Vauvakuume vaikka ei yritystä

Mä sain varattua ajan kierukan poistoon parin viikon päähän. Jotenkin heti iski kumma jännitys, vaikka ei tää vielä mitään merkkaa. Jotenkin tuntuu, että puoliso ei ole ihan täysin vastaankaan silti. Mutta hänestä tuntuu, että elämä alkanut helpottaa, kun lapset kasvaneet. Ja että jaksaako sitä palata ns. taaksepäin. Varsinkin kun meillä tukijoukot on aika vähäisiä ja isovanhemmatkin koko ajan vanhenee. Ja samaa itsekin pelkään. Varsinkin kuopuksen vauvavuotena olin itse tosi kiinni vauvassa pitkään, kun hän ei suostunut tuttipullosta syömään. Myös pelko mahdollisista riskeistä on läsnä ikää tullessa. Varsinkin kun meillä on kaksi tervettä lasta ja hyvin sujunutta raskautta taustalla, vaikka eihän se sinällään tulevaan vaikuta. Huomaan tuntevani kohtuutonta kateutta, kun ympärillä tuntuu syntyvän jatkuvasti vauvoja ja tulee raskausuutisia. Vaikka meillä on jo kaksi ihanaa lasta ja se on jo paljon, eikä toisten onni ole minulta pois. Mutta ei tunteita vaan voi estääkään tai järkeillä pois. Toivon, että tämäkin helpottaisi, jos päästään sinne yritykseen asti edes.
 
@litranmitta kuinka siellä pienenpienenpieni jännitysnäytelmä on edennyt? 😂 Täällä kans vähän sama tilanne, kun just ennen ovista hommailtu keskeytetyllä ja joka kerta se tämmöisellä ajoituksella pienesti nostaa jännitystä, vaikkei vahinkoja ole tähänkään mennessä tapahtunut😅

@Lanaka ei ole yksiselitteisiä nämä asiat.🥺 Vaikeinta lienee se, että tunteet ja järkeily riitelee keskenään. Toivottavasti ajatukset lähtee selkeytymään✨

Omia ajatuksia sen verran että oon huomannut taas putoilevani sellaisten synkkien aaltojen alle tämän vauva-asian kanssa. Välillä tulee ihan hirveä katkeruus jo siitä että muut yrittää raskautua, kun itse vasta odottaa sitä varsinaista yrityksen alkamista. Joku outo pelko tuolla takaraivossa on, että mitä jos mies perääntyykin viime hetkellä tai alotus venyy ja venyy, kun oma pääkoppa ei jaksaisi enää kaikkien vuosien jälkeen odottaa yhtään pidempään. Blaah. 😅
 
@litranmitta kuinka siellä pienenpienenpieni jännitysnäytelmä on edennyt? 😂 Täällä kans vähän sama tilanne, kun just ennen ovista hommailtu keskeytetyllä ja joka kerta se tämmöisellä ajoituksella pienesti nostaa jännitystä, vaikkei vahinkoja ole tähänkään mennessä tapahtunut😅

@Lanaka ei ole yksiselitteisiä nämä asiat.🥺 Vaikeinta lienee se, että tunteet ja järkeily riitelee keskenään. Toivottavasti ajatukset lähtee selkeytymään✨

Omia ajatuksia sen verran että oon huomannut taas putoilevani sellaisten synkkien aaltojen alle tämän vauva-asian kanssa. Välillä tulee ihan hirveä katkeruus jo siitä että muut yrittää raskautua, kun itse vasta odottaa sitä varsinaista yrityksen alkamista. Joku outo pelko tuolla takaraivossa on, että mitä jos mies perääntyykin viime hetkellä tai alotus venyy ja venyy, kun oma pääkoppa ei jaksaisi enää kaikkien vuosien jälkeen odottaa yhtään pidempään. Blaah. 😅
Vaikka tehokkaasti onnistuin jo kuvittelemaan oireita, negatesti palautti elämän realiteetit 😆😂 tää vuodenaika (aika jolloin kesäkuisia plussataan 😂) ja kierron ihmeelliset oireet tiputteluvuotoineen vetivät höplästä 😂

Kierron oiretulkinta ei ihan yksinkertaista tässä kierrossa ollutkaan 🙈😅 ne välivuodot ja aiemmat ovislimat ensin. Sitten toissailtana oli oviskipumaiset vihlonnat mutta ihmeen keskellä, kun aiemmin vihlonut enemmän sivummalla. (eikä nyt kukaan enää saa luoda haaveiluja lisää väittämällä niitä kiinnittymiskivuiksi!!! 😆) Limat tällä hetkellä muistuttaa myös ovislimoja, mutta ehkä aavistuksen liian vetisiä 😅 seksiä meillä on kivasti muutaman kerran viikkoon tasaisesti joka viikko, mutta tehokkaasti tuo mies onnistuu vetämään ulos. Kävis edes joskus potentiaalisilla päivillä vahinko 🫢

Oon kyllä alkanut jo suunnitella perusteluja vauva nro 3:lle ilman että joudutaan muuttamaan tai laajentamaan taloa 😆 Mulla on jo melko pitävät suunnitelmat, mutta täytyis keksiä kuinka suostutella mies siihen että meidän makkari tulis tuonne ylimatalalle parvelle, kaksi samaasukupuoltaolevaa lasta menis 80*200 kerrossänkyyn meidän nykyiseen makkariin, ja erimerkkinen jäis nykyiseen minikokoiseen lastenhuoneeseen (jonne mahtuu kaksi pikkulasta 160 pitkään kerrossänkyyn tai yksi koululainen täyspitkällä tai parvisängyllä, muttei enempää. Tilaongelma meillä siis periaatteessa on jo nyt, että kolmas menis samaan konkurssiin 🤣)
 
@hiiru ymmärrän tunteet ❤️ onko teillä joku ajankohta yrityksen aloittamiselle jo sovittu siis?

@litranmitta voihan se vielä plussaksi muuttua, kun ei vuoto ole alkanut 😊 ja kyllähän sitä tilaa sitten järjestyy, jos tarvitsee ja vauva-aikaan ei pieni vielä onneksi suurta tilaa tarvitse. Omassa lapsuudessa meitä asui viidenhengen perhe kaksiossa siihen asti, että nuorin sisarus oli reilu 1-v ja hyvin pärjättiin 🙂 toki itsellä ei ole tietoa, kuinka ahtaaksi vanhemmat sen ovat kokeneet 😅 mutta sinällään ymmärrän ajatukset tilasta, meilläkin on "vain" kolme makkaria ja tämä puolisolle yksi syy kolmannen lapsen yrittämistä vastaan 🙈
 
@litranmitta Kyllähän tuo jo sellaiselta kuumeilulta vaikuttaa, että olisi tosiaan aika alkaa laatimaan palopuhetta miehelle😂

@Lanaka Ollaan sovittu, että yritys aloitetaan ensi vuonna. Ei kylläkään sitä, missä vaiheessa ensi vuotta 😂 Meillä molemmilla on työkuviot hieman epävarmoja, se stressaa ja vaikuttaa päätökseen. Itse haluaisin ajatella, että asiat kyllä järjestyy tavalla tai toisella vaikkei molemmilla vakutuista työpaikkaa olisikaan, mutta mies menee enemmän järki kuin tunteet edellä😐
 
@litranmitta Kyllähän tuo jo sellaiselta kuumeilulta vaikuttaa, että olisi tosiaan aika alkaa laatimaan palopuhetta miehelle😂

@Lanaka Ollaan sovittu, että yritys aloitetaan ensi vuonna. Ei kylläkään sitä, missä vaiheessa ensi vuotta 😂 Meillä molemmilla on työkuviot hieman epävarmoja, se stressaa ja vaikuttaa päätökseen. Itse haluaisin ajatella, että asiat kyllä järjestyy tavalla tai toisella vaikkei molemmilla vakutuista työpaikkaa olisikaan, mutta mies menee enemmän järki kuin tunteet edellä😐
Ensi vuonna on tosiaan aika laaja käsite :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: toivotaan, että pääsisitte heti alkuvuodesta kuitenkin yritykseen :Heavy Black Heart: Jotenkin välillä tuntuu, että miehillä näissä asioissa järkeily on usein tärkeämpää. Ja helpompaa :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Mutta kyllähän ne asiat aina tavalla tai toisella järjestyy kuten sanoit. Tuohan vakaa taloudellinen tilanne ja vakkarityö tavallaan turvaa, mutta kyllä sitä pärjää muutenkin. Eikä vakkarityökään valitettavasti ole mikään tae tällä hetkellä. Oma puoliso jäi yt:ssä työttömäksi juuri kesällä.
 
@hiiru enää reilu kaksi kuukautta "ensi vuoteen" 😉😆 sit voit hyvin alkaa vedota siihen että yrittämisen voi aloittaa 😄

@Lanaka mies innostui meidän parvelle muutosta 😆 meillä on talossa ahtaahko/normi keittiö, tilava olohuone, 7 neliön "lastenhuone" ja olisko meidän aikuisten makuuhuone joku 10 neliötä (josta osa jää liukuovikaapiston alle). Sit on se matala parvi, huippukorkeus taisi olla hiukan alle 190. Ei ole virallista asuintilaa, ja rappusetkin on enemmän tikkaat, joten turvallisuussyistä lapset ei sinne muuta missään vaiheessa, ainakaan ennen teini-ikäänsä 🙈 Olohuone on tilastaan huolimatta sellainen, ettei sinne pysty rajaamaan makuutilaa ellei halua kirjaimellisesti nukkua olohuoneessa. Onhan niitäkin perheitä ja paljon missä vanhempien sänky on olkkarissa ja päivisin vain pedataan päiväpeitteillä, mutta meillä onneksi se parvimahdollisuus on meille vanhemmille.

Mun vauvakuume senkuin nousee. Pakko saada aikaa keskustella tästä joku ilta. Meillä on "pupuilut" kyllä melko aktiivisia muutenkin, mikä on kiva, ja olisi ihana saada viedä hommat loppuun asti ilman painetta ehtiä keskeyttää 😅 (äh, sori tmi, mutta sunnuntaina mies kyllä pyysi saisko tulla sisään (tai sano että se tuntuis maailman ihanimmalta, ja eihän mua tarvinnut siihen suostutella 😅) siksikin olisi hyvä jutella tästä asiasta, että jos silläkin olis salaa vauvakuume vaikkei myöntäiskään 😆 harmi ettei ollut ovisoireita 😅) . Tää pcos myös risoo, kun ei tässä kierrossa ole ovulaatiot oireillut silleen kuin kahdessa ekassa, enkä tiedä alkaako menkat ensi viikolla vai kolmen kuukauden päästä 🙄🥲 Mulla on pcos varmaan se joku mikälie periytyvä versio. Vaivannut sukumme naisia äitilinjassa taaksepäin ainakin neljä sukupolvea. Mun menkat ei oo ikinä ollut säännölliset, edes hoikkana teininä, eikä nytkään tunnu painonpudotus normaalipainon ylärajalle tai vyötäröympäryksen saaminen terveelliseen 74 cm auttavan mitään 🙄 onneksi ollaan nuo kaksi pikkuista saatu tästä huolimatta, ja toivottavasti saataisi vielä lisääkin ❤️
 
Uusi kuumeilija ilmoittautuu 🙋🏻‍♀️
Meillä esikoinen helmikuinen, ja alunperin oli ajatuksena yrittää 3-4 vuoden ikäeroa seuraavaan lapseen. Vauvakuume on kuitenkin nostanut päätään, ja ajateltiin josko 2-3 vuotta olisi kuitenkin hyvä väli 🤭 Todennäköisesti ensi vuonna siis saataisiin myös aloittaa yrittää toista 😍 Esikoinen tärppäsi ekasta kierrosta, toivottavasti kakkonen tulisi yhtä helposti 🥰
 
Ihanaa Amorado, tervetuloa kuumeilemaan 😍

Sunnuntaina pääsin uuteen kiertoon. Helpotti kyllä oloa 🙏🏼 henkisesti varsinkin, pääsi tästä erityisestä tärppiajankohdasta yli. Ei tule siis kolmatta parillisen vuoden kesäkuista (ainakaan tähän hätään 😄). Muutama viikko taas aikaa käyttää aivojaan johonkin järkevään ennenkuin aivot lumoutuu jälleen vauvankaipuu-hormooneista 😂😅
 
@litranmitta parvihan olis sitten ihan hyvä ratkaisu 😁 ja kyllä kannattaa alkaa keskustelua viritellä vauvasta 🤩

Tervetuloa mukaan @Amorado 🥰 meidän lapsilla ikäeroa on vajaa 2 vuotta ja se on ainakin meillä ollut kiva. Nyt leikkii jo tiiviisti yhdessä 😊

Täällä on kierukka saatu pois ja tyhjennysvuotoakin oli pari päivää. Nyt vaan mielenkiinnolla seurailen, miten kroppa lähtee toimimaan. Kierukan aikaan ei ollut menkkoja, enkä usko että ovuloinkaan. Toivon vaan, että kierto lähtis nopeasti käyntiin. Puoliso ei suostu kuin keskeytettyyn yhdyntään, mikä on aika perseestä 😅 en tiedä, miten osa olette jaksaneet sitä pidempään. Vaikka ehkä siihen sitten tottuu 😄

Mutta yritän nyt vähän laittaa itselle jäitä hattuun kuumeilun kanssa. Haaveissani olin tietenkin jo ennen joulua raskaana 😂 mutta yritän nyt antaa puolisollekin tilaa ja toivon, että hän pikkuhiljaa lämpeäisi vauvalle ❤️
 
Höh, kirjoitin pitkän viestin ja heti perään kadotin sen bittiavaruuteen.

Summa summarum, toivottavasti meidän kaikkien projektit kohti yrityksen aloitusta etenisi nopeasti❤️✨

Täällä pientä jännitystä ilmassa kun havahduin äsken siihen, että taisi jäädä loppuun asti viedyn puuhailun (kp8) ja nyt alkaneiden orastavien ovisoireiden (kp10) väliin turhan pieni aika. Täytyisi aina muistaa, että se ovis voi pamahtaa aikaisinkin, kun mulla sen ajankohta vaihtelee kp 11-15 välillä.🫣 Kai elin ajatuksissani yhä alkukiertoa kun eipä ollut mitään ovisoireita vielä tuolloin ja menkatkin just loppuneet.

Tuskinpa tämä mihinkään johtaa kun ovikseen varmasti vielä useempi päivä eli ei mikään ideaalein ajoitus raskautumisen suhteen, mutta eihän sitä ikinä tiedä.😅
 
Hei, täällä on kans uusi kuumeilija. Hieman kauhistuttaa tämä että olen päätynyt täällä selaamaan erilaisia keskusteluja. Lähinnä kauhistuttaa myöntää vauvakuumeen voimakkuus. Ei ole vielä kauhean paljoa aikaa siitä kun synnytyksen & vauvavuoden traumojen (tai mikä lie onkaan oikea termi kutsua) takia en sietänyt edes nähdä kuvia vauvoista ja nyt yhtäkkiä haaveilen olevani raskaana. Yrittämistä ei vielä ole, kun aika kierukan poistoon on vasta marraskuun puolella, mutta tuntuu hurjalta edes miettiä tätä asiaa
 
@Pallukka tervetuloa joukkoon😊

Niin ne omat ajatukset ja heräilevät haaveetkin voi yllättää, jopa säikäyttää. 😶 Oliko synnytyksessä ja vauvavuodessa jotain, joka on erityisesti jäänyt mielen päälle negatiivisena, vai koitko sen kaiken kaikkiaan raskaana/traumaattisena? Pakko ei ole tietenkään avata sen enempää, jos et halua.❤️

Omista jutuista: FF vahvisti oviksen lämmönnousun perusteella kp13, eli 5 päivää tuon riskialttiin peiton heilutuksen jälkeen. Tosin vahvimmat ovisoireet oli jo aikaisemmin, kp 11-12, joten saa nähdä kuinka käy vai käykö kuinkaan. Mies puhuu joka käänteessä lapsista, näyttää vauvavideoita ja nään kilsan päähän kuinka sekin kuumeilee jo enemmän. Tekis mieli huutaa, että no aletaan jo jumalauta kunnolla hommiin sitten, mutta maltan vielä mieleni (toistaiseksi). 🤣😂 Ehkä salaa toivon, että aloite yrityksen aikaistamisesta tulis häneltä itseltään.🫢
 
@hiiru lapsi syntyi hätäsektiolla, enkä vielä parin vuoden jälkeenkään koe edes synnyttäneeni. Voimme kumpikin lopulta ihan hyvin ja asian henkinen käsittely on ollut vaikeampaa. Vauvavuodesta pahimpana jäi että lapsi ei ollut hyvä nukkumaan ja esim. vanhempainvapaan loppuessa töihin palatessa tajusin etten ollut 10 kuukauteen nukkunut kertaakaan yli 3 tunnin pätkää.😵 Näiden asioiden takia olen ollut sitä mieltä että olisi parempi tyytyä yhteen lapseen, vaikka ennen lapsia en osannut kuvitella olevani yhden lapsen äiti vaan aina kuvittelin useamman lapsen. Ehkä aikaa on nyt kulunut riittävästi kun olen alkanut miettiä että haluaisin kuitenkin lapselle sisaruksen. Noh, saa nähdä mihin suuntaan tässä asiat lähtevät menemään.
 
@Pallukka tervetuloa joukkoon😊

Niin ne omat ajatukset ja heräilevät haaveetkin voi yllättää, jopa säikäyttää. 😶 Oliko synnytyksessä ja vauvavuodessa jotain, joka on erityisesti jäänyt mielen päälle negatiivisena, vai koitko sen kaiken kaikkiaan raskaana/traumaattisena? Pakko ei ole tietenkään avata sen enempää, jos et halua.❤️

Omista jutuista: FF vahvisti oviksen lämmönnousun perusteella kp13, eli 5 päivää tuon riskialttiin peiton heilutuksen jälkeen. Tosin vahvimmat ovisoireet oli jo aikaisemmin, kp 11-12, joten saa nähdä kuinka käy vai käykö kuinkaan. Mies puhuu joka käänteessä lapsista, näyttää vauvavideoita ja nään kilsan päähän kuinka sekin kuumeilee jo enemmän. Tekis mieli huutaa, että no aletaan jo jumalauta kunnolla hommiin sitten, mutta maltan vielä mieleni (toistaiseksi). 🤣😂 Ehkä salaa toivon, että aloite yrityksen aikaistamisesta tulis häneltä itseltään.🫢
Ihanaa että siellä mieskin selvästi kuumeilee. 😊 Milloin olette ajatelleet alkaa yrittämään, jos mietit sen aikaistamista?
 
@Pallukka Aivan, taisi siis olla vähän pettymys tuo sektio? 🥺 Kyllähän se on mielelle raskasta, jos ns. odotukset ja todellisuus ei kohtaa. Olen myös joskus miettinyt, että harmittaisi jos ei pääsisi kokemaan alatiesynnytystä, ja sektio jotenkin pelottaa. Vaikka synnytyshän sekin on, toisenlainen vain. Pääasia, että olitte ja olette molemmat kunnossa! Vaikka eihän sekään ajatus noin vain poista sitä henkistä pahaa oloa asiasta. Ja nuo yöheräilyt ja univaje... Varrrmana syö ihmistä🫠 mutta: nekään ei onneksi loputtomiin kestä! Nyt tunnustelette ja makustelette asiaa vielä kaikessa rauhassa✨

Me ollaan sovittu, että yritys alkaa ensi vuonna. Tarkka ajankohta on vielä harkinnassa, koska töiden suhteen epävarmuutta ja vaatii vielä keskustelua. Itse olisin valmis aloittamaan vaikka heti, mutta mies on se järkeilevämpi ja epäröivämpi osapuoli tuon talouden suhteen tässä asiassa. Ehkä häntä jännittää noin muutenkin koko homma minua enemmän 🫢
 
@hiiru joo, kyllä se oli iso pettymys. Eikä asiaa auta, että siitä jäi edelleen päivittäin tuntuvia nipistelyjä, repivää tunnetta jne. vatsan alueelle. Ei mitään kauhean isoja kipuiluja enää mutta kyllä sekin ottaa päähän että jatkuvasti jotain tuntuu.😅 Luulen että tämän vauvakuumeen (tai ehkä oikeastaan enemmän taaperokuumeen😆) heräämisen syynä on että nyt kun lapsi alkaa osoittaa merkkejä itsenäisemmin toimimisesta (esim. on oppinut pukemaan) niin aivoni uskaltavat miettiä aiempaa haavetta useammasta lapsesta. Paljon kaikkia vaikuttavia asioita tässä eikä tämä haave ole mitenkään järjellä perusteltavissa.
 
Meillä meni luonnostaan asia nyt hieman eteenpäin, kun miljoonien vuoto-ongelmien yms jälkeen ilmotin tänä aamuna miehelle, että otan kapselin pois kun en jaksa enää tiputteluvuotoja ja epämääräisiä kiertoja (jos olisivat säännölliset ja normaalit niin olis ihan fine). En toki usko, että tämä tarkoittaa että alettaisiin mitään yrittämään, mutta saapa mies välillä hoitaa sitten ehkäsy puolen, vaikka kitiseekin että kun kortsujen kanssa seksi ei oo yhtä kivaa... No ei ehkä olekaan, mutta miksi minun naisena pitäisi ehkäisyn takia kärsiä yksin ?! :rolling:
 
Hei vaan! Olen eksynyt lukemaan näitä keskusteluja pitkästä aikaa. Meillä on kaksi lasta ja lapsiluku ns. täynnä, mutta itselläni on ollut noin puolitoista vuotta vauvakuume 😅 Yhden kerran tästä miehelle mainitsin, mutta eipä juuri kommenttia herunut. Tosin puolisoni on sellaista helposti ympäri puhuttavaa mallia, onko se nyt sitten hyvä asia vai ei 🙈 Vasta katseltiin isompaa autoakin, liekö siinä jotain taka-ajatusta sitten ollut hänen puoleltaan..

Mikä tässä nyt itseäni hirvittää, on raskausaika, mikä ei ole ollut kummankaan lapsen kohdalla mikään helppo. Kuopuksen kohdalla voin pahoin koko raskauden ja kärsin pahasta unettomuudesta. En tiedä miten jaksaisin sellaista enää uudelleen, tälleen neljääkymppiä lähestyvänä, kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä. Silloin jo tunsin huonoa omaatuntoa esikoisen takia, kun en pystynyt olemaan pitkään aikaan sellainen äiti, kuin olisin halunnut olla. Toisaalta, voisihan tällä kertaa mennä paremminkin, tai sitten ei.

Ensin en halunnut lapsia ollenkaan, sitten ihan maksimissaan kaksi. Jos yhden asian olen tässä vuosien mittaan oppinut, niin sen ettei koskaan kannattaisi sanoa ei koskaan..
 
Takaisin
Top