No siitä tuskin on ainakaan mitään haittaa :)
La marraskuu 2016
- Ketjun aloittaja Pilvisydän
- Aloituspäivämäärä
No siitä tuskin on ainakaan mitään haittaa :)
Magnesiumia jos syöt liikaa menee maha niin railakkaasti sekaisin, että sen kyllä huomaa :D . On vaaraton mineraali. Jonka tarve kasvaa monilla raskaana ollessa. Nykyään kun juodaan paljon kahvia ja ollaan stressaantuneita, niin magnesiumin tarve on suurempi. Magnesium rentouttaa koko kehoa. Jos on verenpaine lääkitys tai munuaisten vajaatoiminta, niin silloin magnesiumia ei saa aloitella ilman lääkärin(mieluiten yksityisen, ravintoterapiaa tuntevan) valvontaa.
Jos alat sitä syödö niin valitse hyvin imeytyvä valmiste, ei oksiini. Itse syön sitraattia. Aloittaa voi noin 300-400mg:sta. Jos on supistelua, nukahtamisvaikeuksia, korkeaa verenpainetta, ummetusta niin määrää voi varovasti nostaa muutama sata milligramma kerralla. Itse syön tällä hetkellä 500mg magnesiumia per vuorokausi ja tuo määrä on hyvä. Joskus jopa 700mg. Vaikka olisi isompia ongelmia, niin itse olen pitänyt rajana 1000mg/vuorokausi. Yhdessä ulkomaisessa synnytyslääkärin kirjoittamassa artikkelissa puhuttiin, että raja menee 1000-1500mg/vuorokausi, jota ei suositella ylitettäväksi. Magnesiumin imeytymistä tukee myös sinkki, jonka otan samaan aikaan.
Mulla on nyt kasassa 25+6.Mutta lapsi on kasvanut koko ajan himpun verran normaalia pienemmällä käyrällä joten mahdollisimman pitkään pitäs saada pidettyä sisuksissa.. Nyt oon kotona ja ens maanantaina uusiin labroihin ja ultraan tarkastettavaksi jos ei mitään ihmeellistä tuu ennen..
Täällä päin on 3 ultraa. Meiltä lähti synnytyssairaala pois joten 3. ultra on synnytystapa-arvion yhteydessä niin ensisynnyttäjillä kuin jo aiemmin synnyttäneilläkin. Täältä kun pitää ajella synnyttämään vähintään se 100km, riippuen mihin meinasit mennä (vaihtoehtoina Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta.) Kolmas ultra on joskus rv 36-37 ja ihan tervetullut kyllä, kiva päästä vielä kurkistamaan pientä ennen syntymää. Samalla pyydän vielä kurkkaamaan haarukseen, onhan siellä varmasti typy 
(pieni pinkki mekko odottaa käyttäjäänsä ja kaikki muut hempeän vaaleanpunaiset hepeneet 
)
Itse oikeastaan toivon, että rv 37 jälkeen tämä haluaisi tulla jo ulos, koska en malta odottaa ja siinä vaiheessa taitaa olla kuitenkin aikalailla täysin valmis siihen!
(pieni pinkki mekko odottaa käyttäjäänsä ja kaikki muut hempeän vaaleanpunaiset hepeneet )Itse oikeastaan toivon, että rv 37 jälkeen tämä haluaisi tulla jo ulos, koska en malta odottaa ja siinä vaiheessa taitaa olla kuitenkin aikalailla täysin valmis siihen!
Täällä päin on 3 ultraa. Meiltä lähti synnytyssairaala pois joten 3. ultra on synnytystapa-arvion yhteydessä niin ensisynnyttäjillä kuin jo aiemmin synnyttäneilläkin. Täältä kun pitää ajella synnyttämään vähintään se 100km, riippuen mihin meinasit mennä (vaihtoehtoina Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta.) Kolmas ultra on joskus rv 36-37 ja ihan tervetullut kyllä, kiva päästä vielä kurkistamaan pientä ennen syntymää. Samalla pyydän vielä kurkkaamaan haarukseen, onhan siellä varmasti typy
Itse oikeastaan toivon, että rv 37 jälkeen tämä haluaisi tulla jo ulos, koska en malta odottaa ja siinä vaiheessa taitaa olla kuitenkin aikalailla täysin valmis siihen!
Tuu nyt ees sä mun kaa Kuopioon synnyttämään?! Oon ainoa ellei Katjusha päätä synnyttää tavallista kauempana :D
Joo Kuopioon on tarkotus tulla, saa nähdä vaan millon muksu meinas, että tullaan
LA kuitenkin 7.11.Jos meinas pantata kauheesti yli lasketun niin eikös ne käy yleensä 2 vk jälkeen jo sitä sieltä pois hamuilemaan. Voi olla, että satutaan samaan aikaan :)
Joo Kuopioon on tarkotus tulla, saa nähdä vaan millon muksu meinas, että tullaan
Jos meinas pantata kauheesti yli lasketun niin eikös ne käy yleensä 2 vk jälkeen jo sitä sieltä pois hamuilemaan. Voi olla, että satutaan samaan aikaan :)
Hyvä juttu, mulla on LA 19.11 mutta ajattelin synnyttää sillon about rv 38 joten mahdollista on :D
Marras16
Näppärä viestien naputtelija
Onpa ihmepäivä takana. Sinänsä ihan kiva arkinen päivä, mut jostain syystä ollut itku herkässä. Olen ottanut jostain mitättömistä pikkuasioista nokkiini ja itkeä vollottanut ja kaikki jotenkin itkettänyt tai ärsyttänyt. 
:arghh: Aamulla oli jo ihan fyysisestikin outo olo, jalat puutuneet todella herkästi istuessa tai maatessa ja jotenkin todella raskas olo, jalat tuntuvat lyijyltä. Kokoajan ollut sellainen olo, et voisi vaan itkeä ja syödä suklaata, itkenyt tosin olenkin, suklaata en ole syönyt, koska sitä ei ole ja sekin itkettää. Eli itkettää, mutta en tiedä miksi. Jossain vaiheessa itkin miehen olkapäätä vastaan ja mies yritti lohdutella ja paruin vaan, että itkettää. Mies ajatteli etten varmaan ole syönyt riittävästi ja komensi syömään. Ei se tosin sitä ole, koska syömisistä huolimatta mieli ollut maassa. Kävin n. tunnin iltalenkilläkin metsässä, mutta eipä sekään mielialoja huimasti nostattanut. Jotenkin vaan väsynyt ja raskas olo, enkä tiedä mitä ees haluisin. Noh, ehkäpä huomenna jo parempi olo ja mieli.
:arghh: Aamulla oli jo ihan fyysisestikin outo olo, jalat puutuneet todella herkästi istuessa tai maatessa ja jotenkin todella raskas olo, jalat tuntuvat lyijyltä. Kokoajan ollut sellainen olo, et voisi vaan itkeä ja syödä suklaata, itkenyt tosin olenkin, suklaata en ole syönyt, koska sitä ei ole ja sekin itkettää. Eli itkettää, mutta en tiedä miksi. Jossain vaiheessa itkin miehen olkapäätä vastaan ja mies yritti lohdutella ja paruin vaan, että itkettää. Mies ajatteli etten varmaan ole syönyt riittävästi ja komensi syömään. Ei se tosin sitä ole, koska syömisistä huolimatta mieli ollut maassa. Kävin n. tunnin iltalenkilläkin metsässä, mutta eipä sekään mielialoja huimasti nostattanut. Jotenkin vaan väsynyt ja raskas olo, enkä tiedä mitä ees haluisin. Noh, ehkäpä huomenna jo parempi olo ja mieli.
Sadetuuli
Kommentoinnin ninja
Mää mahdan olla kärsimättömämpi mut näitä sulle sattuneita juttuja lukiessa mää olisin kyl tehny jo sen valituksen!!! Aivan älytöntä! (Anteeksi mut ärsyttää sun/teidän puolesta, tuohonko verorahat kuluu prkl!
)Rv 28+0
Jenskis
Vauhtiin päässyt keskustelija
Vielä tämä viikko töitä ja sitten alkaa 3 viikkoa kesälomaa. Kävin viime viikon lauantaina vielä uudelleen lääkärissä selkäkipujen takia ja myös henkisten vaikeuksien takia (olin koko perjantain aivan järjettömän itkuinen enkä pystynyt lainkaan säätelemään tunteitani --> ei yhtään hyvä asiakaspalvelussa, kun pyyhkii kyyneleitä ja pidättelee itkua asiakkaita palvellessa...) Lääkäri sitten laittoi todistukseen, että voin tehdä ainoastaan varasto/tms. hommia, en lainkaan kassatyötä tai asiakaspalvelua. Nyt teen sitten tämän viikon kuormanpurkua yms. esillelaittohommia. Lääkäri tarjosi myös sairaslomaa, mutta sanoin etten tarvitse sairaslomaa, kun olen kyllä muuten työkuntoinen vielä eikä lomaan ole kuin viikko. Voi olla, että sille sairaslomalle on tarvetta sitten syyskuussa, joten en kehtaa turhaan vielä ottaa sairaslomapäiviä. Selkä tuntuu jo heti paljon paremmalta ja samoin koko muu olemus tuntuu paljon virkeämmältä, varmaan kun ei mene energiaa siihen kivun sietämiseen ja jaksamisesta stressaamiseen :)
Sain jopa aikaiseksi laitettua äitiysrahahakemuksenkin, että jospa sitä kohta pääsisi itsekin hypistelemään sitä äitiyspakkausta. Hivenen hirvittää tämän kuun loppuun mennessä tapahtuva muutto, tuntuu ettei ole mitään saanut pakattua, vaikka mies tuntuu olevan hyvin optimistinen, että ollaan pakattu jo vaikka mitä. Hän onkin kyllä varmaan käynyt läpi ja pakannut suurimman osan omista tavaroistaan, mutta entäs ne minun romut sitten... Kirjastosta lainasin senkin KonMari kirjan iltalukemiseksi, että josko sieltä saisi sitten inspiraatiota laittaa surutta turhaa tavaraa pois, kun täytyisi koittaa tehdä tilaa tuolle vaaville :)
Olen alkanut heräilemään todella aikaisin, usein jo aamuyöstä muutamaksi tunniksi. Onneksi sain tälle viikolle ne kuormanpurkuaamut, niin ei haittaa vaikka herääkin jo viiden jälkeen Harmittaa hieman, kun saisin parhaiten unta mahallani, mutta heti kun on vain pikkasen enemmän mahallaan kuin kyljellään niin alkaa hirvittävä melskaus mahassa, kun tyyppi ei siellä muka mahdu olemaan/joku valas litistää nukkumalla päällä...
Olen kyllä päässyt niin helpolla tämän 2/3 raskausajan, että vähän hirvittää tuon viimeisen kolmanneksen alkaminen tai synnyttäminen, kun jossain kai se kärsimys on edessä
Kävin viime viikon lauantaina vielä uudelleen lääkärissä selkäkipujen takia ja myös henkisten vaikeuksien takia (olin koko perjantain aivan järjettömän itkuinen enkä pystynyt lainkaan säätelemään tunteitani --> ei yhtään hyvä asiakaspalvelussa, kun pyyhkii kyyneleitä ja pidättelee itkua asiakkaita palvellessa...) Lääkäri sitten laittoi todistukseen, että voin tehdä ainoastaan varasto/tms. hommia, en lainkaan kassatyötä tai asiakaspalvelua. Nyt teen sitten tämän viikon kuormanpurkua yms. esillelaittohommia. Lääkäri tarjosi myös sairaslomaa, mutta sanoin etten tarvitse sairaslomaa, kun olen kyllä muuten työkuntoinen vielä eikä lomaan ole kuin viikko. Voi olla, että sille sairaslomalle on tarvetta sitten syyskuussa, joten en kehtaa turhaan vielä ottaa sairaslomapäiviä. Selkä tuntuu jo heti paljon paremmalta ja samoin koko muu olemus tuntuu paljon virkeämmältä, varmaan kun ei mene energiaa siihen kivun sietämiseen ja jaksamisesta stressaamiseen :)Sain jopa aikaiseksi laitettua äitiysrahahakemuksenkin, että jospa sitä kohta pääsisi itsekin hypistelemään sitä äitiyspakkausta. Hivenen hirvittää tämän kuun loppuun mennessä tapahtuva muutto, tuntuu ettei ole mitään saanut pakattua, vaikka mies tuntuu olevan hyvin optimistinen, että ollaan pakattu jo vaikka mitä. Hän onkin kyllä varmaan käynyt läpi ja pakannut suurimman osan omista tavaroistaan, mutta entäs ne minun romut sitten...
Kirjastosta lainasin senkin KonMari kirjan iltalukemiseksi, että josko sieltä saisi sitten inspiraatiota laittaa surutta turhaa tavaraa pois, kun täytyisi koittaa tehdä tilaa tuolle vaaville :)Olen alkanut heräilemään todella aikaisin, usein jo aamuyöstä muutamaksi tunniksi. Onneksi sain tälle viikolle ne kuormanpurkuaamut, niin ei haittaa vaikka herääkin jo viiden jälkeen
Harmittaa hieman, kun saisin parhaiten unta mahallani, mutta heti kun on vain pikkasen enemmän mahallaan kuin kyljellään niin alkaa hirvittävä melskaus mahassa, kun tyyppi ei siellä muka mahdu olemaan/joku valas litistää nukkumalla päällä...Olen kyllä päässyt niin helpolla tämän 2/3 raskausajan, että vähän hirvittää tuon viimeisen kolmanneksen alkaminen tai synnyttäminen, kun jossain kai se kärsimys on edessä
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tsemppiä Toukkis30!
Täällä on lepäilty ihan urakalla viime päivinä. Meinasi tuossa olla selkä/mahakipuja ja siellä seassa supistelujakin, joten sen jälkeen oon kyllä levännyt joka välissä kun mahdollista. Eilen sitten kävinkin neuvolalääkärillä tsekkaamassa tilanteen ja kaikki onneksi tällä hetkellä ok :) tästä sitten jatketaan omien tuntemusten mukaan, levätä pitää heti kun alkaa siltä tuntumaan. Parin viikon päästä onkin taas jo seuraava lääkärikäynti, ni siellä nyt sitten samalla näkee onko tilanne pysynyt ennallaan ellei tässä välissä mitään akuuttia tule.
Aiemmassa raskaudessa jouduin yllättäen vuodelepoon rv 29. Sitä ennen tein töitä yöhoitajana, mutta lopetin ne yökön hommat rv 28 paikkeilla. Olikos täällä jotain yötyöntekijöitä? Onko teille neuvottu missä vaiheessa pitäisi viimeistään siirtyä päivähommiin/pois töistä? Tässä raskaudessa tosin itse olen kotiäitinä.
Onko muuten kellään tietoa mitä tarkoittaa jos virtsassa U-keto-O on yhdellä plussalla? Vein eilen virtsanäytteen ja tuollainen tulos siellä ainaki nyt näkyi
Mulla siis ei ole diabetestä ainakaan todettu (ensi viikolla sokerirasitus), syön ihan normaalia ruokaa (varmaan turhanki paljon hiilareita) ja juon yleensä paljon vettä.
Auringonkukka rv 25+3
Täällä on lepäilty ihan urakalla viime päivinä. Meinasi tuossa olla selkä/mahakipuja ja siellä seassa supistelujakin, joten sen jälkeen oon kyllä levännyt joka välissä kun mahdollista. Eilen sitten kävinkin neuvolalääkärillä tsekkaamassa tilanteen ja kaikki onneksi tällä hetkellä ok :) tästä sitten jatketaan omien tuntemusten mukaan, levätä pitää heti kun alkaa siltä tuntumaan. Parin viikon päästä onkin taas jo seuraava lääkärikäynti, ni siellä nyt sitten samalla näkee onko tilanne pysynyt ennallaan ellei tässä välissä mitään akuuttia tule.
Aiemmassa raskaudessa jouduin yllättäen vuodelepoon rv 29. Sitä ennen tein töitä yöhoitajana, mutta lopetin ne yökön hommat rv 28 paikkeilla. Olikos täällä jotain yötyöntekijöitä? Onko teille neuvottu missä vaiheessa pitäisi viimeistään siirtyä päivähommiin/pois töistä? Tässä raskaudessa tosin itse olen kotiäitinä.
Onko muuten kellään tietoa mitä tarkoittaa jos virtsassa U-keto-O on yhdellä plussalla? Vein eilen virtsanäytteen ja tuollainen tulos siellä ainaki nyt näkyi
Mulla siis ei ole diabetestä ainakaan todettu (ensi viikolla sokerirasitus), syön ihan normaalia ruokaa (varmaan turhanki paljon hiilareita) ja juon yleensä paljon vettä. Auringonkukka rv 25+3
Muokattu viimeksi:
Laalaa82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Auringonkukka, ketoaineet virtsassa voivat johtua joko paastosta, diabetes 1:sestä tai ihan vain virheellisestä näytteenotosta. Jos plussanäyte tuli liuskatestillä, niin saattaa olla ihan vain virheellinenkin. Niissä usein on tuloksia häiritseviä tekijöitä. Luulenpa että asiaa seurataan varmuuden vuoksi, jos selkeää syytä ei löydy ja tulos uusiutuu. :)
sonic
Vauhtiin päässyt keskustelija
Auringonkukka, mä teen myös yötöitä. Meillä ei vaan valitettavasti oo mahdollisuutta siirtyä pelkkiin päivävuoroihin, joten varmaan jos joku jossain vaiheessa siihen puuttuu niin sitten jäädään saikulle. Toistaiseksi ei oo ollu omassa jaksamisessa ongelmaa, ja toivon ettei tulekaan :)
Onpa ihmepäivä takana. Sinänsä ihan kiva arkinen päivä, mut jostain syystä ollut itku herkässä. Olen ottanut jostain mitättömistä pikkuasioista nokkiini ja itkeä vollottanut ja kaikki jotenkin itkettänyt tai ärsyttänyt.
Mulla on välil kans tommosia päiviä. Mulla toi itkuherkkyys ns.turhan takia kertoo siitä et oon liian väsyny. Ja yleesä se helpottaa päiväunilla,ainenki pikkusen.. ja viimestää yöunilla sit.
ja mä oon jo jollai tasolla oppinu tulkitsemaa mun kroppaa et jos on aamulla semmone painava olo ni tiedän jo sen et tänää on turha yrittää mitää mikä ei oo pakollista.. jos on sopinu esim. Nähä kaveria ni kylmänviileesti laitan viestin et sori mut tänää ei pysty.. toki sekin itkettää mut nii se itkettää se ajatus siitäki et pitäs johonki lähtee vaikkei yyyyhtääään huvita.. ihanat hormoonit! ❤
Rv25+5
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Labraan vein sen näytteen ja pikana nyt tuli ainaki tuo vastaus, en sitten toki tiedä miten tutkivat sitä alkuun. Diabetestä ei oo, ellei sitten ens viikolla raskausajan diabetesta todeta. Paastonnutkaan en tosiaan ole joten kummastuttaa :O van noh, jospa kysessä joku kropan oikuttelu vaan.
Juu sonic kannattaa tosiaan herkästi jäädä saikulle, muistaakseni mulle puhuttiin jostain tietyistä viikoista ettei sen jälkeen kannattas enää yöhommia tehdä. Voisikohan olla että oli just tuo 28 vai oliko myöhempi.. en muista.
Juu sonic kannattaa tosiaan herkästi jäädä saikulle, muistaakseni mulle puhuttiin jostain tietyistä viikoista ettei sen jälkeen kannattas enää yöhommia tehdä. Voisikohan olla että oli just tuo 28 vai oliko myöhempi.. en muista.
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Itselläkin onneksi vointi salli yötyöt siihen saakka kun ne muutenki jo loppui silloin rv 28 paikkeilla. Toivottavasti Sonic voit tehdä yöhommia siihen saakka kun jaksat tai puuttuvat asiaan ja vointi pysyisi hyvänä =)
Muokattu viimeksi:
Marras16
Näppärä viestien naputtelija
Väsymys on varmaan yksi syy. Onhan tässä jo pitkään tullut nukuttua huonosti ja vaikka olen kuitenkin jaksanut ihan normaalisti touhuilla niin jossain vaiheessa kai se väsymys sitten alkaa painaa ja vaikuttaa. Ja tietty noi ihanat hormoonit. Mulla vaan ei ole ollut erityisemmin vielä tällasta ja mieli ollut melko tyyni niin ihmetytti moinen itkeskely.
Joku muukin täällä kirjoitteli menevänsä pelkopolille syyskuussa. Mulla kanssa syyskuussa sinne kutsu, melko tasan kuukauden päästä. Vaikka synnytystä kammoksunkin niin sektiota taas en kuitenkaan halua. Jotenkin pelottaa se sektiohaava vielä enemmän. Ei multa ole koskaan leikattu muuta kuin viisaudenhammas. Blokkaan vielä ajatuksen koko synnytyksestä. Onneksi se ei ihan vielä ole.
Mua kanssa hirvittää raskauden viimeinen kolmannes. Nyt menty alun pahoinvointien ja väsymysten jälkeen lähes vaivoitta. Toi maha hirvittää, nyt jo niin iso niin millainen se on sitten marraskuussa? Toisaalta ajattelen, et ehkä se ei ihan samassa tahdissa enää kasvakaan, kun nyt siellä on kyllä tilaa vauvalle kasvaa, et jos vatsa on jotenkin kasvanut ennakkoon.
Välillä tuntuu, et marraskuuhun en enää muutama hassu kuukausi, mut sitten taas kun ajattelen, et tää vauva voi hyvin syntyä vasta joulukuussa ni tuntuu, et siihen on ikuisuus.
Jos ei voinnissa ongelmaa, niin kai sitä vuorotyötä voi jatkaa niin kauan kuin vointi sallii, vaikka äitiyslomaan saakka. Esikoista odottaessa tein pelkkää yötä ja iltaa, koska aamut oli minulle niitä hankalimpia. Ei kukaan siihen mitenkään puuttunut.
Itekään en haluais sektiota sen leikkaushaavan takia. Enkä haluaisi alatiesynnytyksessä repeämiä/en ainakaan halua tuntea niitä... Mut veikkaanpa että näitä kumpaakaan toivetta en saa, toinen melkein väkisin edessä. Yhyy. Pelkopolille en silti koe tarvetta vaikka kauhistuttaa. Enemmänkin se on tosi kovaa jännitystä kuin pelkoa. Esikko kun on niin mitään selkeää käsitystä koko synnytyksestä ei vielä ole, avoimin mielin yritän siis olla. Mitä nyt kauhutarinoita vaan kuullut. Kivutta sieltä ei selviä kuitenkaan, siihen olen varautunut.. vaikka hyvin kipuherkkä olenkin.
Mileim rv 27+1
Mileim rv 27+1
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Joo, taisi mulla toki vaikuttimena olla myös tuo verenpainetautikin tosiaan. Ja se, etten enää loppuraskaudesta saanut nukutuksi päivällä. Yksilöitähän me ollaan, joten jokainen jaksaa eri tavalla =)