Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Tervetuloa nannanen ja sinttu83<3
Onnea onnestanne [:)]
Ampulle vain peukut pystyyn, niin sitä pitää, pupuilua. Kuulostaa kovin tutulta. Olemme onneksi vähän syrjässä, koska himot yllättää aika yhtäkkiä. Vielä ei ole tarvinnut lähteä mistään julkisesta paikasta "sivummalle". Omassa pihassa pääsee niin ettei tielle näy [:D] Rakkaani, jolla on sana hallussa, sanoikin, että on kiva maata pehmoisella tyynyllä. Se on nuorten miesten hommaa se luitten kolistelu... Nyt kun olen katsokaas saanut vähän pyöreyttä [:)]
Kävimme äidilläni tänään kyläilemässä ja sekin sanoi suoraan minun pyöristyneen vähän muutenkin. No, pari kiloa ei vielä paljon ole, mutta keho on muokkautunut jo toiseen kuosiin. Ja paino, jota päivittäin seuraan, jopa aamuin-illoin, vain nousee.
SannaKoo, me juteltiin just tänään tuosta 4-D ultrasta ja katseltiinkin netistä niitä kuvia. Aika hienojahan ne on ja hirmu tarkkoja. Olemme kaksi kärsimätöntä vesimiestä ja haluaisimme heti saada tietää onko tulossa tyttö vaiko poika. Hinta on suolainen, mutta senkin suostuisimme maksamaan. Mutta... Niitä kuvia katsellessa tuli mieleen, että eikö jotain haluaisi jättää kuitenkin vielä siihenkin hetkeen kun lapsi syntyy. Tarpeeksi pitkällä raskaana kun näkyy jo kasvonpiirteetkin ällistyttävän tarkkaan. Päätimme tällä erää malttaa siihen 7.8. asti. Sullahan onkin ennen meitä RU! Voi että, kerrot sitten miltä tuntui<3 Meidän mukelo on kyllä siinä vaiheessa jo tosi iso, kuitenkin jo 23. vai ehtiikö 24. rv jo alkaa. Onpahan enempi katsomista [:)]
Te pääsette sitten herkistelemään kaverin vauvalla, vauvat tuntuvat varmasti ihan erilaiselta kun tietää että oma on kohta sylissä myös. Huvittaa tuo isä-kaverien oma palaveri, ilahduttavaa että miehelläsi on porukka jonka kanssa jakaa ja tuumailla asioita, kuten me täällä teemme. Pitääpä muuten katsoa itsekin sitä H&M:n postimyyntiä, josko vaatetta löytyisi.
Terhituuli, minäkin olen todella pahoillani puolestasi ja komppaan SannaKoota tässä asiassa. YStäväsi on ajattelematon ja hänelle on näköjään tärkeämpää saada kaljakaveri kuin kaveri... Tylyjä sanoja minulta, mutta kun pisti vähän vihaksi puolestasi. Muutenkin on kohdellut sinua ikävästi. Ehkä tämä ystävä ei vain sulata vielä tällaisia suuria asioita, vaan tahtoo jatkaa huvitteluaan vielä ajattelematta tulevaisuutta omalta kohdaltaan. Minkäs teet. Raskaus on kuitenkin niin ihana ja iloinen asia, että ei tuollaisten kanssa kannata aikaansa tuhlata, on varmasti toisenlaistakin seuraa olemassa. Olen vain niin pahoillani siitä, että olet joutunut kokemaan tuollaista.
Harmituslista, jota minulla ei pitänyt juuri ollakaan, kasvaa: Närästys. Just nyt korventaa niin, etten tiedä miten olisin. Ja eilen kuumuus tuntui aivan sietämättömältä. Jalkoja särki ja olo oli kaikinpuolin ahdistavan tukala. Olen aina nauttinut kunnon rusketuksesta ja auringossa lukemisesta, mutta tänä kesänä on otettava toisenlainen malli käyttöön ja säännöstellä. Olo oli niin tukala, että teki mieli vain kiukutella.
Ja sitten vielä tästä vanhemmuuden harjoittelusta, jota kattimme tarjoaa auliisti: Oli taas yli vrk:n reissulla ja tuli ontuen kotiin, toinen etuantura oli saanut haavan jostain.
Jaha, joko lopettaisin jaarittelun ja liittyisin mieheni seuraan sohvalle lueskelemaan. Hyvää mieltä ja iloa jokaiseen sydämeen<3
Punnitsin taas hedelmiä, josko löytäisin vauvamme oletetun painon mukaisen ja pienehkö banaani oli sen vajaan 200g. Kiva kuvitella banaania masuun [:)]
Onnea onnestanne [:)]
Ampulle vain peukut pystyyn, niin sitä pitää, pupuilua. Kuulostaa kovin tutulta. Olemme onneksi vähän syrjässä, koska himot yllättää aika yhtäkkiä. Vielä ei ole tarvinnut lähteä mistään julkisesta paikasta "sivummalle". Omassa pihassa pääsee niin ettei tielle näy [:D] Rakkaani, jolla on sana hallussa, sanoikin, että on kiva maata pehmoisella tyynyllä. Se on nuorten miesten hommaa se luitten kolistelu... Nyt kun olen katsokaas saanut vähän pyöreyttä [:)]
Kävimme äidilläni tänään kyläilemässä ja sekin sanoi suoraan minun pyöristyneen vähän muutenkin. No, pari kiloa ei vielä paljon ole, mutta keho on muokkautunut jo toiseen kuosiin. Ja paino, jota päivittäin seuraan, jopa aamuin-illoin, vain nousee.
SannaKoo, me juteltiin just tänään tuosta 4-D ultrasta ja katseltiinkin netistä niitä kuvia. Aika hienojahan ne on ja hirmu tarkkoja. Olemme kaksi kärsimätöntä vesimiestä ja haluaisimme heti saada tietää onko tulossa tyttö vaiko poika. Hinta on suolainen, mutta senkin suostuisimme maksamaan. Mutta... Niitä kuvia katsellessa tuli mieleen, että eikö jotain haluaisi jättää kuitenkin vielä siihenkin hetkeen kun lapsi syntyy. Tarpeeksi pitkällä raskaana kun näkyy jo kasvonpiirteetkin ällistyttävän tarkkaan. Päätimme tällä erää malttaa siihen 7.8. asti. Sullahan onkin ennen meitä RU! Voi että, kerrot sitten miltä tuntui<3 Meidän mukelo on kyllä siinä vaiheessa jo tosi iso, kuitenkin jo 23. vai ehtiikö 24. rv jo alkaa. Onpahan enempi katsomista [:)]
Te pääsette sitten herkistelemään kaverin vauvalla, vauvat tuntuvat varmasti ihan erilaiselta kun tietää että oma on kohta sylissä myös. Huvittaa tuo isä-kaverien oma palaveri, ilahduttavaa että miehelläsi on porukka jonka kanssa jakaa ja tuumailla asioita, kuten me täällä teemme. Pitääpä muuten katsoa itsekin sitä H&M:n postimyyntiä, josko vaatetta löytyisi.
Terhituuli, minäkin olen todella pahoillani puolestasi ja komppaan SannaKoota tässä asiassa. YStäväsi on ajattelematon ja hänelle on näköjään tärkeämpää saada kaljakaveri kuin kaveri... Tylyjä sanoja minulta, mutta kun pisti vähän vihaksi puolestasi. Muutenkin on kohdellut sinua ikävästi. Ehkä tämä ystävä ei vain sulata vielä tällaisia suuria asioita, vaan tahtoo jatkaa huvitteluaan vielä ajattelematta tulevaisuutta omalta kohdaltaan. Minkäs teet. Raskaus on kuitenkin niin ihana ja iloinen asia, että ei tuollaisten kanssa kannata aikaansa tuhlata, on varmasti toisenlaistakin seuraa olemassa. Olen vain niin pahoillani siitä, että olet joutunut kokemaan tuollaista.
Harmituslista, jota minulla ei pitänyt juuri ollakaan, kasvaa: Närästys. Just nyt korventaa niin, etten tiedä miten olisin. Ja eilen kuumuus tuntui aivan sietämättömältä. Jalkoja särki ja olo oli kaikinpuolin ahdistavan tukala. Olen aina nauttinut kunnon rusketuksesta ja auringossa lukemisesta, mutta tänä kesänä on otettava toisenlainen malli käyttöön ja säännöstellä. Olo oli niin tukala, että teki mieli vain kiukutella.
Ja sitten vielä tästä vanhemmuuden harjoittelusta, jota kattimme tarjoaa auliisti: Oli taas yli vrk:n reissulla ja tuli ontuen kotiin, toinen etuantura oli saanut haavan jostain.
Jaha, joko lopettaisin jaarittelun ja liittyisin mieheni seuraan sohvalle lueskelemaan. Hyvää mieltä ja iloa jokaiseen sydämeen<3
Punnitsin taas hedelmiä, josko löytäisin vauvamme oletetun painon mukaisen ja pienehkö banaani oli sen vajaan 200g. Kiva kuvitella banaania masuun [:)]