Halusitko pelon takia sektion, mutta synnytit sittenkin alakautta?

Pian 41 v.

Piirimestaruustason postaaja
Elokuiset 2022
Onko täällä ketään, joka olisi pyytänyt pelon takia sektiota, mutta päätynyt sittenkin alatiesynnytykseen?

Pelkään mielettömästi repeämistä ja episiotomiaa. Kokemuksia?
 
En nyt ihan ole sitä mitä etsit, mutta olen synnyttänyt sekä sektiolla, kokenut episiotomian että repeämän (pienen). Näistä ehdottomasti kipein haava on ollut sektiohaava ja sen parantumisessa kestänyt pisimpään. Tottakai alapään haavat on siitä kurjia, että esim vessassa käynti kirvelee muutaman päivän ja istuminen voi olla hankalaa, mutta myös se sektiohaava on pitkään kipeä (monta viikkoa) ja vaikuttaa liikkumiseen. Itse öljysin alapäätä eteeristen öljyjen seoksella ennen viimeisintä synnytystä, jotta paikat joustaa paremmin ja lisäksi synnytin vedessä, joka jo itsessään pehmentää kudoksia. Sairaalassa myös kätilöt usein tukee välilihaa lämpimällä pyyhkeellä (tämän voi kirjata myös synnytystoivelistaan, samoin sen ettei episiotomiaa leikata), joka myös auttaa ihoa joustamaan ja itse pystyy vaikuttamaan jonkin verran ponnistusasennolla, kuinka kova rasite välilihalle tulee 🙂 en tiedä oliko yhtään sitä mitä hait, mutta vastasin silti 😅
 
Minulla hyvin samanlainen kokemus kuin pilvikirsikalla. Esikoinen syntyi sektiolla, kuopus alakautta ja tuli repeämää. Vaikka alapäähän jouduttiin laittamaan tikkejä "ei lasketa" monta, parantui paljon nopeammin kuin sektiohaava. Sektiohaava oli monta viikkoa kipeä, repeämää ei paljoa huomannut kotiutuessa. Alapään kirvelyyn virtsatessa auttaa, kun suihkuttaa samalla käsisuihkulla.
 
Mulla on takana hyvä sektio kokemus ja hyvä alatie kokemus. Kummassakaan ei mitään vikaa ollut. Musta tuntui sektion jälkeen nopeasti tosi hyvältä. Yllätyin iteki miten vähän vaivasi, en esim. syöny särkylääkkeitä enää ollenkaan kotiin päästyä ja minusta paranin nopeasti. Mutta täytyy sitä sektiohaavaa silti varoa ihan eri tavalla. Esim. Pitää keskittyä siihen miten nousee sängystä, ei saa nostella painavia asioita jne. Aluksi tikit kiristi jonkun verran, mut helpotti kun ne otettiin pois viikon kuluttua muistaakseni. Nyt alatiesynnytyksessä mulla tuli jotain repeämää, häpyhuuliin ilmeisesti ja joku virtsaputkea päin. Kätilö sanoi, että ovat vaan pieniä nirhaumia ja myös ton, että ei lasketa tikkejä. Minusta tuntui kuitenkin, että laitto yllättävän paljon tikkejä. 🤔 nyt on 9 päivää synnytyksestä eikä ne tikit vaivaa ollenkaan. Joku pari päivää meni siihen et vähän kirveli, mut toi käsisuihkulla suihkuttelu auttaa. Pääsee nopeammin liikkeelle kyllä alatiesynnytyksen jälkeen. Sektiohaavan paraneminen ja mahdollinen tulehtuminen jännitti enemmin. Jotenki nyt tuntuu, et kyl tuo alapää osaa parantua ihan itsekseen 🤭

Lisään vielä, että synnyttää voisin kummalla vaan tavalla uudestaan 🤗
 
Tätähän ei kysytty :Smiling Face With Smiling Eyes: - mutta mulla sektio ja alatie takana, paljon nopeammin toivuin 2. synnytyksestä eli sektiosta. Riippuu tietysti tuleeko mitä vahinkoa. Oma alatie oli imukuppisynnytys ja muutenkin traumaattinen, mutta fyysisetkin vaivat kestivät kauan, vuoden päästäkin vielä ”tuntui” että on synnyttänyt. Tikkaukset myös repesivät lapsivuodeaikana..

Sektiosta olin 5. päivänä vaunulenkillä ja lääkitystarve oli buranaa sairaalassa. Jos vielä siunaantuu yksi lapsi niin sektio ilman muuta.

Eli minä valitsin pelkosektion ja onneksi valitsin ja menin sillä valinnalla loppuun asti, oli hyvä ja turvallisen tuntuinen kokemus. Paransi samalla ensimmäisen synnytyksen traumat.
 
Mulla on takana hyvä sektio kokemus ja hyvä alatie kokemus. Kummassakaan ei mitään vikaa ollut. Musta tuntui sektion jälkeen nopeasti tosi hyvältä. Yllätyin iteki miten vähän vaivasi, en esim. syöny särkylääkkeitä enää ollenkaan kotiin päästyä ja minusta paranin nopeasti. Mutta täytyy sitä sektiohaavaa silti varoa ihan eri tavalla. Esim. Pitää keskittyä siihen miten nousee sängystä, ei saa nostella painavia asioita jne. Aluksi tikit kiristi jonkun verran, mut helpotti kun ne otettiin pois viikon kuluttua muistaakseni. Nyt alatiesynnytyksessä mulla tuli jotain repeämää, häpyhuuliin ilmeisesti ja joku virtsaputkea päin. Kätilö sanoi, että ovat vaan pieniä nirhaumia ja myös ton, että ei lasketa tikkejä. Minusta tuntui kuitenkin, että laitto yllättävän paljon tikkejä. 🤔 nyt on 9 päivää synnytyksestä eikä ne tikit vaivaa ollenkaan. Joku pari päivää meni siihen et vähän kirveli, mut toi käsisuihkulla suihkuttelu auttaa. Pääsee nopeammin liikkeelle kyllä alatiesynnytyksen jälkeen. Sektiohaavan paraneminen ja mahdollinen tulehtuminen jännitti enemmin. Jotenki nyt tuntuu, et kyl tuo alapää osaa parantua ihan itsekseen 🤭

Lisään vielä, että synnyttää voisin kummalla vaan tavalla uudestaan 🤗

Kiitos @Vargynja kokemuksen jakamisesta.

@Pikkupikkupikkunen onpas ihana viesti! Näen molemmat uhkana, luonnollisen synnytyksen pahempana uhkana. Sinä taas kerrotkin, että molemmat voi olla oikein hyvä vaihtoehto! 😍

Toki tuurista on paljon kiinni.
 
Kiitos @Vargynja kokemuksen jakamisesta.

@Pikkupikkupikkunen onpas ihana viesti! Näen molemmat uhkana, luonnollisen synnytyksen pahempana uhkana. Sinä taas kerrotkin, että molemmat voi olla oikein hyvä vaihtoehto! 😍

Toki tuurista on paljon kiinni.
No näinhän se on, kun etukäteen ei voi tietää mitä siel synnytyksessä tapahtuu. Siinä mielessä suunniteltu sektio on ehkä helpompi, kun se on kuitenkin tosi hallittu ja selkeä tilanne. Siellä kai harvemmin mitään yllätyksiä tulee.

Oliko sulla pelkopolilla ollu käyntiä? Saitko mitään apua pohdintoihin sieltä? Noi @pilvikirsikka vinkit mitä kannattaa synnytystoivelistaan laittaa oli hyviä vinkkejä kanssa. ☺️
 
No näinhän se on, kun etukäteen ei voi tietää mitä siel synnytyksessä tapahtuu. Siinä mielessä suunniteltu sektio on ehkä helpompi, kun se on kuitenkin tosi hallittu ja selkeä tilanne. Siellä kai harvemmin mitään yllätyksiä tulee.

Oliko sulla pelkopolilla ollu käyntiä? Saitko mitään apua pohdintoihin sieltä? Noi @pilvikirsikka vinkit mitä kannattaa synnytystoivelistaan laittaa oli hyviä vinkkejä kanssa. ☺️

Joo kävin tällä viikolla. Oli ihana kätilö. Vaan kertoi vain eri synnytystavoista, ja kaiken jo tiesinkin.

Aiemmin en pelännyt synnytystä; en vain halunnut sitä. Mun alapää on tärkein paikka koko kehossa ja myös herkin. En voi kuvitellakaan, et sinne antaisin pistää tai sitä saksia.

Normaalit sisätutkimukset on ok. Ja mulla on ollut kuitenkin aika paljon kaikkea gynekologista: munasarjakysta ja munanjohdin kuoliossa ja leikkaus ja ivf-hoidot, eikä ne oo ollu musta ylitsepääsemättömiä. Mut ei niissä pimppi oo tosiaan silpoutunut, eli ei mua pelottaisi, jos ne tulisi uudelleen vastaan.

Nyt sitten alatiesynnytys alkoi ihan helvetisti pelottaa, kun niin moni on puhunut sen puolesta, että se on parempi. Niin mieli on alkanut ajatella, et mun täytyy suostua nyt sitten siihen. Että on pelkuri muuten. Että ei uskalla hankkia niin hienoa ja tärkeää kokemusta. (Tämä lienee mun ainoa lapsi, kun oon niin vanha jo, ja pienituloinen.)
 
Synnytystapa ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. 😊 Et ole pelkuri vaikka haluaisit sektion. Kummastakin tavasta on varmasti valtavasti sekä hyviä että huonoja kokemuksia ja kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa. Ymmärrän mietteesi (itseänihän harmitti todella paljon kun jouduin sektioon), mutta ei kannata tehdä valintaa siksi että "täytyy".

Osasinkohan nyt avata yhtään ajatuksiani... No joka tapauksessa moni muukin on valinnut pelkoperusteisen sektion. Luulenpa että suomessa glorifioidaan alatiesynnytystä liikaa ja sitten on tämä äitimyytti ja suorituskulttuuri.
 
Musta ei esikoisen sektion jälkeen tuntunu siltä et oisin jääny mistään paitsi tai ei muuten haitannu se sektio. Olin tosi tyytyväinen synnytykseen. Taisin antaa sille paremmat pisteet sairaalassa kysyttäessä, kuin nyt alatiesynnytyksessä.

Oon samaa mieltä kuin @Vargynja et ihan varmasti Suomessa ihaillaan alatiesynnytystä liikaa. Kyllä moni valitsee sektion pelon takia. Ja onneksi on se mahdollisuus, eikä se tee synnyttäjästä sen parempaa tai huonompaa. ❤️
 
Moni on päässyt pelosta yli, ei se mahdotonta ole! Mutta jos ei pääse, sekin on ok. Mä en koskaan päässyt, niin vaatimalla vaadin molempien lasten kohdalla suunnitellun sektion.
Onko sulla tulossa lisää käyntejä pelkopolilla?
 
Moni on päässyt pelosta yli, ei se mahdotonta ole! Mutta jos ei pääse, sekin on ok. Mä en koskaan päässyt, niin vaatimalla vaadin molempien lasten kohdalla suunnitellun sektion.
Onko sulla tulossa lisää käyntejä pelkopolilla?

Ihanaa, että moderaattori on samassa veneessä ❤️ Ei ole enempää pelkopolikäyntejä, enkä siinä yhdessä saanut kysyttyä kaikkea, mikä mieltä vaivaa. Mm. Että millä todennäköisyydellä seksi muuttuu peruuttamattomasti huonompaan tai intohimoisesti harrastamani rankka urheilulaji ei enää onnistu. Kaikki on mahdollista. Sen ymmärrän. Joko ei käy pahasti tai sitten käy. Sektiossa sama homma, mutta siinä ei repeydy emätin tai sulkijalihas, vaikka muut vakavat komplikaatiot todennäköisempiä kuin alateitse.
 
Ihanaa, että moderaattori on samassa veneessä ❤️ Ei ole enempää pelkopolikäyntejä, enkä siinä yhdessä saanut kysyttyä kaikkea, mikä mieltä vaivaa. Mm. Että millä todennäköisyydellä seksi muuttuu peruuttamattomasti huonompaan tai intohimoisesti harrastamani rankka urheilulaji ei enää onnistu. Kaikki on mahdollista. Sen ymmärrän. Joko ei käy pahasti tai sitten käy. Sektiossa sama homma, mutta siinä ei repeydy emätin tai sulkijalihas, vaikka muut vakavat komplikaatiot todennäköisempiä kuin alateitse.

Meillä on ainakin seksi muuttunut parempaan! Paikat on paljon herkemmät kuin ennen lapsia 😁 eikä kolme pitkää ponnistusaikaa ole vaikuttanut liikuntaharrastuksiin kyllä mitenkään, ei ole virtsankarkailua tms 🙂
 
Ihanaa, että moderaattori on samassa veneessä ❤️ Ei ole enempää pelkopolikäyntejä, enkä siinä yhdessä saanut kysyttyä kaikkea, mikä mieltä vaivaa. Mm. Että millä todennäköisyydellä seksi muuttuu peruuttamattomasti huonompaan tai intohimoisesti harrastamani rankka urheilulaji ei enää onnistu. Kaikki on mahdollista. Sen ymmärrän. Joko ei käy pahasti tai sitten käy. Sektiossa sama homma, mutta siinä ei repeydy emätin tai sulkijalihas, vaikka muut vakavat komplikaatiot todennäköisempiä kuin alateitse.
Toivottavasti kuitenkin neuvolassa voit kysellä vielä mieltä askarruttavista asioista. ♡
Ja täälläkin ihmiset vastailee ihanan avoimesti, vertaistuki on kultaa!
En tiedä noista todennäköisyyksistä, mutta en tunne ketään, kelle olisi kummastakaan synnytystavasta tullut mitään vakavampaa peruuttamatonta vaivaa tai vammaa. Ainahan se huono tuuri jollekin käy, mutta ehkä helpottaa tieto, että Suomessa on turvallista synnyttää.
 
Nämä teidän vastaukset on niin tärkeitä mulle. ❤️

Neuvolassa ei tähän mennessä ole minun makuuni oikein keskusteltu tarpeeksi juuri mistään. Aina eri terkka.
 
Hyvä kun olet täällä ottanut asian puheeksi! Täällä löytyy kokemusta laidasta laitaan 😄 Komppaan edellisiä, että kaikki tavat synnyttää on oikeita! Ei ole vääriä valintoja. Enkä ole tainnut kuulla kenenkään katuneen suunniteltua sektiota ja silloin siihen toipumiseenkin suhtautuu eri tavalla, kuin jos se on kiireellinen (niin kuin itselläni oli) tai hätä. Aika yksin kyllä taidetaan odottajat jättää tuon asian kanssa, kun eikö se olisi hyvä jos pelkopolillekin pääsisi useammin 🤨 nämä on kuitenkin elämän suurimpia hetkiä, niin olisi kaikkien edun mukaista, että siitä saisi parhaan mahdollisen kokemuksen.
 
Mä olin esikoisen kohdalla valmistautunut alatiesynnytykseen, mutta sektioon päädyttiin kun 41+5 oltiin jo käynnistelty useampi päivä ilman minkäänlaista edistymistä ja mulla oli myös tosi paljon vaikeuksia tuntea vauvan liikkeitä enää (käyrillä näki, että kaikki hyvin, mutta en vain itse tuntenut liikkeitä jostakin syystä, joten ramppasin päivystyksessä keskellä yötäkin).

Jälkikäteen tuntuu siltä, että kyllä mä jostain kokemuksesta jään paitsi, kun en ole alakautta synnyttänyt. Sektio itsessään ja siitä toipuminen menivät kuitenkin aivan super hyvin kyllä.

Esikoisen ensimmäisiin päiviin liittyy kaikenlaista traumaa, joten jos vielä joskus sinne asti päästään, niin mennään ehdottomasti suunnitellulla sektiolla. Vaikka mieltä vähän kaihertaa se puuttuva kokemus, niin miljoona kertaa tärkeämpää minimoida kaikki riskit mitä vois alatiesynnytyksessä pahimmillaan käydä.
 
Mä olin esikoisen kohdalla valmistautunut alatiesynnytykseen, mutta sektioon päädyttiin kun 41+5 oltiin jo käynnistelty useampi päivä ilman minkäänlaista edistymistä ja mulla oli myös tosi paljon vaikeuksia tuntea vauvan liikkeitä enää (käyrillä näki, että kaikki hyvin, mutta en vain itse tuntenut liikkeitä jostakin syystä, joten ramppasin päivystyksessä keskellä yötäkin).

Jälkikäteen tuntuu siltä, että kyllä mä jostain kokemuksesta jään paitsi, kun en ole alakautta synnyttänyt. Sektio itsessään ja siitä toipuminen menivät kuitenkin aivan super hyvin kyllä.

Esikoisen ensimmäisiin päiviin liittyy kaikenlaista traumaa, joten jos vielä joskus sinne asti päästään, niin mennään ehdottomasti suunnitellulla sektiolla. Vaikka mieltä vähän kaihertaa se puuttuva kokemus, niin miljoona kertaa tärkeämpää minimoida kaikki riskit mitä vois alatiesynnytyksessä pahimmillaan käydä.

Niin onko sulla @Aloy tiedossa jotakin erityisiä riskejä? Mulla ehkä ei, mutta itse olin 4,3 kg ja äiti 155 cm sirohko ihminen, Lapsivesi oli vihreä ja hätäsektiolla ilmeisesti synnyin, kun äiti oli nukutettu niin kiireellä, että oli luullut, että oon kuollut. Äiti käskikin mun kysyä, että mahtuuko vauva tulemaan. Kaikki muut ovat vain sanoneet, että tietty synnytät alakautta, että nopeammin toipuu.
 
Takaisin
Top