@octoberries Kovasti tsemppiä!
Ja
@raksuni tervetuloa tähän ketjuun
Ja tsemppiä teille kenellä vaikeita hetkiä menossa
*halaus*
Eilen sanoin jo miehelle että jos en ole raskaana niin lähetä minut hullujen huoneelle
On iso kirjo oireita, mutta silti en halua olla liian optimistinen, ensimmäisen lapsen kohdalla yritystä oli reilusti yli vuosi sekä 3 keskenmenoa. Ja toki voi olla että nyt olisi raskaus alkanut mutta voihan se kesken mennä..
Neljättä päivää nyt tosiaan jo etovaa oloa, varsinkin jos syö paljon tai syömisestä liian kauan. 2 päivää tuntunut kuin tiilikivi olisi alavatsassa joka voi toki johtua myös siitä että ummettaa, mutta se vasta kummallista onkin koska minulla ei koskaan, ikinä ole normaalisti ummetusta
Lisäksi olen väsynyt jatkuvasti ja varsinkin iltaisin, tekisi mieli mennä nukkumaan jo seitsemältä ja eilen siihen aikaan nukahdinkin sohvalle. Olen myös alkanut röyhtäillä ihan koko ajan mikä hävettää
Mitäs muuta, eilen illalla mieheni otti nikotiinipussin joka tuoksui vesimelonilta, normaalisti tästä tuoksusta olen pitänyt mutta eilen meinasi laatta lentää kun sen haistoin
Ensi viikkoon pitäisi malttaa odottaa testailuja, koska en usko että aiemmin testissä näkyisi mitään.. Yksiäkään menkkoja ei ole ehtinyt tulla kierukan poiston jälkeen joten niistä ei voi laskea.. 4.9 tuli kyllä selkeitä menkkamaisia kipuja vaikka vuoto puuttuikin kierukan takia. 5.9 kierukka otettiin pois.
Ja sellaisia vihlaisuja tuntuu nyt päivittäin, välillä täytynyt pysähtyä jos kävelee kun vihlaisee niin kirpeästi..
Pitkältä tuntuu odottaa ensi viikkoon että saisi testeihin jotain tuloksia
Ikääkin jo sen verran, että julkiselta ei apuja saa eikä myöskään ole varaa yksityiseen. Tunnen päivittäin kiitollisuutta esikoisesta, ainokaisesta, mutta olisin niin halunnut hänelle sisaruksen
Tänään oli kyllä vaikea tulla töihin, haluaisin olla kotona peiton alla itkemässä. Te tiedätte ja ymmärrätte
Lapsella on vain kaksi serkkua, jotka 10-15 vuotta vanhempia, niin kovin etäisiksi jääneet. Olisi ollut niin ihanaa, jos hän olisi saanut kasvaa isoveljeksi 
Minullakin on yksi veli ja lämpimät muistot lapsuudesta, vaikka emme aikuisiällä enää niin läheisiä olekaan. Tiedän silti, että tarpeen tullen olemme toistemme tukena ja sen tunteen olisin halunnut omankin lapsen kokevan 
Kun kumminkin vasta dpo5 täällä menossa...
Meilläkin sama tilanne, että luomuna mennään ja jos ei niin onnistu, niin sitten ei voi mitään. Toivottavasti sulla mieliala paranee kun pahin pettymys menee ohi ja löytyy taas toivon kipinää. 
