Raskaudesta kertominen

En ole vielä kertonut töissä, tosin varmaan lähiviikkoina pitäis kun alkaa maha jo sen verran turvonnut olla. Ja mulla on tällä hetkellä aika rajoittunut vaatevarasto, koska omistan tasan 3 paitaa, jotka jotenkin vielä peittävät mahan. Mietin että mitenköhän tarkkaan ihmiset yleensä panevat merkille työkaverien vaatetuksen ja tyylin muutokset, voikohan joku aavistella sen perusteella :wacky:
 
En ole vielä kertonut töissä, tosin varmaan lähiviikkoina pitäis kun alkaa maha jo sen verran turvonnut olla. Ja mulla on tällä hetkellä aika rajoittunut vaatevarasto, koska omistan tasan 3 paitaa, jotka jotenkin vielä peittävät mahan. Mietin että mitenköhän tarkkaan ihmiset yleensä panevat merkille työkaverien vaatetuksen ja tyylin muutokset, voikohan joku aavistella sen perusteella :wacky:

Mä mietin ihan samaa että mitenköhän ihmiset töissä ja muualla arvaavat kun vähänkään vartalonmyötäiset vaatteet on jääneet käyttämättä ja vaan tunikoita ym löysempiä vaatteita tulee käytettyä :rolleyes:
Toisaalta ei ihmiset oikeesti varmaan kiinnitä huomiota tuollaisiin asioihin ellei nyt ihan radikaalisti ole tyyli muuttunut. Onneksi en oo ollut mikään "vartalosukkien" käyttäjä ennestäänkään niin rennompi vaatetus varmaan menee ihan hyvin läpi.
Onneksi ei tarvitse kauaa enää piilotellakaan kun muutaman päivän päästä saa pomo asian tietoonsa ja sen jälkeen mulle on ihan sama, kuka asian huomaa :p
 
Mä voin ainakin sanoa et mulla ei oo hajuakaan Millasia vaatteita mun työkavereilla on päällä töissä:D

Mut tunnistan kyl itteni tohon et aamulla miettii minkä paidan voi laittaa päälle ettei lounaan jälkeen näytä siltä ku ois raskaana :D
 
Ps. Paras vaihe on sitkun näkee et asiakas perheet alkaa kattelee siihen tyyliin et "onks toi raskaana?" Mut kukaan ei uskalla kysyä:D
 
Mun parhaan kaverin anoppi on samassa työpaikassa ja oli kiinnittänyt huomiota eri vaatevalintaan kun ennen :hilarious: oli heti kysellyt kaverilta että onkohan se raskaana kun käyttää eri työvaatteita ku ennen, joten kyllä ne jotku ainakin näkyy seuraavan :grin
 
Mun parhaan kaverin anoppi on samassa työpaikassa ja oli kiinnittänyt huomiota eri vaatevalintaan kun ennen :hilarious: oli heti kysellyt kaverilta että onkohan se raskaana kun käyttää eri työvaatteita ku ennen, joten kyllä ne jotku ainakin näkyy seuraavan :grin

Hehe, joo näitäkin haukkoja on, jotka huomaavat kaiken :grin
 
Joo, meilläkin (iso paikka) pari viimeksi arvasi minun olevan raskaana kai pelkästä olemuksesta, eikä edes olleet läheisiä työkavereita. Tai ainakin toisen kohdalla mun maha ei mielestäni näkynyt vielä. Sitten taas on puusilmiä kuten minä joka, siinä vaiheessa kun alan miettiä että onkohan tuo tyyppi raskaana, saan kuulla että se jää äitiyslomalle kuukauden päästä. :hilarious:

Nähtiin viime viikonloppuna mun vanhempia ja kerrottiin uutiset. Odotetusti äiti oli hieman vaisu, isä innoissaan.
 
Kerrottu ollaan molempien vanhemmille, parille ystävälle ja 4-vuotiaalle esikoiselle, jonka reaktio oli ihanan hellyyttävä, oli niin vilpittömän innoissaan ja häkeltynyt :happy: Nyt kun nt-ultra on takana, kerrotaan varmaan hiljalleen muullekin lähipiirille. Olis kiva keksiä jotain hauskoja tapoja kertoa, saa vinkata, jos olette keksineet jotain hyviä :wink
 
Töihin on nyt asia tullut ilmoitettua. Pakko oli asia ajoissa kertoa, kun kasvava kaksosmaha ei pian jätä arvailun varaa ja toisaalta hyvä, että osaavat ajoissa sijaista katsoa kun ei töissä tule kuitenkaan mamma lomaan asti oltua.
Työterveyteen ilmoitin myös ja sieltä kehoitettiinkin olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä jos ei neuvola lääkärille pääse nopeasti niin sinnekin voipi mennä.
Kyllä tuolla töissä tuntuivat olevan oikein onnellisia mun puolesta ja hihkuivat oikein kun kuulivat kaksosista :grin
 
En tiiä aavisteleeko jotku jo, mutta oon kertonu parille kaverille pakosta. Poltin aiemmin tupakkaa ja oon sanonu että lopetan vasta kun lasta ootan/muuta mullistavaa :grin

Mies on kertonu sukulaisille yms, ite en kehtaa. Ei olla oltu kauaa edes yhessä niin jotenkin hävettää. Isä jo ihmetteli kun oltiin about rv 7 siellä kylässä, enkä syöny sen mielestä paljoa. En tiedä miten kertois ja miten kehtaa. Suvussa on 1 lapsi alle 5-vuotias ja minä olen hänen jälkeen nuorin. Ikuisesti "lapsi" siis :banghead:
 
Miehen vanhemmat tietää, mun perhe ei vielä :grin meillä on yhet juhlat nt-ultran jälkeen ni siellä aattelin sit kertoa jos kaikki hyvin kun on kaikki paikalla :rolleyes: luulen et äiti on kyl jo arvannu.. tai sit sen tutka on menny epäkuntoon :hilarious:
 
Töissä olen kertonut pomolle koska olen raskauden takia ja yhden toisen asian takia käynyt kokoajan verikokeissa yms hoitokäynneillä ja loppua ei näy joten hyvä hänen kai tietää minkä takia olen niin usein hoitokäynnillä tai lääkärissä. Työkeverit ei tiedä vielä.
Äidilleni olen kertonut ja hän oli iloinen asiasta. Mieheni äidin rektio jotenkin yllätti. Ei oikeastaan mitään reaktiota. Tiedä sitten miksi koska esikoisesta oli hyvinkin innoissaa. No yritän olla välittämättä...
Isälleni en ole vielä kertonut. Se jännittä koska viimesi tuli sen päiväinen tappelu asiasta koska hän katsoi oikeudekseen ruveta neuvomaan 30 vuotiasta aikuista lastaan että kannattaako vai ei . Ymmärtäisin saarnan jos olisi teini. No ehkä hän oppi jotain koska pyyteli kyllä anteeksi jälkeen päin tökeröä käytöstään. Joten uskon että pitää tällä kertaa mölyt mahassaa.

Nämä kertomiset on kyllä hieman hankalia itselleni.
 
Kerrottiin isovanhemmille ja omille sisaruksille vasta np-ultran jäljeen. Sitä ennen tiesi vain yksi kaveri miehensä kanssa kun oltiin kesällä niiden mökillä enkä jaksanu selitellä miksen ota viiniä ruoan kanssa. Töissä en vielä kerro,katotaan miten pitkään voi salata. Viimeks kerroin muistaakseni ultran jälkeen pomolle mutta työkavereille vasta rakenneultran jälkeen.
 
Tuttavaperheelle paljastin vihdoin asian kun ulkoillessa tuli puheeksi että heidän pojat saavat uuden serkun joulukuussa. Minä sitten jatkoin että kerran vauvoista puhutaan niin meiltäkin löytyy yksi leikkikaveri lisää maaliskuun lopussa. Meni miehen serkku ensin hieman hämilleen, lopulta onnitteli ja varovaisesti kysyi oliko suunniteltu vai vahinko :hilarious: Ihan suunniteltu tapaus, en kyllä osannut odottaa tärppiä ihan näin pian :) Hetkeä aiemmin päivitteli ettei itse jaksaisi vauva-arkea omalla kohdalla ihan lähiaikoina (heidän nuorin nyt 2v). Ja minä pudotan pommin viidennestä :grin Eipä enää tarvitse kyläillessä yrittää vetää mahaa sisään, saan olla vapaasti just oma itseni kaikkine turvotuksineni :shy: Töihin en ole vielä ilmoittanut (paluu marraskuussa), ajattelin n. kuukausi ennen paluuta ilmoittaa että eivät ihan mahdottomia suunnittele minun varalle kun varmuutta töissä jaksamisesta ei ole.. Päivät n. 10-tuntisia työmatkoineen ja talvipimeä :nailbiting:
 
Meillä mies on kertonut töissä, kun sillä on pitkiä ulkomaanmatkoja ja projektit suunnitellaan aika pitkälle etukäteen. Itse olen kertonut kahdelle kaverille, molempien reaktio oli: ”oho, enpä olis sinusta uskonut!” laughing7 :pompus: Omille vanhemmille ja siskolle kerron vasta rakenneultran jälkeen. Mies kertoi jo omille iäkkäille vanhemmilleen, joiden pragmaattinen kommentti oli ”no katsellaan sitten keväämmällä, josko on vielä ajankohtaista!”. laughing7laughing7Joku voisi loukkaantua, mutta oli kyllä just mulle sopiva jalat maassa -kommentti, en kestäisi hössötystä yhtään (ja siksi en omille vanhemmille ole kertoillutkaan vielä), ja he entisinä lääkäreinä tiedostavat, että kaikkea voi sattua. Töissä kerron kun opintovapaalta sinne marraskuussa palaan. Mua suoraan sanoen ahdistaa tämä kertomisasia, en muutenkaan viihdy huomion keskipisteenä ja mulle tämä on jotenkin intiimi juttu, ja koko vauvan yrittäminen oli pitkän harkinnan tulos. :drunken_smilie
 
Kerrottiin np-ultran jälkeen esikoiselle (kohta 3v). Hieman huvittava tilanne, istuttiin siinä vaimon kanssa sohvalla kun taapero leikki vieressä. Kuiskuteltiin siinä että nytkö kerrotaan, miten tämä homma pitäis tehdä, ehkä olis pitänyt olla jokin suunnitelma... :D Oltiin kyllä pedattu asiaa sen verran että pari viikkoa aiemmin käytiin vähän läpi kuvia esikoisen vauva-ajalta ja katsottiin silloisia masukuvia myös. No, ihan hyvin meni mutta hieman hämmentyneeltä hän vaikutti, en tiedä paljonko oikeasti ymmärsi. Lapsi oli sitä mieltä että vauvasta tulee samanlainen kuin hänen paras kaveri päiväkodissa. Jouduttiin sanomaan että ei taida tulla, eikä myöskään olla antamassa samaa nimeä. :hilarious: Heti kertomisen jälkeen halusi kyllä kantaa nukkejaan liinassa.

Kerroin tänään myös kahdelle työkaverille jotka ovat kanssani samassa työpisteessä. Toinen heistä on ollut jo pidempään ja tiesi hoidoista; molemmat onnittelivat kovasti. Luultavasti muille työkavereille kerron vasta lähempänä rakenneultraa, ellei joku satu nimenomaan kysymään.
 
Kerrottu ollaan molempien vanhemmille, parille ystävälle ja 4-vuotiaalle esikoiselle, jonka reaktio oli ihanan hellyyttävä, oli niin vilpittömän innoissaan ja häkeltynyt :happy: Nyt kun nt-ultra on takana, kerrotaan varmaan hiljalleen muullekin lähipiirille. Olis kiva keksiä jotain hauskoja tapoja kertoa, saa vinkata, jos olette keksineet jotain hyviä :wink


Pikkusiskoni saa esikoisensa joulukuussa. Hän ilmoitti asiasta vanhimmalle siskollemme + hänen perheelleen hedelmillä.

Hän asetteli riviin hedelmiä (+ muutama siemen ja pähkinä), jotka kuvasivat vauvan kokoa eri raskausviikkoina. Viimeisimpänä oli sen hetken tilanne: appelsiini.
Sitten kysymys: mistä tässä on kysymys? Mikä kasvaa viikottain? Ja jatkaa kasvuaan kunnes on n. vesimelonin kokoinen? tms.
Arvaukset olivat niin hulvattomia, että saimme kunnon naurut. Joku veikkasi älyä, joku ikää, joku elämänkokemusta, energiaa jne.

Vauvaa arvattiinkin sitten jossakin vaiheessa lisävihjeiden avustuksella. :joyful:
 
Onko täällä vielä muita, jotka ei ole kertonut kenellekään? Ensimmäinen lapsenlapsi molempien vanhemmille tulossa, yritetään minimoida hössötysaika :wink
Toisaalta ihan kivaakin kun tämä on vielä vain mun ja miehen yhteinen salaisuus :hug003
 
Onko täällä vielä muita, jotka ei ole kertonut kenellekään? Ensimmäinen lapsenlapsi molempien vanhemmille tulossa, yritetään minimoida hössötysaika :wink
Toisaalta ihan kivaakin kun tämä on vielä vain mun ja miehen yhteinen salaisuus :hug003
Mun äitini arvasi jo melko aikaisessa vaiheessa, mutta muille ei olla vielä kerrottu. Kertominen tuntuu jotenkin tosi hankalalta. Kohta alkaa jo ulospäin näkyä, niin pakko olisi alkaa vähän julkistaa. :whacky011
 
Olen saanut kerrottua jo omalle perheelle ja pomolle parin jo aiemmin tienneen kaverin lisäksi. Hankalimmalle, pitkään lapsettomuudesta kärsineelle kaverille, kertominen on edelleen tekemättä, joten laajemmin en ajatellut kertoakaan ennen kuin hän tietää. Töissä saavat pomoa lukuun ottamatta huomata kun huomaavat, en jaksa mitään hössötystä.
 
Takaisin
Top