Ristiäiset vai nimenantojuhlat?

Kukkis92

Vauhtiin päässyt keskustelija
Toukoäidit 2020
Aiotteko antaa vauvalle nimen ristiäisissä tai nimenantojuhlissa? Minä itse toivoisin ristiäisiä, mutta mies kirkkoon kuulumattomana nimiäisiä. Onko muilla samaa ongelmaa? Itse en ole ikinä ollut yksissäkään nimiäisissä. Jos järjestätte nimiäiset niin tuleeko niihin jotain ohjelmaa ?
 
Uskontokunta käsittääkseni määräytyy äidin mukaan. Ainakin näin oli aiemmin. Itse kuulun kirkkoon ja minulle se on jotenkin itsestäänselvyys; näin ollen en edes osaisi ajatella, etteikö lapselle ristiäisiä tulisi. Mies onneksi meillä kuuluu myös kirkkoon, joten siitä ei meillä erikseen tarvitse neuvotella. Kunnioitan täysin jokaisen omaa valintaa, mutta tiukka vääntö kyllä tulisi jos en saisi ristiäisiä pitää. Tosin mä oonkin vähän astetta topakampi täti. :biggrin

Esikoisen isä ei kuulunut kirkkoon, mutta tuolloin asia oli jotenkin itsestäänselvä ristiäisten suhteen. Tosin en tiedä oliko tuolloin 12v sitten vielä nimiäiset niin suosittuja. Tai sitten en vaan tiennyt muusta kuin perinteisestä kastejuhlasta. :think005
 
Huutelen maaliskuisista, mies kuuluu kirkkoon, itse en. Lapsi on kastettu :) Vanhempien oma päätös miten tehdään. En ole ollut nimiäisissä, mutta samankaltaista ohjelmaa olen kuullut olevan niissä kuin ristiäisissäkin, ilman kirkon juttuja siis. Kahvittelua, vauvan ihastelua. "Haltijakummit" jos halutaan:)
 
Ristiäiset. Kuulutaan kumpikin kirkkoon, vaikkei sinänsä uskovaisia olla. Meillä oli pientä ohjelmaa esikoisenkin ristiäisissä, arvaan nimi - leikki jne. Ehkä tällä kertaa kuitenkin pienimuotoisemmat juhlat. Kummit valitsen huolella, esikoisella yksi sellainen joka kovasti halusi kummiksi, mutta ei ole yhteydessä juuri yhtään ollut.
 
Ristiäiset. Kuulutaan kumpikin kirkkoon, vaikkei sinänsä uskovaisia olla. Meillä oli pientä ohjelmaa esikoisenkin ristiäisissä, arvaan nimi - leikki jne. Ehkä tällä kertaa kuitenkin pienimuotoisemmat juhlat. Kummit valitsen huolella, esikoisella yksi sellainen joka kovasti halusi kummiksi, mutta ei ole yhteydessä juuri yhtään ollut.

Minkälainen tuo nimenarvausleikki on? :) En ole koskaan ollut ristiäisissä, joissa olisi ollut sellaista leikkiä. Enemmänkin kaikki on hiirenhiljaa ja sitten kansa kohahtaa, kun pappi lausuu nimen. :grin
 
Minkälainen tuo nimenarvausleikki on? :) En ole koskaan ollut ristiäisissä, joissa olisi ollut sellaista leikkiä. Enemmänkin kaikki on hiirenhiljaa ja sitten kansa kohahtaa, kun pappi lausuu nimen. :grin

No siis sisälletulijat saivat lapun, johon kirjoittivat veikkauksensa. Luettiin ne ennen, kun pappi alkoi höpöttämään. Kukaan ei arvannut oikein, mutta jos olisi arvannut, olisi saanut kahvipaketin :grin
 
Ristiäiset pidetään, mutta rennot sellaiset. Ei turhaa pönötystä. Toki virallinen puoli hoidetaan, mutta sekin rennosti. Monet seurakunnat ovat valmiita vanhempien toiveiden mukaan muokkaamaan sitä yleistä kastejuhlan saarnaa tai mikä sen virallinen nimi onkaan, jolloin juhlasta ja puheesta saa rennon ja perheen näköisen [emoji4]
 
Ristiäiset pidetään, mutta rennot sellaiset. Ei turhaa pönötystä. Toki virallinen puoli hoidetaan, mutta sekin rennosti. Monet seurakunnat ovat valmiita vanhempien toiveiden mukaan muokkaamaan sitä yleistä kastejuhlan saarnaa tai mikä sen virallinen nimi onkaan, jolloin juhlasta ja puheesta saa rennon ja perheen näköisen [emoji4]


Aijaa! Kaikki ristiäiset missä olen ollut on mennyt sillä samalla vanhalla kaavalla. Mitäs siitä saarnasta jää sitten pois ? Tai osaatko kuvailla millainen se puhe sitten on ? Yleensä kun on luettu ne samat kohdat Raamatusta. Josko mieheni suostuisi semmoseen vähän rennompaan...
 
Musta tuntuu, että kirkolliset juhlat on nykyään tosi rentoja ja papit pääsääntöisesti nuorekkaita. Ystäväni häissä parisen viikkoa sitten oli kyllä aivan ihastuttava pappi ja sai tunnelman hyvin nopeasti keveäksi. :notworthy

Yhden kerran on kohdalle (joskus 10v sitten) sattunut sellainen oikein nipo pappi, joka kysyi meiltä kummeilta aivan tosissaan kuinka hoidamme tätä kristillistä velvoitettamme. Seisottiin kaikki ihan hiljaa, kunnes mun veli naureskeli ja yritti keventää tunnelmaa heittämällä jotain kepistä ja porkkanasta. Pappi ei oikein lämmennyt ja jatkoimme kuolemanvakavalla tasolla virallisen osuuden loppuun. Jälkeenpäin kyllä ollaan tilanteelle naurettu moneen kertaan. :biggrin
 
Aijaa! Kaikki ristiäiset missä olen ollut on mennyt sillä samalla vanhalla kaavalla. Mitäs siitä saarnasta jää sitten pois ? Tai osaatko kuvailla millainen se puhe sitten on ? Yleensä kun on luettu ne samat kohdat Raamatusta. Josko mieheni suostuisi semmoseen vähän rennompaan...

Me saatiin ihan päättää mitä pappi sanoo, meillä oli hyvin yksinkertainen kaava ja joku värssy oli raamatusta missä puhuttiin lapsista/syntymästä. Muuten puhuttiin meidän vauvasta ja meidän perheestä, sitten julkaistiin nimi ja laulettiin kolme vapaavalintaista laulua. Alussa, keskellä ja lopussa. Oman seurakunnan kanssa kannattaa keskustella. Heillä on usein kyllä vaihtoehtoja tarjolla jos sellaisia osaa kysyä [emoji4] Ja meidän pappi oli kyllä ihan huippu, jäi istumaan kahvipöytään muutamaksi tunniksi ja keskusteli matkustelusta ja omasta perheestään sujuvasti ja rennosti meidän ja muiden vieraiden kanssa. Ehdottomasti otetaan sama pappi toukokuiselle [emoji3]
 
Musta tuntuu, että kirkolliset juhlat on nykyään tosi rentoja ja papit pääsääntöisesti nuorekkaita. Ystäväni häissä parisen viikkoa sitten oli kyllä aivan ihastuttava pappi ja sai tunnelman hyvin nopeasti keveäksi. :notworthy

Yhden kerran on kohdalle (joskus 10v sitten) sattunut sellainen oikein nipo pappi, joka kysyi meiltä kummeilta aivan tosissaan kuinka hoidamme tätä kristillistä velvoitettamme. Seisottiin kaikki ihan hiljaa, kunnes mun veli naureskeli ja yritti keventää tunnelmaa heittämällä jotain kepistä ja porkkanasta. Pappi ei oikein lämmennyt ja jatkoimme kuolemanvakavalla tasolla virallisen osuuden loppuun. Jälkeenpäin kyllä ollaan tilanteelle naurettu moneen kertaan. :biggrin

Just näin [emoji4] onneksi nykyään on rennompaa myös kirkollisissa juhlissa [emoji4] ja monet nyky papit on super hyviä tyypejä [emoji3]
 
Meillä oli ristiäiset, mulla hormoonimyrskyissäni teki vähän tiukkaa kun Anoppi päätti että ne pidetään heillä. No onhan se tietenki kiva että ei tartte kotona siivota, mutta kun musta tuntu että me vanhempina jäätiin vähän varjoon kun mummu ja pappa olivat koko ajan äänessä ja tyyliin kertomassa ensipäivistä. Asutaan siis miehen vanhempien kanssa samalla tontilla.

Pappi oli mulle tuttu niin saatiin semmonen rennompi fiilis itse toimitukseen. Vauva huokaili kuultuaan nimensä ja päästi äänekkäät tortut housuun kun oli siunauksen aika :D
 
Meistä kumpikaan ei kuulu kirkkoon, joten rennot nimiäiset toivottavasti tiedossa :)
 
Meillä on myös nimiäiset kun ei kuuluta kirkkoon. Meillä oli nimi kirjoitettuna seinälle ja se ”paljastettiin” siitä. Nimi kakun päällä ois kans kiva :)
 
Ekat kolme ristittyä mutten ole varma haluanko saman tämän vauvan kanssa. Suhtautuminen on 7 vuodessa muuttunut. Muttei sitä vielä tiedä, siihen on pitkä aika. Eikä ole enää välejä appivanhempiin ketkä silloin ristiäisiä organisoivat - heille se oli näköjään tärkeää.
 
Ristiäiset pidetään. Kuulutaan molemmat kirkkoon, joten valinta on selvä. Mutta ei haluta mitään pönötysjuhlaa kumminkaan. Onneksi tosiaan nykyään kirkolliset juhlatkin voi olla rennompia. :)

Ja lisäksi seurakunnalla on tarjolla ristiäisiä varten aivan ihana pienehkö paikka meren rannalla. Ollaan jo ajat sitten päätetty, että halutaan ehdottomasti pitää ristiäiset siellä. :love017
 
Takaisin
Top