadittavat neljä-viisi päivää, joilla keräyksen saisi ajoittumaan heti pääsiäispyhien jälkeen.

Toinen vaihtoehto on aloittaa hoito vasta huhtikuussa. Kolmas ja halvin ja varmaan järkevin vaihtoehto olisi, ettei aloittaisi koko hoitoa.

Ovumiassa sanottiin, että Progynovalla voi tosiaan 4 päivää saada pelivaraa pistojen alkuajankohtaan. Mulla valitettavasti se ei riittänyt, sillä osui kohdalle yhdistelmä lääkärit pari päivää poissa+viikonloppu.

Jos lääke ei aiheuta sinulle mitään megahirveitä oireita, niin aina kannattaa uskoa omaa lääkäriään ennemin kuin minun ohjeita, vaikka ne onkin peräisin lääkäriltä, koska meillä on eri lähtökohdat hoitoihin (olen esim itse lisääntymisterve, syyt hoitoihin miehessä). Mulla kyse on siis myös siitä, että en ole progynovan takia kovin työkuntoinen, ja vatsavaivojen kanssa on tosiaan vaikeaa. Ja silloin mielestäni on ihan järkevää vähän toimia omin päinkin (kuitenkin lääkärin ohjeiden mukaan), kun vaihtoehtoina on kärsiä 4-5pv pidempään, ja ilmeisesti suht turhaan.

Tosiaan minulla se ei vaikuttanut vuodon myähäistymiseen viimeksi, pikemminkin päinvastoin.

 

[kattohaikara92]

Oon niin kiukkunen että itkettää :D ei tavallaan hassua mutta ei oo ihan tyypillinen kiukkureaktio itkeskellä, mulla. Varmaan luteaalinen sekoilu alussa - klinikalta soiteltiin, toivotaan tietty että pääsis mahollisimman pian IVF:fään, mutta näyttää siltä että vasta sitten myöhemmin, kun mies on töiden takia eri puolella Suomea. Ihan täysin ymmärrettävää mutta tuli kuitenkin semmonen olo että tervemenoa, mä pistelen ite itteni, ei tartte auttaa (olin toivonu et se pistäis kun sille se on töiden takia tuttu juttu, mulle ei).
En oo oikeesti kiukkunen oon vaan niin hermona, hirveesti rispektiä kaikille näissä samoissa puuhissa ja varsinkin konkareille.

 

[kattohaikara92]

no nyt kun oon hetken ulissu keksinkin itseasiassa ainakin kaks kaveria joilta vois onnistua injektiohommat

 

[Kiti]

no nyt kun oon hetken ulissu keksinkin itseasiassa ainakin kaks kaveria joilta vois onnistua injektiohommat

Toivottavasti onnistuu!

Itsellänikin nämä hoidot ja lääkkeet vaikuttaa niin, että kaikki vastoinkäymiset hoidoissa (ja muussakin) tuntuu kauhean suurilta, kun panokset on niin suuret. Välillä on niin kiukkuinen olo, että ei kärsi nähdä juuri kenenkään naamaa

 

[Nostromo90]

Voisiko joku kertoa kokemuksia punktiosta? Täällä 41v ja takana 2,5 vuotta yritystä, ennestään on kouluikäinen lapsi. Yhtään plussaa ei ole tullut. Aloitimme jo hoidot yksityisellä kerran, mutta punktio yksinkertaisesti kauhistutti niin paljon, että ekoja pistoksia pidemmälle en pystynyt menemään silloin, oli toki elämässä paljon muutakin haastetta samaan aikaan. Menopur-pistokset aiheuttivat myös jo ekojen päivien jälkeen tukalaa ja huimaavaa oloa.

Muuttuuko nämä kaikki pistämiset ja punktiot rutiiniksi? Olen tosi toimenpidekammoinen ja kipukynnys matala (pelkään hammaslääkäriäkin). Klinikalla sanoivat, että eivät laita mitään puudutuspiikkejä (!) kun siinä tulee ylimääräinen pistos ja se lisää vuotoriskiä yms. Että kipulääkettä saa. Tuntuu jotenkin brutaalilta ajatukselta, että joku pistelee reikiä sisuksiin ilman puudutuksia . Minua sattuu jo pelkkä ultraaminen kun lasketaan munarakkuloiden määrää ja lääkäri oikein vääntelee sauvaa ja painelee munasarjojen . Kaipuu lapseen on kuitenkin kova, joten jotenkin olisi uskallettava lähteä tähän leikkiin, on kuitenkin aika miinuksen puolella jo iän puolesta todennäköisyydet....

Täällä toinen piikki- ja hammaslääkärikammoinen olemattomalla kipukynnyksellä hei!

Mulla on kans tekee kipeää ultraaminenkin ja sitä sauvaa väännellään yms. Mutta pakko myöntää, tuohon sorkkimiseen on tässä jotenkin turtunut. Samoin tuohon lääkkeiden pistämiseen. Meillä puoliso on pistänyt ja noissa on neulat niin ohuita, etteivät tee kipeää ollenkaan.

Yksiö punktio takana ja pelkäsin sitä ihan kamalasti etukäteen. Ja sanon nyt ihan suoraan, että eihän se kiva kokemus ollut. Meillä ensinnäkin meni kaikki sinä aamuna päin honkia, kun mies joutui lähtemään sairaskohtauksen takia itse päivystykseen, kun oli oman näytteensä saanut annettua ja jäin sitten yksin märisemään ja odottamaan omaa vuoroani Tilkkaan. Voit vaan kuvitella kuinka paniikissa olin Henkilökunta Tilkassa oli ihan superihanaa, tsemppasit ja lohduttivat! Heille iso kiitos.

Mä otin esilääkityksen ja suosittelen sitä kyllä. Kipulääkettä saa sitten toimenpiteessä tosiaan suoraan suoneen ja lisää aina tarvittaessa. Se pisto seinämän läpi ei itseasiassa juurikaan sattunut, se tapahtuu niin nopeesti.
Mutta itellä se kerääminen sitten olikin epämiellyttävää ja tukalaa ja no, ei se täysin kivutonta ollut. Multa kerättiin paljon ja lääkäri sanoikin, että siitä johtuu että tekee kipeää ja paikat ovat herkkänä kun kerättävää oli paljon ja munasarjat olivat niin turvonneet yms.

Mutta! Siitä selviää! Se on loppujen lopuksi kuitenkin suhteellisen nopea toimenpide, henkilökunta on ihanaa ja huomioonottavaista ja kipulääkettä saa lisää.

 

[StellaMom]

Oon niin kiukkunen että itkettää :D ei tavallaan hassua mutta ei oo ihan tyypillinen kiukkureaktio itkeskellä, mulla. Varmaan luteaalinen sekoilu alussa - klinikalta soiteltiin, toivotaan tietty että pääsis mahollisimman pian IVF:fään, mutta näyttää siltä että vasta sitten myöhemmin, kun mies on töiden takia eri puolella Suomea. Ihan täysin ymmärrettävää mutta tuli kuitenkin semmonen olo että tervemenoa, mä pistelen ite itteni, ei tartte auttaa (olin toivonu et se pistäis kun sille se on töiden takia tuttu juttu, mulle ei).
En oo oikeesti kiukkunen oon vaan niin hermona, hirveesti rispektiä kaikille näissä samoissa puuhissa ja varsinkin konkareille.

Vaikka se tuntuu pahalta, niin se sattuu vähemmän kun itse pistää pieni ranneliike niin menee ihon alle nopeasti! Itsekin sanoin alussa että mies saa pistää, mä en pysty mutta itkin ekalla kerralla ja toka kerta meni jo ilman mantroja.

 

[Kirppuliini]

Munasolukeräys on ikävä ja osin kivuliaskin toimenpide. Tuossa kohdin hoitoa olen välillä ollut sitä mieltä, etten halua operaatioon ja toisilla kerroilla toivonut siihen pääsyä, koska sillä pääsee eroon stimulaation aikaisesta turvotuksesta ja pahoinvoinnista.

Keräys kuuluu hoitoon ja on pakko käydä läpi. Kun aloittaa hoitokerran ja lääkitykset, niin keräys odottaa siellä lopussa. Se vie kohti suurta tavoitetta, jonka vuoksi on valmis tekemään melkein mitä tahansa.

Keräys pelottaa/jännittää ensimmäisellä kerralla selkeästi enemmän, kun kaikki uutta. Toisaalta silloin myös odotukset ja toiveet korkeimmalla. Itselläni pahinta ovat olleet keräyksien jälkeiset huonot uutiset, joihin verrattuna fyysinen kipu tuntunut pieneltä.

Jokainen hoitokerta on myös erilainen, samoin munasolukeräys. Tyhjennettävien follikkeleiden määrä ja sijainti vaikuttaa, samoin käytettävä lääkitys.

Itse olen pistänyt kaikki lääkkeet, vaikka olen aina pyörtyillyt verikokeissa ja pelännyt neuloja ja lääkäreitä. Tässä on joutunut melkoiseen siedätykseen, joka ollut rankkaa, mutta lopulta ihan opettavaista. Ajattelin ennen, että synnytys on hurja asia, mutta nyt olen äärimmäisen onnellinen, jos pääsen joskus sinne ja olen käynyt niin paljon läpi henkisesti ja fyysisesti, että uskon kestäväni vaikka mitä. Olen ollut joka hoidon jälkeen surusta sykkyrällä, mutta myös ylpeä itsestäni. Olen käynyt sellaista läpi (ja vieläpä moneen kertaan), josta suurin osa ihmisistä ei edes tiedä.

 

[StellaMom]

Voisiko joku kertoa kokemuksia punktiosta? Täällä 41v ja takana 2,5 vuotta yritystä, ennestään on kouluikäinen lapsi. Yhtään plussaa ei ole tullut. Aloitimme jo hoidot yksityisellä kerran, mutta punktio yksinkertaisesti kauhistutti niin paljon, että ekoja pistoksia pidemmälle en pystynyt menemään silloin, oli toki elämässä paljon muutakin haastetta samaan aikaan. Menopur-pistokset aiheuttivat myös jo ekojen päivien jälkeen tukalaa ja huimaavaa oloa.

Muuttuuko nämä kaikki pistämiset ja punktiot rutiiniksi? Olen tosi toimenpidekammoinen ja kipukynnys matala (pelkään hammaslääkäriäkin). Klinikalla sanoivat, että eivät laita mitään puudutuspiikkejä (!) kun siinä tulee ylimääräinen pistos ja se lisää vuotoriskiä yms. Että kipulääkettä saa. Tuntuu jotenkin brutaalilta ajatukselta, että joku pistelee reikiä sisuksiin ilman puudutuksia . Minua sattuu jo pelkkä ultraaminen kun lasketaan munarakkuloiden määrää ja lääkäri oikein vääntelee sauvaa ja painelee munasarjojen . Kaipuu lapseen on kuitenkin kova, joten jotenkin olisi uskallettava lähteä tähän leikkiin, on kuitenkin aika miinuksen puolella jo iän puolesta todennäköisyydet....

Itsellä oli neulakammo nuorena, kilpirauhasenvajaatoiminnan takia kävin niin usein verikokeissa sitten että se vähän hiipui. En pysty vieläkään katsomaan kun multa otetaan verta mutta ei huippaa jälkeenpäin enää. Itsensä pistäminen oli myös kamalaa ekalla kerralla, jotenkin aattelin että se vain sattuu. Ohut neula meni helposti läpi janipisti vain. Paksummat (tai no ne jotka näyttivät paksuimmilta) pistin pienellä ranneliikkeellä, sekin helppoa kunhan vain pääsee siitä "tämä sattuu"-kauhusta yli.

Ensimmäinen punktioni oli kivuliaampi kuin toinen. Mulla on endo munasarjoissa ja luultavasti sitä vähän nirhattiin kun tyhjennettiin follikkeleita. Kivut jälkeenpäin olivat kuin hieman kivuliaammat menkat, mutta mä en kyl omia vatsalihaksia pystynyt pariin päivään käyttämään. Toisella kerralla oli ilmeisesti kaikki mennyt just nappiin, hän pisti kolme kertaa seinämän läpi, jokainen nipisti/epämukavaa mutta ei mitään siihen ekaan verrattuna ja tämä on luultavasti se enemmän normaali kokemus tämän forumin ja netin mukaan, se ei kauheasti tunnu mutta on vähän epämukavaa ja jomotuksia jälkeenpäin. Hysteroskopia tuntuu enemmän, siinä ei mun mielestä kauheesti puudutuksia edes annettu tai sit ne eivät vaan tunnu, mutta eka punktio oli taas hysteroskopiaa pahempi taas. SILTI menin uudestaan punktioon kun ekasta kerrasta ei tullut blastoja yhtään. Jos tämä on se mitä haluaa niin kyllä, tässä pitää vähän kärsiä. Ja jos tämä toimenpide on se mikä pelottaa, niin mä mietin että tämä on paljon vähemmän kuin synnytys kuitenkin!

 

[Sarsabutt]

Itsellä ei ole neulakammoa, mutta mies on piikittänyt molemmilla kerroilla ja neulat ei tunnu juuri lainkaan. Punktiossa saa opioideja suoraan suoneen ja välittömästi lisää kun sanoin että nyt vähän tuntuu.
Itselle henkinen kuorma kaiken kanssa on ollut paljon rankempaa, kuin mikään fyysinen osuus. Endoleikkaustakin odotan innolla, koska toivon että se auttaisi kroonisiin kipuihin ja toisi meille vihdoin toisen lapsen syliin.

Pahinta kipujen suhteen on ollut lääkkeellinen tyhjennys keskeytyneen keskenmenon kohdalla... Se oli niin brutaalia et hetkittäin luulin kuolevani. Nousi jäätävä kuumehorkka ja vatsa sattui enemmän kuin sektion jälkeen, vaikka oli tens-laite täysillä selässä. Sit vielä ihmiset kehtaa väittää että naiset tekee abortteja huvikseen... Se oli henkisesti ja fyysisesti elämäni kauhein kokemus.

 

[Pepino]

Voisiko joku kertoa kokemuksia punktiosta? Täällä 41v ja takana 2,5 vuotta yritystä, ennestään on kouluikäinen lapsi. Yhtään plussaa ei ole tullut. Aloitimme jo hoidot yksityisellä kerran, mutta punktio yksinkertaisesti kauhistutti niin paljon, että ekoja pistoksia pidemmälle en pystynyt menemään silloin, oli toki elämässä paljon muutakin haastetta samaan aikaan. Menopur-pistokset aiheuttivat myös jo ekojen päivien jälkeen tukalaa ja huimaavaa oloa.

Muuttuuko nämä kaikki pistämiset ja punktiot rutiiniksi? Olen tosi toimenpidekammoinen ja kipukynnys matala (pelkään hammaslääkäriäkin). Klinikalla sanoivat, että eivät laita mitään puudutuspiikkejä (!) kun siinä tulee ylimääräinen pistos ja se lisää vuotoriskiä yms. Että kipulääkettä saa. Tuntuu jotenkin brutaalilta ajatukselta, että joku pistelee reikiä sisuksiin ilman puudutuksia . Minua sattuu jo pelkkä ultraaminen kun lasketaan munarakkuloiden määrää ja lääkäri oikein vääntelee sauvaa ja painelee munasarjojen . Kaipuu lapseen on kuitenkin kova, joten jotenkin olisi uskallettava lähteä tähän leikkiin, on kuitenkin aika miinuksen puolella jo iän puolesta todennäköisyydet....

Minullakin sattuu ultraaminen kun väännellään enkä mielelläni mene hammaslääkäriin. Minulla on todennäköisesti endometrioosia munasarjojen tienoilla. Kaksi punktiota takana, kummastakaan ei jäänyt kammoja. Ensimmäinen oli nopea ja helppo mutta vähän kivuliaampi, kun en pyytänyt riittävästi kipulääkettä. Toisessa jouduttiin painelemaan vatsaa ja kaivamaan enemmän, mutta sain siinä paremmat kipulääkkeet ja olin unisempi rauhoittavasta esilääkkeestä, joten se oli tavallaan helpompi kokemus. Suosittelen ottamaan rauhoittavan esilääkkeen, se vie pahimmat jännitykset tehokkaasti pois. Punktio on nopea homma, sen takia ei kannata jättää lähtemättä leikkiin. Hoitajat myös kuuntelevat hyvin ja antavat herkästi lisää lääkettä.

 

[kattohaikara92]

Vaikka se tuntuu pahalta, niin se sattuu vähemmän kun itse pistää pieni ranneliike niin menee ihon alle nopeasti! Itsekin sanoin alussa että mies saa pistää, mä en pysty mutta itkin ekalla kerralla ja toka kerta meni jo ilman mantroja.

Oho, rohkaisevaa kuulla, kiitos! Kai siinä tarvitsee sitten vaan päästä sen kynnyksen yli, että pääsee alkuun. Toivottavasti tää mun viivästymis/aikataulukiukku kantaa vielä sillon sen verran.

 

[Pikkupandanen]

Itse en onneksi ole ikinä ollut neulakammoinen. Kyllä ne ensimmäiset pistot silti jännitti, mutta niihin tottui. Oon samaa mieltä @StellaMom kanssa, itse pistämällä menee mun mielestä kuitenkin helpommin Punktioissa mä menen niin tillintallin siitä lääkkeestä, etten oo ikinä tuntenut mitään. Toki, en myöskään kokenut kipua aukiolotutkimuksessa tai missään muussakaan, että ehkä mulla ei ole jotain kipureseptoreja tuolla Pahin kipu on se, kun kanyylin ympäriltä revitään teipit irti

Oon itse ollut täällä taas hiljempaa, kun odotellut uutta hoitoa. Lääkäri onneksi totesi, että ollaan jo jonoteltu tarpeeksi leikkausta odotellessa, joten päästiin heti vuodon alettua ilmoittautumaan. Eilen alkoi pistelyt Menopurilla, 300 yksikköä. Aiemmin ollut Gonal ja täytyy sanoa, että tykkäsin niistä esitäytetyistä kynistä ja ohuemmasta neulasta. Menopurin kanssa on hankalampaa... Mutta toivotaan, että vaste olisi parempi.

 

[Kirppuliini]

Eilen alkoi pistelyt Menopurilla, 300 yksikköä. Aiemmin ollut Gonal ja täytyy sanoa, että tykkäsin niistä esitäytetyistä kynistä ja ohuemmasta neulasta. Menopurin kanssa on hankalampaa... Mutta toivotaan, että vaste olisi parempi.

Onnea hoitoon! Oliko puhetta miksi lääke vaihdettiin Gonalista Menopuriin? Itselläni vaihdettiin Gonalista Pergoverikseen.

Julkisella lääkäri totesi, että yksityisellä suositaan Menopuria, kun kyselin pitäisikö lääkettä vaihtaa.

 

[Pikkupandanen]

Onnea hoitoon! Oliko puhetta miksi lääke vaihdettiin Gonalista Menopuriin? Itselläni vaihdettiin Gonalista Pergoverikseen.

Julkisella lääkäri totesi, että yksityisellä suositaan Menopuria, kun kyselin pitäisikö lääkettä vaihtaa.

Kiitos! Gonalissa oli tosiaan huono vaste ja lääkärin puheista ymmärsin, että Menopur olisi endopotilaille parempi? Mistään muista lääkkeistä ei ollut puhetta, en edes tiennyt Pergoviksesta. Julkisella ollaan hoidoissa kyllä

Unohdin muuten aiemmassa viestissä mainita, että oon ihan itkenyt ilosta täällä näiden kuukautisten aikana. Ensimmäinen vuoto endoleikkauksen jälkeen ja mietin vaan, että tältäkö kuukautisten kuuluukin tuntua. Että ei invalidisoikaan täysin sänkyyn ja voin käydä töissä, jopa urheilla! Olen ihan valaistunut ja niin onnellinen, että syy kivuille löytyi

 

[”nuori”tyttö]

Voisiko joku kertoa kokemuksia punktiosta? Täällä 41v ja takana 2,5 vuotta yritystä, ennestään on kouluikäinen lapsi. Yhtään plussaa ei ole tullut. Aloitimme jo hoidot yksityisellä kerran, mutta punktio yksinkertaisesti kauhistutti niin paljon, että ekoja pistoksia pidemmälle en pystynyt menemään silloin, oli toki elämässä paljon muutakin haastetta samaan aikaan. Menopur-pistokset aiheuttivat myös jo ekojen päivien jälkeen tukalaa ja huimaavaa oloa.

Muuttuuko nämä kaikki pistämiset ja punktiot rutiiniksi? Olen tosi toimenpidekammoinen ja kipukynnys matala (pelkään hammaslääkäriäkin). Klinikalla sanoivat, että eivät laita mitään puudutuspiikkejä (!) kun siinä tulee ylimääräinen pistos ja se lisää vuotoriskiä yms. Että kipulääkettä saa. Tuntuu jotenkin brutaalilta ajatukselta, että joku pistelee reikiä sisuksiin ilman puudutuksia . Minua sattuu jo pelkkä ultraaminen kun lasketaan munarakkuloiden määrää ja lääkäri oikein vääntelee sauvaa ja painelee munasarjojen . Kaipuu lapseen on kuitenkin kova, joten jotenkin olisi uskallettava lähteä tähän leikkiin, on kuitenkin aika miinuksen puolella jo iän puolesta todennäköisyydet....

Itsellä oli eilen elämäni ensimmäinen punktio ja kauhistelin sitä myös, kun siitä on niin paljon lukenut ja ihmisten tuntemukset vaihtelee tosi kivuliaasta ei niin kivuliaaseen.

Omalla kohdalla inhottavin kohta oli ehkä kanyylin pistäminen, siinä punktiossa sai niin hyvät humautukset. Tottakai ne neulat tuntui, mutta ei ollut ylitsepääsemätöntä. Oikea puoli tuntui mulla enempi, kun vasen ei tuntunut enää ollenkaan pahalta. Sekä hoitajat mulla ainakin oli ihan todella ihania. Meillä hoidot tyksissä ja oli kyllä kokoajan tosi turvallinen olo ja kaikki selitettiin niin hyvin. Punktion jälkeen saa sellaisen lämpötyynyn vatsalle ainakin tyksissä ja pientä purtavaa.

 

[Emri]

@Mami91~ Voi että, kuinka raastava tilanne. Toivon, että olisi kuitenkin harmitonta vuotelua, kun testikin oli noin vahva..

@StellaMom Toivottavasti rauhallisuus olisi hyvä juttu! Kyllähän siinä loogisesti ajateltuna ihan perää voisi olla, että tasapainoiset hormonit = seesteisempi olo.

@paketsu Menikö ne loput blastot uudelleen pakkaseen? En ole tiennytkään, että noinkin tehdään, ensin pakastetaan nuorempina. Hyvä onnistumisprosentti kehityksessä, tai eihän paremmin voisi ollakaan. Kovasti toivotaan, että tarraa kiinni.

Ootteko muuten kertoneet töissä esimiehelle hoidoista? Mä pohdin asiaa, kun on niin hankalaa ennakoida, että mikä päivä mahdollisesti joudun olla töistä pois ja voi tulla sitten muutoksia suunnitelmiin lyhyellä varoitusajalla. Ei tarvisi keksiä mitään verukkeita. Kalenteriin kuitenkin väkisin tulee varauksia niillekin päiville, milloin joudunkin sitten olla pois. Saahan sitä ihminen haluta perheenlisäystä, mitä salailtavaa siinä on. Plus tietäisi sitten muutenkin, että ei mun varaan laske ihan mitä tahansa. Mulla on nyt ollut iso projekti, joka kestänyt jo pian kaksi vuotta ja tämän vuoden loppuun asti menee ennen kuin valmistuu, toki alkaa työllistämään nyt vähemmän.

Mä olen kertonut esimiehelle suoraan näistä hoidoista, ja kaikki siihen liittyvät käynnit on aina onnistunut sopia. Ei tarvitse juuri mitään verukkeita keksiä, kun kuitenkin niitä poissaoloja tai poistumisia työpaikalta tulee jonkin verran. Meillä onneksi ihana esimies jolle on ollut helppo näistä kertoa.

 

[teekoo]

Hei, mulla alkamassa eka alkiodg kierros, ja vuoto alkoikin yllättäen jo tänään huomisen sijaan... Oman hva:n mukaan saisin aloittaa pistot jo huomenna mutta ilmoittauduin vasta nyt omapolulla ja siellä ohjeistetaan odottamaan ohjeita.... Uskallanko nyt kuitenkin aloittaa huomenna, suunniteltuna on husiin kuitenkin punktio joki viikolle 11 tai 12 eli tiedossa on että mahdutaan hoitoon. Progynova on primingina, sen saan oman hva:n ohjeen mukaan myös lopettaa vuotoon.