Läheisille kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ariina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tekis mieli kertoa lapsille, jotta ymmärtäisivät miksi äiti on niin himskatin väsynyt yms. :rolleyes: mutta ei voi kyl vielä kertoa, koska huutelisivat päiväkodissa ja joka paikassa asiasta kuitenkin. Plus en jaksa sitä loputonta kysymysten tulvaa raskauden alkuperästä jne. laughing6
 
Tekis mieli kertoa lapsille, jotta ymmärtäisivät miksi äiti on niin himskatin väsynyt yms. :rolleyes: mutta ei voi kyl vielä kertoa, koska huutelisivat päiväkodissa ja joka paikassa asiasta kuitenkin. Plus en jaksa sitä loputonta kysymysten tulvaa raskauden alkuperästä jne. laughing6
Mä en viitti kertoa vielä aikoihin. Lapset ovat pyydelleet pikkusisarusta jo pari vuotta :rolleyes: ehkä nt-ultran jälkeen jos pystyy salailla sinne asti. Lapset kuitenkin kailottavat asian koko maailmalle, joten parempi olla edes vähän pidemmällä siinä vaiheessa.
 
Miehelle kerroin heti ja yksi läheinen ystävä tietää, että saa jotain vertaistukea tässä :happy: Lähimmälle perheelle ajattelin kertoa sitten ehkä tyyliin nt-ultran jälkeen jos sinne asti päästään tai sitten kun huvittaa... Ja muille ihmisille sitten joskus kun tulee sellanen fiilis tai tilanne.. :hilarious: Pomolle varmaan pakko kertoa ens viikolla ja yrittää vapautusta yövuoroista väsymykseen vedoten ... Ja ettei tarvii tehdä jotain liian riskialtista hommaa kun se työ on mitä on
 
Mä haluaisin kertoa jo kaikille! (Plussasin eilen :hilarious:)
Mies ja sisko tietää. Äidille meinasin jo laittaa kuvan, mutta vielä hillitsin itseni. Lapsille haluaisin tosi kovasti kertoa, mutta keskenmenoriskin takia en vielä raaski. Pari viikkoa edes jos jaksais odottaa?? Lapset iältään 19,17, 11 ja 9
 
Me kerrotaan ekana miehen yli 90-vuotiaalle mummille, mutten vielä tiedä milloin. :Heartred Voi olla että parin viikon päästä mun on kerrottava myös yhdelle kaverille, jonka kanssa ollaan menossa ulos syömään.

Mun mielestä on ihanaa pitää tätä salaisuutta eikä mikään kiire vielä kertoa kenellekään.
 
Me kerrottiin eilen taas yhdelle kaveripariskunnalle kun he kysy ihan suoraan kun oli puhetta vauvoista. :hilarious:
Lapsille on kans kerrottu ja mun vanhemmat tietää. Lisäksi melko moni mun kavereista tietää. Itellä jo suht luottavainen olo kun varhaisultrassa oli kaikki ok. Toki eihän koskaan voi olla 100% varma mistään.
 
Me kerrottiin eilen taas yhdelle kaveripariskunnalle kun he kysy ihan suoraan kun oli puhetta vauvoista. :hilarious:
Lapsille on kans kerrottu ja mun vanhemmat tietää. Lisäksi melko moni mun kavereista tietää. Itellä jo suht luottavainen olo kun varhaisultrassa oli kaikki ok. Toki eihän koskaan voi olla 100% varma mistään.

Millä viikoilla olet nyt?
 
Meillä ei vielä tiedä kuin mies, ja neuvolan täti :joyful: Tekisi hirmuisesti mieli kertoa esikoiselle, mutta koska en voi vaatia pitämään salaisuutta, niin yritän vielä olla hiljaa aiheesta. Miehelle kerroin saman tien, en vain olisi voinut pitää tällaista salaisuutta sisälläni, vaikka testin teinkin kyllä ilman mainintaa asiasta! Nt-ultran jälkeen ehkä uskaltaisi jo lähipiirille kertoa. Esikoisen aikaan kerroin omille vanhemmillekin vasta rakenneultran jälkeen...
 
Miehelle toki kerroin ihan heti ensimmäisenä :hug003
Ja olihan se parille parhaimmalle kaverille kerrottava, tiesivät meidän yritysaikeista ja lupasin kertoa heti kun plussa tikussa. :D

Mun tekis mieli kertoo ihan hirveesti myös mun ja miehen vanhemmille, mutta ehkä maltan vielä. Mietin, että pysyykö tieto sitten salassa vielä meidän lapsilta, kun niille ei ihan vielä viitsitä kertoa.
Lisäksi, mun varmaan pitäisi suht pian kertoa yrityskumppanilleni, koska vaikuttaa paljolti meidän firmaan. Mua vähän jännittää hänen reaktio, kuinka ottaa asian :wacky:
 
Eilen puhuttiin pomon kanssa määräaikaisuuden jatkosta ensi kevään jälkeen, ja kovasti toivon, että saadaan paperit tehtyä ennen kuin näkevät vatsan :happy: Onneksi olemme nyt 100-prosenttisesti etänä.

Viikonloppuna menemme mieheni kanssa ystävän luokse. Saa nähdä, pysyykö raskaus salassa. :angelic:
 
En kertonut ystävälleni raskaudesta! Olo oli yllättäen parempi, joten pystyin syömään ihan normaalisti. Nyt tuntuu siltä,etten halua kertoa enää kenellekään muulle ennen ultraa ja viikkoa 12.
 
Miehen kanssa sovittu että kerrotaan muille rv 12+, kun km riski pienentyny ja kun ollaan käyty siinä niskaturvotus ultrassa :)
 
No niin, pomolle oli pakko kertoa, koska pahoinvointia on jatkunut viikon ja vaikuttaa jo työntekemiseen. Oli onneksi oikein innoissaan tästä asiasta ja kovin myötätuntoinen ja joustava. Muut eivät miestä ja neuvolaa lukuunottamatta vieläkään tiedä :wink
 
Olen kertonut yhdelle kaverille melki heti plussattua. Eilen kerrottiin lapsille ja tänään lapset kertoivat sovitusti isovanhemmille. En muutoin näin aikaisin (7+3) olisi kertonut, mutta huono olo vaivaa ja parempi näin, että tietävät miksi en ole nyt täysillä mukana kaikessa :) Vanhemmilleni olen kyllä näistä aiemmistakin kertonut jo näillä viikoilla.
 
Neljälle kaverille kerroin mutta omalle perheelle en vielä.. Mitähän se kertoo suhteesta
 
Mä haluaisin tilata esikoiselle jonkun ”minusta tulee isosisko 2022” paidan ja sen avulla kertoa esim. perheille ym. Onko jollain kokemuksia, mistä tämmöisiä sais? Teksti voi olla myös englanniksi.
 
Mä oon ollut niin huonovointinen, oksentanut joka päivä ja moneen kertaan plus joutunut jäämään töistäkin pois. Oli perempi kertoa lapsille kun ne alkoi olla jo huolissaan mikä äidillä on. Muuten todennäköisesti olis vielä odotettu, koska en oo käynyt vielä edes ensimmäisessä neuvolassa.

Lisäks kerroin yrityskumppanillekkin, se jännitti ehkä eniten, mutta otti asian tosi positiivisesti. Kerrottu nyt myös kummankin vanhemmille, sanottu kuitenkin että ei oo vielä muuten mainostettu asiaa koska niin alussa.

Mutta tää pahoinvointi nyt muutti asiaa, ei oikein voinu enään peitellä. :wacky:
 
Mä haluaisin tilata esikoiselle jonkun ”minusta tulee isosisko 2022” paidan ja sen avulla kertoa esim. perheille ym. Onko jollain kokemuksia, mistä tämmöisiä sais? Teksti voi olla myös englanniksi.
Ainakin "big sister paita" haulla löytyy paljon eri nettikauppojen paitoi. Hauska idea muuten! Seuraavan ultran jälkeen jos kaikki hyvin ja radkaus jatkuu, alan kertoa esikoiselle vauvasta masussa... Jotenkin miten nyt 2v ymmärtää.
 
Miehelle, bestikselle ja äidille kerroin heti.

Hetki sitten äiti alkoi painostamaan että aionko pitää pimennossa isää.
Jotenkin häkellyin ja kerroin, kun nähtiin ensimmäistä kertaa alkukesän jälkeen ja jotenkin tuntui tyhmältä, liian varhaiselta,
kun höpsöili ja väitti että olisi muka tiennyt jo viimenäkemällä, vaikka silloin lasta ei vielä edes ollut.
Vaikka vaikea olisi ollut olla kertomatta kun varmasti halusi tietää mitä mulle oikeasti kuuluu.

Sitten sain riemukkaan onnitteluviestin äidin siskoilta joille oli näemmä kerrottu minulta kysymättä.

Ja isän sisko jota näin pitkästä aikaa kysyi suoraan vatsastani, enkä osannut väistää tai kieltää, niin puhkesi kyyneliin ja kertoi isän äidille, jonka luona olin kylässä ensimmäistä kertaa koronakauden jälkeen.

Tuntuu että kaikki on muuttunut kun koko mun suku nyt melkein tietää. Mutta asiat muuttuu ja ihanaa yksityistä salaisuusaikaa kesti aikansa.

Nyt odottelen matkaa Porvooseen miehen vanhempia tapaamaan ja mietin näkevätkö he tai kerrommeko heille jo? Vai vasta myöhemmin, ehkä joskus joulun tienoolla, niinkun mieheni kai oli alkujaan ajatellut.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top