Huhtikuisten höpinäketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Jadine
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eikö sektion kanssa riitä, että pinnasängyn pohjan saa nostettua ylös? En siis tiedä mitään aiheesta, mutta itselläkin pieni riski sektioon.

Se on ehdoton minimivaatimus kyllä , mutta yöllä kun herää ja tarvii ottaa lapsi viereen, ei välttämättä tarvii nousta sängystä ollenkaan 😄 tämähän on kätevä asia vaikkei sektiota olisikaan takana 😁
Edellisillä lapsilla oli irrotettava laita (piti siis vähän purkaa pinnistä ja taas kasata jos halusi pinniksen laidan kiinni/pois) , se toimi , mutta nyt kun oon yksin niin minimoin kaiken raskaan työn 😁
 
  • Tykkään
Reaktiot: MM
Haluisin nyt avautua pienestä asiasta, eli pelosta kertoa. Onks teillä ketään kelle oikeesti jännittää tai jopa pelottaa kertoa? Mulla ehdottomasti omat vanhemmat, me ollaan tosi tosi läheisiä ja tiiän että he rakastavat mua paljon, mutta jotenkin oon saanu päähäni ettei ne ota tätä hyvin ja katkasis välit, joka on siis niin turha pelko, koska mun vanhemmat on lapsirakkaita ja ne on aina toitottanut mulle ettei oo mitään asiaa maailmassa mitä voisin tehdä että he lopettaisivat mun rakastamisen 😁 Haluun painottaa sitä, että tälle pelolle ei aikuisten oikeesti oo mitään pohjaa, ei riitoja tai hetkellisiä välirikkoja, ei ikinä oo tuominnu mua mistään ja aina oon saanut vaan rakkautta ja tukea! Naurattaa välillä aatella, et miks ihmeessä mä aattelen tälläin, mutta harmillisesti tää tunne vaan palaa pinnalle kerta toisensa jälkeen. Toki kun tätä vatvonut paljon, niin oon keksiny mun vanhempien ”puolesta” syitä miks ne ei hyväksyis, esim. oon tosiaan 22v, eli vaikka en ookkaan teini niin oon kyllä nuori, tosin kortilla on kääntöpuolensa, voisin olla nuorempikin! Toinen on, että mulla on opinnotkin kesken, (vaikka valmistun ennen laskettua aikaa), oon ollut mun miehen kanssa yhdessä alle vuoden verran joka varmasti myös mietityttää vanhempia.
Toinen kelle jännittää kertoa on mun serkut, ehkä vähän samoja syitä kun aijemmin mainittuna, ne on mulle rakkaita ja läheisiä, mutta myös tosi suojelevaisia. En kyllä usko heijän kohalla et suhteet vaihtuu muutakun läheisempiin. Muut varmasti ottaa hyvin ja läheisimmät ystävät keille oon jo kertonu on reagoinu hyvin ❤️
Mites muut?
Mua jännittää kertoa töissä. Sain just ison koulutuksen eli muhun panostetaan kovasti. Koulutus loppuu 1,5 viikkoa ennen laskettua aikaa 😅 teen myös sellaista asiantuntijatehtävää, että tähän ei ihan heti ketään välttämättä saada ja mulla on maailman parhaat pienet asiakkaat, joten se toki tuntuu ihan hirveältä, että he jää sitten ilman palvelua, mutta en voi liikaa ajatella sitä.
 
  • Sympatiaa
Reaktiot: MM
Mua jännittää kertoa töissä. Sain just ison koulutuksen eli muhun panostetaan kovasti. Koulutus loppuu 1,5 viikkoa ennen laskettua aikaa 😅 teen myös sellaista asiantuntijatehtävää, että tähän ei ihan heti ketään välttämättä saada ja mulla on maailman parhaat pienet asiakkaat, joten se toki tuntuu ihan hirveältä, että he jää sitten ilman palvelua, mutta en voi liikaa ajatella sitä.
Minuakin jännittää kertoa töissä. Viimeksikin kyllä suhtauduttiin tosi hyvin, mutta olen sittemmin saanut ylennyksen esihenkilöksi eli olen nyt paljon vaikeammin korvattavissa kuin viimeksi. Muutenkin meillä on työvoimapula, niin pelottaa, miten tiimi pärjää. Mutta toisaalta en kyllä varsinkaan nyt kahden keskenmenon jälkeen aio pyydellä anteeksi raskautta. Ei sitä työelämässä loppujen lopuksi kukaan ole korvaamaton.
 
Se on ehdoton minimivaatimus kyllä , mutta yöllä kun herää ja tarvii ottaa lapsi viereen, ei välttämättä tarvii nousta sängystä ollenkaan 😄 tämähän on kätevä asia vaikkei sektiota olisikaan takana 😁
Edellisillä lapsilla oli irrotettava laita (piti siis vähän purkaa pinnistä ja taas kasata jos halusi pinniksen laidan kiinni/pois) , se toimi , mutta nyt kun oon yksin niin minimoin kaiken raskaan työn 😁
Minulla on vielä esikoiselta pinnasänky, jonka sai sivuvaunuksi meidän sänkyyn. Sellaista ratkaisua voin kyllä suositella lämpimästi! Oli tosi ihanaa, kun ei tarvinnut yöllä nousta sängystä ollenkaan, vaan otti vain vauvan viereen imetettäväksi, ja imetyksen jälkeen takaisin pinnasänkyyn. Ja toisaalta vauva oli turvassa omassa sängyssään, en voinut vahingossa kierähtää hänen päälleen tms.
 
Minuakin jännittää kertoa töissä. Viimeksikin kyllä suhtauduttiin tosi hyvin, mutta olen sittemmin saanut ylennyksen esihenkilöksi eli olen nyt paljon vaikeammin korvattavissa kuin viimeksi. Muutenkin meillä on työvoimapula, niin pelottaa, miten tiimi pärjää. Mutta toisaalta en kyllä varsinkaan nyt kahden keskenmenon jälkeen aio pyydellä anteeksi raskautta. Ei sitä työelämässä loppujen lopuksi kukaan ole korvaamaton.
Just näin kukaan ei oo korvaamaton ja vaikka mulle mun työ ja ura on tärkeintä niin kyllä tää pieni on suurin haave mitä koskaan mulla on ollut joten tämä edellä mennään. Toivotaan vaan ettei ihan hirveesti tuu etuajassa että saan sen koulutuksen pakettiin ja valmistuttua ennen syntymää 😅
 
Minuakin jännittää kertoa töissä. Viimeksikin kyllä suhtauduttiin tosi hyvin, mutta olen sittemmin saanut ylennyksen esihenkilöksi eli olen nyt paljon vaikeammin korvattavissa kuin viimeksi. Muutenkin meillä on työvoimapula, niin pelottaa, miten tiimi pärjää. Mutta toisaalta en kyllä varsinkaan nyt kahden keskenmenon jälkeen aio pyydellä anteeksi raskautta. Ei sitä työelämässä loppujen lopuksi kukaan ole korvaamaton.
Mä oikeestaan ootan et pääsen kertoon töissä! työyhteisö on mulle kun toinen perhe! Ja meijän esimies ja tiiminvetäjä on maailman parhaita, oon kertonu meijän esimiehelle jo kun olin ihastunu meijän toiseen työntekijään (lapsen isä) 🤣 Ja joo kukaan ei oo korvaamaton!

Neuvolasta soitettiin ja eka aika ois 9.9, kyselin siitä varhaisultrasta ja se hoitaja sano mulle, että tekee lähetteen päivystykseen jos tulee alavatsakipua enemmän virka-aikana, (nyt viimeyönä oli tosi kovaa, mutta helpottanut) niin siellä sitten tehtäis mulle ultra.
 
Töissä kertominen kyllä jännittää. Oon miesvaltaisella alalla töissä ja siellä on vähän vanhanaikainen asenne "töitä tehdään vaikka pää kainalossa!!" . Empatiaa tuskin myöskään heruu miehiltä, jos raskaus jotenkin rajoittaa (paha olo, liitoskivut, väsymys, kasvava maha) 😅 esimies ottaa varmasti ilolla ja rennolla asenteella vastaan uutisen mutta esimiehen esimies on taas oma lukunsa.. huoh! 😄
Työt on fyysisesti raskaita ja välillä tarvis mahtua ahtaisiin väleihin (tällain "normi"kokoisena ei oo ahdas mutta mahan kanssa ei mahdu kun se ei jousta😅).
 
Se on ehdoton minimivaatimus kyllä , mutta yöllä kun herää ja tarvii ottaa lapsi viereen, ei välttämättä tarvii nousta sängystä ollenkaan 😄 tämähän on kätevä asia vaikkei sektiota olisikaan takana 😁
Edellisillä lapsilla oli irrotettava laita (piti siis vähän purkaa pinnistä ja taas kasata jos halusi pinniksen laidan kiinni/pois) , se toimi , mutta nyt kun oon yksin niin minimoin kaiken raskaan työn 😁
No meillä oli/on esikoisella just tuollainen pinnis. Laita poistettu jo monia vuosia sitten ja edelleen 4v nukkuu siinä. Isommaksi ongelmaksi tulee makkarin (ja asunnon) koko, makkariin ei mahdu meidän sängyn lisäksi edes kahta "normaalikokoista" pinnistä, saati pinnistä&juniorisänkyä. 🤣🙈 Suunnitelma on, että esikoinen nukkuu pinniksessään mahdollisimman pitkään ja tulevalle vauvalle hommataan pienempi ensisänky. Sekään ei mahdu sivuvaunuksi vaan täytyy laittaa esikoisen sängyn päähän poikittain. 😅 Sitä en tiedä, että mitä sitten kun tuleva vauva vaatii isomman sängyn. 🤣 Pienempi lasten kerrossänky ja vauva suoraan sinne? Esikoiselle parvi meidän sängyn päälle ja vauva nykyiseen pinnikseen? Tosin sitten ei välttämättä enää mahdu sulkemaan makkarin ovea, minkä pitäis onnistua. 🤔 Oikeastaan toivon, että meillä olisi siinä vaiheessa jo isompi kämppä. 🤣
 
No meillä oli/on esikoisella just tuollainen pinnis. Laita poistettu jo monia vuosia sitten ja edelleen 4v nukkuu siinä. Isommaksi ongelmaksi tulee makkarin (ja asunnon) koko, makkariin ei mahdu meidän sängyn lisäksi edes kahta "normaalikokoista" pinnistä, saati pinnistä&juniorisänkyä. 🤣🙈 Suunnitelma on, että esikoinen nukkuu pinniksessään mahdollisimman pitkään ja tulevalle vauvalle hommataan pienempi ensisänky. Sekään ei mahdu sivuvaunuksi vaan täytyy laittaa esikoisen sängyn päähän poikittain. 😅 Sitä en tiedä, että mitä sitten kun tuleva vauva vaatii isomman sängyn. 🤣 Pienempi lasten kerrossänky ja vauva suoraan sinne? Esikoiselle parvi meidän sängyn päälle ja vauva nykyiseen pinnikseen? Tosin sitten ei välttämättä enää mahdu sulkemaan makkarin ovea, minkä pitäis onnistua. 🤔 Oikeastaan toivon, että meillä olisi siinä vaiheessa jo isompi kämppä. 🤣

Minkä ikäinen teidän esikoinen olikaan? Onko teillä kaksio siis? 😄
Kuulostaa palapelihommilta makkarin järjestely teillä, että saa kaikki nukkumaan sinne😁😁
 
Minkä ikäinen teidän esikoinen olikaan? Onko teillä kaksio siis? 😄
Kuulostaa palapelihommilta makkarin järjestely teillä, että saa kaikki nukkumaan sinne😁😁
Nyt kesällä täytti 4v. Kaipa tämä kaksioksi lasketaan huoneiden mukaan, neliöitä olis kyllä ihan ok, mutta hullulla pohjaratkaisulla paljon hukkatilaa. 🙄
 
Mä sain tänään pikahälytyksen auttamaan siskon lasten kanssa ja päädyin siis muskariin ja se pienten tyyppien kuhina oli vaan jotain niin suloista että aloin jo haaveilemaan siitä, kuinka sinne päästään joskus oman pienen kanssa. Mun siskon lapset myös puhu vauvoista ja alkoi miettimään että koska meille tulee vauva ja kuinka sen pitää olla poika ja vitsi oli hymyssä pidättämistä. En malta oottaa et päästään kertomaan niille 🤩
 
Hei onkos täällä käsityö ihmisiä? Jos on niin mitä kaikkea ootte ite tekemässä ja parhaat ideat/kaavat/ ohjeet saa laittaa jakoon :)
Mä oon 😊 Nyt vaan elämä keskellä ruuhkavuosia ja työkiireitä on aiheuttanut sen, että käsitöihin ei tunnu jäävän ikinä aikaa. Esikoisen kanssa iltahommat venyy usein tosi pitkälle. Sit kun ns. oma aika alkaa joskus kympiltä , on puhti jo sopivan kulutettu ja luovat jutut jää jonnekin tulevaisuuteen 😬 Esikoisen aikaan vaunuverhot jäi puolitiehen. Jospa kuopuksen kohdalla saisi ne valmiiksi asti 😁😇
 
Hei onkos täällä käsityö ihmisiä? Jos on niin mitä kaikkea ootte ite tekemässä ja parhaat ideat/kaavat/ ohjeet saa laittaa jakoon :)
Esikoiselle tein silloin norsu-vaunulelun (en muista enää, millä ohjeella, mutta googlella löytyy monia ohjeita) ja kantoliinasukat (ohje).
 

Liitteet

  • 20180704_152231.jpg
    20180704_152231.jpg
    4.2 MB · Katsottu: 9
  • 20190103_171037.jpg
    20190103_171037.jpg
    1.2 MB · Katsottu: 9
Oon järjestämässä ystävälle baby showereita ja kävin tänää ostelee sinne kaikkia ihania koristeita! 😍 ai vitsi miten kivaa! Toivottavasti saadaan se mama yllätettyä kunnolla 😊

Niin kivaa järjestää sille nyt juhlia kun se on ollu niin isona tukena ja apuna itellekin tässä vauvakuumeilun ja nyt alku odotuksen kanssa. 😊
 
Oon järjestämässä ystävälle baby showereita ja kävin tänää ostelee sinne kaikkia ihania koristeita! 😍
Mites muuten te muut ajattelette baby showereista. Onko ne tarkoitettu vain esikoisen odotuksen yhteyteen vai voiko niitä pitää myöhemminkin? Vaikka kaikkien lasten kohdalla jos huvittaa? Tai tietty saa jos haluu, mut onko noissa mitään peruskaavaa tai oletusta?

Mä olisin halunnut kokea esikoista odottaessani kunnon hömppä baby showerit koristeineen, herkkuineen, leikkeineen kaikkineen. Kutsuinkin jengiä hyvissä ajoin, mutta lopulta VAIN 1 pääsi paikalle. Meillä oli yhdessä kiva ilta, mutta olin tosi surullinen, kun en saanutkaan paljon toivomiani juhlia. Olisin halunnut jakaa vauvakuplan ystävien kanssa ja harmitti, kun niin pieni toive ei toteutunut.

Onko ok/outo ajatus haluta järjestää kyseiset kemut kuopuksen kohdalla? Ja siis mun ystit on keskenään niin eri kautta, ettei ole mitään tiivistä jengiä, joka mut yllättäisi. Itse on järkättävä kemut, jos sellaiset haluan 🙊
 
Takaisin
Top