Veikataan syntymäpäivää

Täälläkin meni pieleen tää veikkaus ja pahasti... Jää toki ikuiseksi mysteeriksi että milloin olisi syntynyt jos oltaisi annettu käynnistyä itsekseen eikä menty sotkemaan kuvioita. Mutta 27.9. vauvan päivänä syntyi myös meidän nassikka. :dummy:

Dustis, saako kysyä miten te "menitte sotkemaan vauvan kuvioita?" :) Luulin ettei niitä vaaveja sais savustamallakaan ulos:grin Menikö kaikki muuten käynnistyksestä huolimatta hyvin ja saitko synnytettyä luomuna? Muistaakseni se oli sun toiveena?:happy:
 
Dustis, saako kysyä miten te "menitte sotkemaan vauvan kuvioita?" :) Luulin ettei niitä vaaveja sais savustamallakaan ulos:grin Menikö kaikki muuten käynnistyksestä huolimatta hyvin ja saitko synnytettyä luomuna? Muistaakseni se oli sun toiveena?:happy:

Sotkettiin siis kuvioita ihan sillä että käynnistettiin synnytys ison kokoarvion takia. Ja vasta toisella yrittämällä saatiin tulosta aikaan, ekalla yrityksellä ensin kolme päivää cytotecia, sitten ballonki, ja sen jälkeen vielä kaksi kuuden tunnin settiä oksitosiinia eikä mitään. :wacky: Kätilö vähän veikkasi että mulla olis "luonnostaan pitkiä raskauksia" kun ekakin tuli vasta 41+4 ja tää niin hannasi käynnistystä vastaan. Toisella yrittämällä ensin ballonki, sitten oksitisiinia ja kalvot puhkottiin. Kalvoista vasta 14,5h niin suostui syntymään, imukupilla avustettuna kun oli iso pää (38cm) ja vinossa tulossa. Ja luomu lensi ovesta siinä vaiheessa kun olin kokovartalokrampissa kun oli tunteja ollut niin rajuja supistuksia. Laitettiin minispinaali että sain pienen lepohetken, ja sen vaikutus kun lakkasi ennen kuin päästiin ponnistamaan niin loppuun vielä pudendaalipuudutus että uskalsin ponnistaa ne viimeiset tarvittavat ponnistuksen kun lääkäri avusti imukupilla. Yllättäen jäi silti varsin hyvä fiilis synnytyksestä vaikka jossain vaiheessa olin täysin varma ettei synnytyksestä tule mitään. Ihanat kätilöt (vaihtui vuoro kesken synnytyksen) pelasti kyllä paljon!
 
Sotkettiin siis kuvioita ihan sillä että käynnistettiin synnytys ison kokoarvion takia. Ja vasta toisella yrittämällä saatiin tulosta aikaan, ekalla yrityksellä ensin kolme päivää cytotecia, sitten ballonki, ja sen jälkeen vielä kaksi kuuden tunnin settiä oksitosiinia eikä mitään. :wacky: Kätilö vähän veikkasi että mulla olis "luonnostaan pitkiä raskauksia" kun ekakin tuli vasta 41+4 ja tää niin hannasi käynnistystä vastaan. Toisella yrittämällä ensin ballonki, sitten oksitisiinia ja kalvot puhkottiin. Kalvoista vasta 14,5h niin suostui syntymään, imukupilla avustettuna kun oli iso pää (38cm) ja vinossa tulossa. Ja luomu lensi ovesta siinä vaiheessa kun olin kokovartalokrampissa kun oli tunteja ollut niin rajuja supistuksia. Laitettiin minispinaali että sain pienen lepohetken, ja sen vaikutus kun lakkasi ennen kuin päästiin ponnistamaan niin loppuun vielä pudendaalipuudutus että uskalsin ponnistaa ne viimeiset tarvittavat ponnistuksen kun lääkäri avusti imukupilla. Yllättäen jäi silti varsin hyvä fiilis synnytyksestä vaikka jossain vaiheessa olin täysin varma ettei synnytyksestä tule mitään. Ihanat kätilöt (vaihtui vuoro kesken synnytyksen) pelasti kyllä paljon!

Ihana kuulla että onnistuit kuitenkin saamaan käynnistyksen tuon kokoarvion puolesta!:) Ja myös isot onneksi olkoot sinne isosta puristuksesta ja palkinnosta:Heartred Mä olin itse ollut siinä uskossa etteivät ne suostuisi tekemään käynnistyksiä edes koon takia, tai että ovat tosi niuhoja muutenkin käynnistyksistä:sour: Omalla kohdalla on pelottanut tuo iso koko kun poika tulossa ja mahdoton ajatus että maleksisi vielä sen pari viikkoa laskettuun aikaan puhumattakaan sen yli! Meillä on tehty kokoarvioita ultralla ja siellä saatu alakäyrille, mutta sf-mitta taas oli kuulemma normaalin yläpuolella (vaavi on selkä mun vatsaan päin) niin mikäköhän se todellisuus sitten on..?
Minkä mitan perusteella teillä tehtiin käynnistys, oliko ultran vai sf-mitan mukaan?o_O
 
Ihana kuulla että onnistuit kuitenkin saamaan käynnistyksen tuon kokoarvion puolesta!:) Ja myös isot onneksi olkoot sinne isosta puristuksesta ja palkinnosta:Heartred Mä olin itse ollut siinä uskossa etteivät ne suostuisi tekemään käynnistyksiä edes koon takia, tai että ovat tosi niuhoja muutenkin käynnistyksistä:sour: Omalla kohdalla on pelottanut tuo iso koko kun poika tulossa ja mahdoton ajatus että maleksisi vielä sen pari viikkoa laskettuun aikaan puhumattakaan sen yli! Meillä on tehty kokoarvioita ultralla ja siellä saatu alakäyrille, mutta sf-mitta taas oli kuulemma normaalin yläpuolella (vaavi on selkä mun vatsaan päin) niin mikäköhän se todellisuus sitten on..?
Minkä mitan perusteella teillä tehtiin käynnistys, oliko ultran vai sf-mitan mukaan?o_O

Kiitos!

Näin jälkikäteen oon ehkä vähän sitä mieltä että olisi kyllä voitu olla käynnistämättä, ei meinaan ollut hyvä kokemus sinänsä vaikka synnytyksestä lopulta jäikin hyvä fiilis... Ja sitä käynnistystä jopa ihan suositeltiin, en ite olis sitä varmaan edes pyytänyt vielä silloin kun lääkäri oli sitä mieltä että lantio on tilava vaikkei ulos päin leveä olekaan. Mutta siis ultran perusteella suosittelivat. Sf-mittaa ei otettu ehkä enää kuukauteen tai ylikin ennen kun ruvettiin käynnistelemään. Lääkäri silloin 38+1 arvioi että 4,1kg ja 39+2 kun vihdoin syntyi oli karvan vaille 4,3kg eli melko hyvin osui arvio. Toki oli pitkä, eli hoikkahan tuo poitsu on, mutta se pää......
 
Juuri äsken tuolla "painoveikkausketjussa" mietin että syntyis rv 41+6, LA on 22.10, eli syntymäpäivä olisi silloin 4.11. Tätä en tietenkään toivo...
Jännäks meni,saatiin juuri ja juuri lokakuinen, syntyi rv 41+2, 31.10.2019. :Heartblue
 
Takaisin
Top