Pelot

Mulla yksi keskeytynyt km takana ennen esikoista, näkyi ultrassa ja sitten jouduin lääkkeelliseen tyhjennykseen. Eli sama pelottaa nytkin..

Esikoisen raskausaika meni ongelmitta, mutta hänen synnytys onkin sitten ihan oma juttu.
Pelottaa tosi paljon kaikki.. :sad001 Ensinnäki raskausaika, sen aikaset kaikki pelot onko kaikki hyvin.. Synnyttäminen pelottaa todella paljon.. Ensimmäisen synnytyksen kokonaisaika taisi olla 48h ja olin aivan loppu ja lapsi joutuikin siitä sitten suoraan hengityskoneeseen teho-osastolle... Sain pahan synnytyksen jälkeisen masennuksen, tuntu kun olisin elänyt jossain sumussa pitkänaikaa, osittain univajeen vuoksi.
Vähän jännittää nyt tämä raskaus, synnytystä en edes pysty vielä ajatella..
 
Kotidopplerkeskusteluun lisäys, että nyt 9+5 iltana se saatiin ja pienen etsimisen jälkeen löytyi pikkuisen syke! Eikä sekoittunut omaan sykkeeseen, se kun oli taustalla kuultavissa puolta hitaampana. :) Siinä etsiessä mietin, että pettyisin, jos en kuulisi sykettä, mutta luulen, että olisin pystynyt suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Kai. Ehkä. :P
 
Kotidopplerkeskusteluun lisäys, että nyt 9+5 iltana se saatiin ja pienen etsimisen jälkeen löytyi pikkuisen syke! Eikä sekoittunut omaan sykkeeseen, se kun oli taustalla kuultavissa puolta hitaampana. :) Siinä etsiessä mietin, että pettyisin, jos en kuulisi sykettä, mutta luulen, että olisin pystynyt suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Kai. Ehkä. :P


Mistä ostit? :happy:
 
Miulla oli esikoisesta koti doppleri käytössä rv 14 eteenpäin. Koskaan ei jääny epäselväksi et onko syke oma vai vauvan. Sillon kun en ite vielä tuntenu esikoisen liikkeitä ni nekin kuuli hyvin dopplerin avulla. Nyt toi miun doppleri on kaverilla vielä lainassa (hänen vauva synty maaliskuussa tänä vuonna) ni pitää nt-ultran jälkeen käydä hakees se kotiin. Aikoinaan ostin sen raskauskeijulta.
 
Pelottaa miten vauva sopii ja pystyy kasvamaan kun mulla lantionmurtumat joita fiksattu erilaisin levyjen ja ruuvien avulla. Onneksi 4.9 yliopistosairaalan käynti ja seuranta muutenkin siellä siitä alkaen terkkarin sijasta.
Tämä raskaus oli vähän niinkuin omalla luvalla ja riskillä ja nyt se on alkanu vähän pelottaa...
On kuulema joku joskus onnistunut samanlaisilla vammoilla raskaudesta.
Mun pitää vaan tsempata itseäni kun jossain vaiheessa rikkinäinen SI-nivel varmasti suuttuu vauvasta mahassa. Se kun vihoittelee joskus jopa pelkästä kauppakassin kantamisesta
 
Pelottaa miten vauva sopii ja pystyy kasvamaan kun mulla lantionmurtumat joita fiksattu erilaisin levyjen ja ruuvien avulla. Onneksi 4.9 yliopistosairaalan käynti ja seuranta muutenkin siellä siitä alkaen terkkarin sijasta.
Tämä raskaus oli vähän niinkuin omalla luvalla ja riskillä ja nyt se on alkanu vähän pelottaa...
On kuulema joku joskus onnistunut samanlaisilla vammoilla raskaudesta.
Mun pitää vaan tsempata itseäni kun jossain vaiheessa rikkinäinen SI-nivel varmasti suuttuu vauvasta mahassa. Se kun vihoittelee joskus jopa pelkästä kauppakassin kantamisesta
Toivottavasti ei ala kroppa liikaa vihoittelemaan raskaudesta! Onko pitkä aika noista murtumista?
 
Pelottaa ensi tiistain eka ultra, koska raskausoireet vähentyneet .. Jotenkin ei tunnu, että olisi raskaana Jotakin pientä oiretta kyllä vielä, varmaan aiheeton pelko! Sitten pelottaa miten esikoinen (tänään 1v) suhtautuu uuteen sisarukseen
 
Ootko puhunut noista äitiysneuvolassa? Varmaan kannattaa mainita? Kannattaa kyllä käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, ajoissa, syistä ja tunteista. Älä jää yksin! Tsemppiä! Hali.
Kävin eilen neuvolassa juttelemassa ajatuksistani ja jatkossa alan käymään neuvola psykologilla ja myöhemmin tarpeen mukaan saa lähetteen synnytyspelkopolille. Tämä lohduttaa aika paljon
 
Toivottavasti ei ala kroppa liikaa vihoittelemaan raskaudesta! Onko pitkä aika noista murtumista?
2017 tammikuussa murtui ja 2017 kesällä opettelin alusta kävelemään uudelleen. Että reilusti se vuosi luutumiselle aikaa ennen tätä raskaaksi tuloa..
 
Minua taas vähä arveluttaa tämä onko kaikki hyvin. Kaks päivää nyt vihlonut vasenta puolta vähän väliä että jokunen tauko vaan välissä. Nythän elellään näitä tärkeitä viikkoja kehityksen kanssa niin pelottaa jos onkin pysähtynyt. Tiedän kuitenkin että vihlonnat voivat kuulua asiaan kun kroppa muokkautuu ja kohtu venyy.. Mutta sitä nyt silti hieman taas miettii.. Vielä olis 2vk nt ultraan ja sitäkin saa sitten jännittää mitä mahassa on meneillään. Ja nyt rv 10+2
 
Muokattu viimeksi:
Pari päivää sitten pakettiauto törmäsi puolisoon ja pakko myöntää, että tapahtuma on tullut uniin, vaikka hän selvisi mustelmilla ja naarmuilla ja lievällä polvivammalla. Polkupyörälle kävi huonommin ja pyöräilykypärä otti myös hyvin moukkua.

Menettämisen pelko on ollut unissa läsnä. Alitajunta näköjään jatkaa tapahtuneen työstämistä.
 
Pari päivää sitten pakettiauto törmäsi puolisoon ja pakko myöntää, että tapahtuma on tullut uniin, vaikka hän selvisi mustelmilla ja naarmuilla ja lievällä polvivammalla. Polkupyörälle kävi huonommin ja pyöräilykypärä otti myös hyvin moukkua.

Menettämisen pelko on ollut unissa läsnä. Alitajunta näköjään jatkaa tapahtuneen työstämistä.

Onneksi ei käyny pahemmin :Heartred
 
Huhhuh! Onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin!
 
Onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin! Itsellä myös menettämisen pelko on vaan kasvanut taas tämän raskauden myötä.
 
Täälläkin menettämisen pelkoa, ja surua lapsista että miten ne pärjää yms. Maailma niin kova paikka. Luottavaisin mielin olen aina mut nyt jotenki nää hormoonit saa mun sydämen särkymään :/
 
Takaisin
Top