Raskaaksi 2020

[Lumiprinsessa]

Oon jo pitkään selaillut eri keskusteluja liittyen raskautumiseen yms niin en oikeastaan koskaan ole nähnyt kenenkään sanovan, että käyttäisi rfsu:n testiä. Onko sille joku syy vai täysin sattumaa? Oon niitä pari käyttänyt joskus kun iski epäilys ja elämäntilanne ei sopinut. Minusta ihan näppäriä ja toimivia eikä tarvii tilata ku joka kaupasta saa

Ne on vissiin toiminut vähän vaihtelevasti. Etenki ne liuskat oli joskus semmosia, et näytti väärää positiivista, ku herkemmin tuli testiviiva näkyviin.. Digistä en oo kuullu pahaa sanottavaa.

 

[Foreverfever]

Oon jo pitkään selaillut eri keskusteluja liittyen raskautumiseen yms niin en oikeastaan koskaan ole nähnyt kenenkään sanovan, että käyttäisi rfsu:n testiä. Onko sille joku syy vai täysin sattumaa? Oon niitä pari käyttänyt joskus kun iski epäilys ja elämäntilanne ei sopinut. Minusta ihan näppäriä ja toimivia eikä tarvii tilata ku joka kaupasta saa

Mä tykkään niistä punaisista liuskoista. Ei ole mulle tullut turhia viivoja tai viivanpaikkoja. Näytti viime raskaudessa aluksi tummempaa viivaa kuin pc, myöhemmin meni toisinpäin

 

[Lumiprinsessa]

Meillä ekan yritys kesti sen verran kauan, että toista alettiin yrittämään heti synnytyksen jälkeen. Ei siis ehkäisty ja menkat alkoi 5vko synnytyksestä. Ikäeroa tuli lopulta 2v2kk. Kolmatta myös toivottiin pienellä ikäerolla ja tuli 1v7kk ikäeroa. Nyt jos heti raskaaksi tulen niin tuleekin yli 3v pienimmille ikäeroa. Yritetty nyt lokakuusta. Me ei saada muualta hoitoapua, kun kaikki sukulaiset asuu eri paikkakunnalla. Siksi tätä neljännen yritystä lykätty, mutta silti koen että pieni ikäero itselle helpompi hoitaa samoilla valvomisilla

Meillä kesti myös ekassa sen verran pitkään, että nyt mennään sitten tjt. :) kyllä se vauvakuume on jo heräillyt, vaikka vauva on vasta pian 6kk. :D

 

[Milalai]

Mulla onkin ollut aika jänniä oloja. Nyt on dpo 6, nyt aamusta ollut menkkamaista jomoa. Eilen illasta kohdussa tuntui kahdesti polttavan tuikkiva sukkapuikko kipu. Minuutin väli about kivupujen väli. Oli aika jännä tunne. Saas nähdä tarkoittiko mitään.

Nyt on vilu olo. Ihan kuin olis vilustunut.

 

[Daiya]

Meillä ekan yritys kesti sen verran kauan, että toista alettiin yrittämään heti synnytyksen jälkeen. Ei siis ehkäisty ja menkat alkoi 5vko synnytyksestä. Ikäeroa tuli lopulta 2v2kk. Kolmatta myös toivottiin pienellä ikäerolla ja tuli 1v7kk ikäeroa. Nyt jos heti raskaaksi tulen niin tuleekin yli 3v pienimmille ikäeroa. Yritetty nyt lokakuusta. Me ei saada muualta hoitoapua, kun kaikki sukulaiset asuu eri paikkakunnalla. Siksi tätä neljännen yritystä lykätty, mutta silti koen että pieni ikäero itselle helpompi hoitaa samoilla valvomisilla

No tätä mäkin mietin, että meniskö se vähän niinkuin samoilla koettelemuksilla kaks pienempää vai ei tosin meillä esikoinen oli vähän liiankin helppo (pelkään että toinen sitte senkin edestä hankalampi) ja nukkuu kyllä jo ihan täysiä öitä, että sinällään ei väliä (tosin hampaita ei oo vasta kuin kaksi joten niiden kanssa varmaan vielä valvotaan tulevaisuudessa).

Meillä kans sinällään olis nyt hyvä tilanne, kuten Pingviiniemolla, meilläkin molempien vanhemmat pystyisivät apuna olemaan tarvittaessa kun jäävät eläkkeelle piakkoin ja ihan ok kunnossa. Alunperin olin vaan ajatellut, että esikoinen saisi olla isompi ja itsenäisempi, mutta mutta...

 

[Daiya]

Oon jo pitkään selaillut eri keskusteluja liittyen raskautumiseen yms niin en oikeastaan koskaan ole nähnyt kenenkään sanovan, että käyttäisi rfsu:n testiä. Onko sille joku syy vai täysin sattumaa? Oon niitä pari käyttänyt joskus kun iski epäilys ja elämäntilanne ei sopinut. Minusta ihan näppäriä ja toimivia eikä tarvii tilata ku joka kaupasta saa

Mä muistan kans lukeneeni aikoinaan paljon huonoja kokemuksia, vääriä plussia jne niin en ottanut koskaan ite ees testiin.. Eli mutu-tuntumaa vain täälläkin ja voihan se olla, että ovat parantaneet nyt kun ovat palautetta saaneet.

 

[Pingviiniemo]

Apteekista piti käydä ostamassa testi, kun niin jännitti. Tuloksena todella olematon ja hädin tuskin nähtävissä oleva viiva. Olin vaan 20min pidättämättä, kun olen hätähousu, mutta vähän kurjalle tuntuu ja tuli taas se tunne että tää ei ole se mun hetki...
Testinä oli ylläty yllätys, apteekin herkkä.

Testaan vielä tänään uudestaan sitten niillä uusilla testeillä ja sillä välin toivon kaikille plussatuulia!
Olette ihania ja onneksi on tää foorumi.

 

[Laakeripuu]

Tosi heikosti jos ollenkaan. Ylempi testiajalla ja alempi kuivuneena.

View attachment 89012 View attachment 89013

Kyllä siinä Dooris jotain näkyy! Elämmepä jännittäviä aikoja!

Minä en vielä tänään testeihin koske, ihan tuntuu siltä, että menkat alkaisi... Mutta huomenna jos ei vielä tätiä näy, niin sitten katkeaa kamelin selkä


Ja voi ei Citrus90, tuo harmitus on kyllä niin kamalaa Varsinkin jos on ensin saanut lupausta positiivisesta.

 

[Marcipa]

Meillä on kokemusta 1v 4kk ikäerosta ja 3v 2kk (ja 4,5v) ikäerosta. Molemmissa on puolensa. En kokenut liian rankaksi tuota pientä ikäeroa, vaan tavallaan oli ihan kätevääkin kun lapset olivat aika samassa tilanteessa. Se vaippojen vaihto meni molemmille siinä samassa ja puistoissa löytyi yhteiset intressit. Ja tosi pienestä asti ovat olleet seuraksi toisilleen. Isomman ikäeron etu on toki vanhemman lapsen omatoimisuus. Mutta samalla se isompi ikäero vaikuttaa lasten keskiseen suhteeseen. Ja kun siitä vauvavaiheesta pääsee, niin on aika iso merkitys siinä, että lapsilla on seuraa toisistaan. Se helpottaa arkea todella paljon, koska vanhemman ei tarvitse viihdyttää. Meillä on siis kolme lasta ja valitettavasti nuorin on jäänyt vähän ulkopuoliseksi paljolti ikäeron vuoksi. Hän selvästi kokee aina olevansa altavastaaja ja toki nuorempana sitä onkin. Jos meille vielä yksi lapsi suodaan, niin tuleekin iso ikäero:kuopuksen melkein 10 vuotta ja esikoiseen yli 14 vuotta. Selvää on, että sisarussuhde muotoutuisi aivan toisenlaiseksi kuin noilla muilla.

 

[Milalai]

Menkkamaiset hennot jomot vaan jatkuu, ja lisänä sukkapuikko pistos kipu välillä. Ärsyttävää kun tulee toiveita, ja sit tietty ihan perus negakierto. Keltarauhanen tuikkii vasemmalla, sieltä on 2 viime raskautumis ovista tapahtunutkin(molemmat km) , ja täs kierrossa epäilen kans tapahtuneen, vaikka kipua oli myös oikealla.
Nyt rinnoissa kipu alkaa uudellee voimistua.
Oon sanonu että ei väliä vaikka joutuis ekat viikot oksentamaan, kunhan pysyvän plussan ja raskauden saisin, totta kai se varmasti rankkaa olis. Mut keskenmenoa en enää kestäisi. Se on kyllä kurja pelko, varsinkin kun 2 putkella tullut. Ja mun ei oo koskaan tarvinnut raskaudessa oksentaa. Esikoisessa kerran tuli sellanen pahan olon aalto, joka meni ohi ja synnytyksessä kivusta tuli sellanen huono oksetusolo, en silti oksentanut. Mutta muuten en oo raskauspahoinvointia joutunut kokeen. Kai se tois sellasta turva oloa että olis selkeät raskausoireita, menkkojen puuttumisen lisäksi. Mutta nyt tosiaan vasta dpo6 ja torstaina meinaan testata jo dpo9 herkällä sofilla. "Vaarallinen" testi ja lisäksi 10herkkä ,nii varmaan antaa jonkunlaista viivanpaikkaa. Mut en kestä odottaa yhtään pitempään ekaa testiä ja oon kaiken lisäksi yksin kotona, ku esikoinen on koulussa torstaina pitkästä aikaa.

 

[Alcyone]

Oon jo pitkään selaillut eri keskusteluja liittyen raskautumiseen yms niin en oikeastaan koskaan ole nähnyt kenenkään sanovan, että käyttäisi rfsu:n testiä. Onko sille joku syy vai täysin sattumaa? Oon niitä pari käyttänyt joskus kun iski epäilys ja elämäntilanne ei sopinut. Minusta ihan näppäriä ja toimivia eikä tarvii tilata ku joka kaupasta saa

Olen käyttänyt jos vaikka minkä merkkisiä testejä, enimmäkseen kuitenkin PC:n liuskatestejä. RFSU on ainakin liuskojen kohdalla selvästi parantanut laatuaan viime kesästä, jolloin mulla oli kkm. Silloin RFSU:ssa viiva pysyi todella haaleana, vaikka PC:llä tuli jo leffaviivat. Tässä omat testit viime kuulta dpo 11; ylempi RFSU ja alempi PC 3 min. kohdalla kuvattuna.



Oman kokemuksen mukaan RFSU:n liuskat toimii siis ihan hyvin, eipä noiden testien välillä juuri eroa ole.

 

[Alcyone]

Apteekista piti käydä ostamassa testi, kun niin jännitti. Tuloksena todella olematon ja hädin tuskin nähtävissä oleva viiva. Olin vaan 20min pidättämättä, kun olen hätähousu, mutta vähän kurjalle tuntuu ja tuli taas se tunne että tää ei ole se mun hetki...
Testinä oli ylläty yllätys, apteekin herkkä.

Testaan vielä tänään uudestaan sitten niillä uusilla testeillä ja sillä välin toivon kaikille plussatuulia!
Olette ihania ja onneksi on tää foorumi.

Tsemppiä! 20 min. pidätys on tosi vähän aikaisilla päivillä, ei varmaankaan riitä positiivisen tuloksen saamiseen. Mutta tiedän hyvin sen, kun ei vaan pysty odottamaan...

 

[Reggie]

Mua masentaa niin valtavasti. Mulla oli niin varma olo, että oon raskaana. Tänään negojen nega testattu, alkais nyt vaan ne menkat. Keskiviikoks odotan niitä viimeistään saapuvaksi. Tuntuu siltä, ettei tätä yrittämistä enää kauaa jaksa. Itkettää niin valtavasti. Mulla on aina ollut se olo, etten tule lapsia saamaan niin se taitaa osua oikeaan.

Äitienpäivä on pitkään ollut mulle niin ristiriitaisia tunteita herättävä päivä. Oon niin monta kertaa ajatellut, että seuraavana äitienpäivänä minäkin saan juhlia omaa äitiyttä, tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Lisäksi yksi kaveri, joka siis tietää meidän yrittämisestä, purki omaa pahaa oloaan minuun. Heillä on kolmas haaveissa ja kaveri alkaa olla uskonsa menettänyt sen suhteen suodaanko heille kolmatta. Itki sitä kuinka ikävältä tuntuu juhlia äitienpäivää kun on vain kaksi lasta vaikka voisi olla jo kolme jne. Tiedän, että se tuntuu varmasti aina yhtä pahalta jos lasta ei ala kuulumaan, oli kyseessä ensimmäinen tai vaikka kymmenes. Mutta silti tuo sai oman mielen vielä mustemmaksi. Teki mieli huutaa, että sinulla sentään on jo kaksi, ole onnellinen, toisilla ei ole edes sitä ensimmäistä.

Oon monena yönä nähnyt vauvaunia ja ensimmäisenä tekisi mieli alkaa itkemään kun herään ja tajuan ettei se ole totta.

 

[Lumiprinsessa]

Mua masentaa niin valtavasti. Mulla oli niin varma olo, että oon raskaana. Tänään negojen nega testattu, alkais nyt vaan ne menkat. Keskiviikoks odotan niitä viimeistään saapuvaksi. Tuntuu siltä, ettei tätä yrittämistä enää kauaa jaksa. Itkettää niin valtavasti. Mulla on aina ollut se olo, etten tule lapsia saamaan niin se taitaa osua oikeaan.

Äitienpäivä on pitkään ollut mulle niin ristiriitaisia tunteita herättävä päivä. Oon niin monta kertaa ajatellut, että seuraavana äitienpäivänä minäkin saan juhlia omaa äitiyttä, tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Lisäksi yksi kaveri, joka siis tietää meidän yrittämisestä, purki omaa pahaa oloaan minuun. Heillä on kolmas haaveissa ja kaveri alkaa olla uskonsa menettänyt sen suhteen suodaanko heille kolmatta. Itki sitä kuinka ikävältä tuntuu juhlia äitienpäivää kun on vain kaksi lasta vaikka voisi olla jo kolme jne. Tiedän, että se tuntuu varmasti aina yhtä pahalta jos lasta ei ala kuulumaan, oli kyseessä ensimmäinen tai vaikka kymmenes. Mutta silti tuo sai oman mielen vielä mustemmaksi. Teki mieli huutaa, että sinulla sentään on jo kaksi, ole onnellinen, toisilla ei ole edes sitä ensimmäistä.

Oon monena yönä nähnyt vauvaunia ja ensimmäisenä tekisi mieli alkaa itkemään kun herään ja tajuan ettei se ole totta.

Voi ei, oli häneltä kyllä ajattelematonta, jos teidän yrityksestä tietää kuitenki. Ootteko kauan yrittänyt? Paljon zemppiä ja plussatuulia.

 

[Reggie]

Voi ei, oli häneltä kyllä ajattelematonta, jos teidän yrityksestä tietää kuitenki. Ootteko kauan yrittänyt? Paljon zemppiä ja plussatuulia.

Yrittämällä yritetty vasta kolme kuukautta, nyt alkaa yk4. Ilman ehkäisyä, tulee jos on tullakseen meiningillä kuitenkin jo melkein 3 vuotta. Tai mies on ehkä edelleen enemmän sillä linjalla, että tulee jos tulee, mutta minä oon tikuttanut ovikset ja varmistanut että talletellaan oikeeseen aikaan jne.

 

[Juliet92]

Tsempit myös minulta ja tervetuloa uusille!

ON: Miten aika voikaan madella näin piinapäivien aikaan hitaasti.

Täällä tänään dpo6 ja olo on todella malttamaton tällä hetkellä. Viime viikko oli jotenkin vaikea, oli ihan hirveitä mielialanvaihteluja ja eilinen äitienpäivä oli yleisfiilikseltään haikea. Sitä vaan niin kovasti toivoo, että olisi joskus itsekin äiti.

Mitään erityisoireita ei ole, mutta piinaavia mietteitä sitäkin enemmän. Voi kun osaisi ottaa tämän ovulaation ja menkkojen välisen ajan jotenkin rennommin.

Täälläkin dpo 6 menossa! Täälläkään ei mitään erityisiä oireita ole havaittavissa. Viime viikko meni rauhallisessa mielialassa, mutta mitä enemmän noita dpo päiviä kertyy, niin alkaa malttamattomuus kasvaa.

Mua masentaa niin valtavasti. Mulla oli niin varma olo, että oon raskaana. Tänään negojen nega testattu, alkais nyt vaan ne menkat. Keskiviikoks odotan niitä viimeistään saapuvaksi. Tuntuu siltä, ettei tätä yrittämistä enää kauaa jaksa. Itkettää niin valtavasti. Mulla on aina ollut se olo, etten tule lapsia saamaan niin se taitaa osua oikeaan.

Äitienpäivä on pitkään ollut mulle niin ristiriitaisia tunteita herättävä päivä. Oon niin monta kertaa ajatellut, että seuraavana äitienpäivänä minäkin saan juhlia omaa äitiyttä, tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Lisäksi yksi kaveri, joka siis tietää meidän yrittämisestä, purki omaa pahaa oloaan minuun. Heillä on kolmas haaveissa ja kaveri alkaa olla uskonsa menettänyt sen suhteen suodaanko heille kolmatta. Itki sitä kuinka ikävältä tuntuu juhlia äitienpäivää kun on vain kaksi lasta vaikka voisi olla jo kolme jne. Tiedän, että se tuntuu varmasti aina yhtä pahalta jos lasta ei ala kuulumaan, oli kyseessä ensimmäinen tai vaikka kymmenes. Mutta silti tuo sai oman mielen vielä mustemmaksi. Teki mieli huutaa, että sinulla sentään on jo kaksi, ole onnellinen, toisilla ei ole edes sitä ensimmäistä.

Oon monena yönä nähnyt vauvaunia ja ensimmäisenä tekisi mieli alkaa itkemään kun herään ja tajuan ettei se ole totta.

ai kamala! Pystyn samaistumaan täysin tuohon harmitukseen, vaikka itsellä ei vielä kauaa yritystä takana! Ymmärrettävää että harmittaa jos oma lapsiluku ei täynnä, mutta täytyisi silti olla tahdikkuutta tuossa, ettei sitä harmiaan pura sellaiseen joka haaveilee siitä ensimmäisestä.

Isot virtuaalihalaukset ja sympatiat sinne!

Saad nähä pysyykö itsellä maltti tuon testauksen suhteen. Tarkoitus olisi vasta sunnuntaina dpo 12, mutta nähtäväks jää:banghead:

 

[-Nennu-]

Liityn joukkoonne jännäämään, keskiviikkona ois kierukan poisto ja sitten on vauvan lupa tulla heti vaan :)

 

[Mamiii]

Täällä uusi ilmoittautuu mukaan keskusteluun :) oli niin monta sivua juttua etten kaikkea kahlannut läpi joten en tiedä, onko täällä jo ollut puhetta aiheesta, ja en löytänyt ainakaan omaa keskustelun avausta aiheeseen liittyen... Millaisia ikäeroja teillä on /on haaveissa lapsille? Tai onko aihe mietityttänyt/vaikuttanut kuumeiluun?
Meillä kova pohdinta nyt käynnissä, esikoinen täyttää kahden viikon päästä vuoden ja on nyt mietitty miehen kanssa, että joko annettaisiin lupa toiselle tulla jos tuuri käy. Lähinnä siis mietityttää suht. pienen ikäeron lasten kanssa jaksaminen ja muut arjen haasteet. Esikoisen raskausaika oli itselle aika raskas henkisesti, taisi olla raskausajan masennusta ja todettiin sitten synnytyksen jälkeinen masennus + taustalla todennäköinen työuupumus jota ei koskaan ehditty tarkemmin selvitellä. Toisaalta sitten taas alkaa olla ikää sen verran, että kovin montaa vuotta tässä ei voi odotella

Tervetuloa mukaan ja kaikki muutkin uudet! Ikävä kuulla, että raskausaikana ja sen jälkeen oli vaikeata Toivottavasti sait apua kuitenkin! Itse kannustan kuitenkin yrittämään, jos haaveilette toisesta lapsesta. Itse haluan uskoa, että kaikesta voi selvitä.

Meillä on toiveissa mahdollisimman pieni ikäero. Esikoinen syntyi helmikuussa ja nyt alkaa juuri uusi yritys ja toivotaan pikaista tärppiä. Kuukautiskierto venähti, mutta nyt onneksi tulivat ja päästään yrittämään. Ollaan kolmekymppisiä ja halutaan kolme lasta pienellä ikäerolla, siksi ei haluta odottaa tässä välissä esimerkiksi sitä suositeltua vuotta.
Edellinen raskaus ja synnytys menivät hyvin ja koen toipuneeni niistä jo. Ainoastaan verenpaineet nousivat korkealle loppupuolella raskautta ja seuraavissakin raskauksissa todennäköisesti käy niin, mutta en halua murehtia asiaa. Välivuosi kun ei siihenkään taipumukseen auta sitten.

Niin ja olihan se viimeisillään olo toki vähän sellaista uuvuttavaa. Seuraava raskaus voi olla uuvuttavampi, kun on pikkuinen jo ennestään. Itsellä kun ei täällä ole ketään tukiverkossa. Omat vanhemmat asuvat monen tunnin takana. Heillä kyllä intoa riittäisi auttaa. Miehellä on täällä sukua kyllä, mutta he eivät ole niin innokkaita auttamaan. Ovat jo tarpeeksi omien ja muiden lasten eteen tehneet, että haluavat nautiskella omasta ajasta. Eikä siinä ole mitään väärää Aion kuitenkin ottaa täyden vastuun saamistani lapsista ja hoitaa heidät vaikka yksin. Ukopuolisen avun puute, taloudellinen epävarmuus, korona tai oikeastaan mikään muukaan seikka ei saa minua muuttamaan toiveitani kolmesta vuoden välein syntyneestä vauvasta.

 

[Juliet92]

Lämmöt 37.1, en tiiä kertooko vielä mistään, mutta on itselleni kyllä selvästi kohonneet. Dpo 6 siis. Osaako joku täällä sanoa, että suunnileen millä dpo lähtee laskee jos ei oo raskaana?

Pieniä juilimisia tuntuu kohdun tienoilla, toivottavasti ei oo mitään kuviteltua

Miehen kanssa myös ollut puhetta pienestä ikäerosta (kunhan nyt vain ekakin sais alkunsa) ja tarkotus on, ettei ensimmäisen raskauden jälkeen ehkäisyä väliin. Tietenkin tilanne eri silloin, jos vaikka ensimmäinen syntyy sektiolla.

 

[Lumiprinsessa]

Yrittämällä yritetty vasta kolme kuukautta, nyt alkaa yk4. Ilman ehkäisyä, tulee jos on tullakseen meiningillä kuitenkin jo melkein 3 vuotta. Tai mies on ehkä edelleen enemmän sillä linjalla, että tulee jos tulee, mutta minä oon tikuttanut ovikset ja varmistanut että talletellaan oikeeseen aikaan jne.

Älä menetä toivoa.

Me mentiin alusta asti tjt. Kolmisen vuotta meni, että saatiin pieni syliin saakka. Kaksi keskenmenoa ennen häntä.
Kunpa saisitte oman pienen pian.