vinkkejä pahoinvoinnin välttämiseksi?

Toivottavasti ninnilläkin olo helpottaa!!! Mut hyvä et ees jotain pysyy sisällä!! Ja oot päässy pois tiputuksesta!! Mä oon jostain lukenu ja toivon et viikon 9 jälkeen pahoinvointi yleensä alkaa helpottaa!! Tosin yksilöllistähän se on!! Jaksuja kovasti!!

Mä en oo salmiakkia ottanu ollenkaan kun se on kíellettyjen listalla. Puuroo, mehukeittooo mehua ja jukurttii syön ja kröhöm lasten purkkiruokia...
 
Ei ole vissiin enää kamalasti kenelläkään pahoinvointia? Mie sain tänään hyperemeesi-diagnoosin ja pahoinvointilääkkeet :sad001

Piti mennä yksityiselle ku terveyskeskuslääkäri oli ihan sika ja oli sitä mieltä ettei tähän mitään lääkkeellistä apua ole. Mulla on hampaissa jo kiillevauriotakin, ja siihenkin sanoi että ei voi olla. Oon sit soittanut ja itkenyt kaikille hammaslääkäristä kätilöön ja kaikki ovat olleet ihan huuli pyöreenä että miten voi olla tuollanen tk-lääkäri... Onneksi oli sen verran ylimääräistä rahaa että sain edes jouluksi lääkkeet. Ja hammaslääkärin tammikuun puoliväliin, kun hoitaja puhelimessa oli ainakin sitä mieltä että kyllä se kiillevauriota on.

15+0
 
Heippa Eevei, täällä yksi kohtalotoveri.

Itse olen nyt pelkästään maannut ja oksentanut kaksi kuukautta. Kropassa ei enää lihasta nimeksikään saaatikka voimaa, suihkussakin käyn vain istualteen. Itsekin sain Primperanit jo ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä, kun aikaa varaillessani tiedustelin, mitä voisin tehdä kun oksennus lentää öisinkin tunnin välein :sad001 Paikka sairaalassakin minulla on ollut, mutta en edes pahimpana hetkenä suostunut sinne, koska tuntui, että kun on näin kamala olo, en voisi kuvitellakaan olevani muualla kuin kotona.

Vaikka onnellinen pikkuisesta olenkin, niin ovat nämä kuukaudet olleet elämäni kamalampia. Tuntuu, ettei loppua näy, vaikkakin oireet onneksi jo hiukan helpottaneet ja oksennuskerrat vähentyneet noin viiteen- kymmeneen kertaan päivässä.

Toivottavasti saat apua lääkkeistä! Itselläni niistä ei hyötyä ollut :/ Koitetaan vaan pitää mielessä päämäärä, joka kesäkuussa häämöttää, niin eiköhän tästä jotenkin selvitä.

13+3:Heartred
 
Luojan kiitos itse olen säilyttänyt edes jonkinlaista toimintakykyä hyvinä päivinä. Olen ollut kanssa kaikenlaisen sairauden kourissa ja ONNEKSI esikoiselle on aina järjestynyt yöpaikkaa ja hoitoa, ja mieskin on hautonut pekkasia ja ottanut palkatonta vapaata kun on ollut ihan pakko. Jos on vähänkin heikossa hapessa niin pönttö on oltava ihan lähellä, ku mulla se oksennus tulee oikein räjähtämällä että juosta täytyy.

Mulla tuo primperan toimii jonkin verran, tänään en oksentanut kertaakaan, hampaita pestessä oli tiukka paikka ja yrjö kävi jo kurkussa mutta siihen jäikin. Oli oikea voiton tunne sekin :D

Neuvolan täti sanoi että nyt kun esikko on jäänyt mun kanssa kotihoitoon, mun pitää heti sanoa jos en jaksa vaikka ulkoilla niin hän järjestää perhetyöntekijän vaikka käymään ulkona lapsen kanssa jos en itse pysty :Heartbigred Tänään alkoi obsidanin syönti kun hemppa 104 ja lupa syödä niin paljon pullaa kuin mieli tekee ja vain pystyy :grin Olin kuulemma selvästi laihtunut.

Ite tuntuu että olisin lihonut vaan mutta nyt toisessa raskaudessa mun maha kasvaa ihan kauheen rumasti, kohtu ikäänkuin työntää kaikki läskit ylös päin ja mulla on kamala pelastusrengas navan yläpuolella. Semmonen juoppoukon maha :mad:

15+1
 
Voi ihanaa kuulla, että lääkkestä on ollu apua! Ja mahtavaa toi, että saatte apua, jos näyttää ettet jaksa. En voisi itse kuvitellakkaan, millaista olisi jos tässä olis vielä lapsonen huolehdittavana samalla. Meillä ensimmäinen vasta tuloillaan ja tässä onkin pohdittu, että joudutaanko jättään haaveet toisesta, kun milläs tässä kunnossa huolehdit enää lapsesta, kun itsestä huolehtiminen on jo niin työn takana. Mutta pitää pitää mielessä, että ehkä tuollasta apua saattaisi olla meillekkin sitten aikanaan tarjolla, jos samanlainen pahoinvointi iskee.
Oliko sulla muuten esikoisen kanssa millainen odotusaika? Kärsitkö sillon pahoinvoinnista näin kovasti?

:) Heh, ittellä sama fiilis ton laihtumis asian kanssa. Vaa'an mukaan paino olis pudonnut, mutta ittestä tuntuu että täysin päin vastoin. Kaikki lihas tuntuu muuttuneen löllöks läskiks ja mieskin välillä naureskelee, kun mun pohkeet tuntuu niin oudoilta kun on menettäny sisältönsä (tai muuttanut :D ).

Mutta hei nyt tsemppiä kamalasti sulle! Kivaa kuulla, että sait jouluksi helpotusta kammottavaan oloon. Itte tässä vielä kanssa makoilen ja tunnustelen, uskaltaakohan sitä nousta vai mitä siitä mahtaa seurata :/

Ihanaa ja rauhaisaa ja mahdollisimman hyvävointista joulua:Heartpink
 
Olo on ollut nyt tosi mahtava primperanin ansiosta, ja luulen että alkaa muutenkin jo olo taittua parempaan. Oon jo muutamana aamuna selvinnyt ilman, jippii!

Oli joo samat sävelet esikoisen kanssa, mutta loppui jo joskus 13-14 viikolla jos vaan muistan oikein. Myös sairastelut oli koko ajan vaivana.

Olin kummitytön syntymäpäivillä ja kaveri siinä jutteli että ei hän voi vaan kuvitellakaan millasta tämä on ollut, ja yritti kai siinä sitten piristää ja kyseli onko nyt ollut mitään erikoisia mielihaluja tai muuta sellaista, onko ollut liikkeitä... meinasin alkaa vaan itkeä kun sisin huusi että no ei todellakaan ole ollut mitään tuollaista hauskaa muisteltavaa koko aikana, kun ei tee mieli edes ajatella mitään raskausjuttuja. Olen täysin suunnannut ajatukset tuohon esikoiseen, eikä oikein tee mieli ajatella tätä vauvaa, kumma juttu.

Pitää opetella sanomaan "En halua puhua siitä"
 
Onko kenelläkään enää pahoinvointia? Minulla oli tammikuu jo hieman parempi mutta nyt on taas pari viikkoa menny tosi yököttävissä fiiliksissä. En juurikaan oksentele mutta ällöttävä olo alkaa heti kun herään aamulla ja kuvotus jatkuu koko päivän siihen asti kun nukahdan illalla. :/ on kurjaa enkä oikein jaksa edes ajatella saati tehdä mitään muuta kuin maata sohvan pohjalla. Ja laskea päiviä kesäkuuhun..
 
Luojan kiitos ei! Mutta närästys kiusaa, se tosin on pieni vaiva pahoinvointiin nähden. Toivon että olosi helpottaa, ihan paskahomma jos joudut loppuun asti kärvistelemään :wtf:
 
Tänään viimeksi oksensin, rv 25+1. On kyllä helpottanut todella todella paljon siitä, mitä alussa oli, mutta oksennus tulee edelleen hyvin herkästi, jos ei muista syödä tai syö liikaa ja liian nopeasti.
 
Mä kävin tänään akupunktiossa tuon pahoinvoinnin kanssa. :D voi hyvän tähen. Se laittoi niitä neuloja niskaan ja yläselkään niin multa meni yhtäkkiä ihan kaikki voimat käsistä, hiki alkoi virrata ja oksetti ihan hirveän paljon. En muista milloin mulla on ollut noin huono olo. ehkä joskus superkamalimmassa oksennustaudissa. Se joutui repimään ne piikit pois ja huh sitten kyllä helpotti. Sitten menin selälleni makaamaan ja se laittoi vaan viis neulaa ja siinä sit pötköttelin niitten kans varmaan puol tuntia. Ei tuntunut paljon miltään. No meen vielä ens viikolla kun se sanoi ettei yhestä kerrasta paljon miksikään tuu. Toivottavasti siitä sitten ois apua. Mutta selkään en kyllä anna enää laittaa niitä! Aika hurjia vehkeitä nuin pikkusiksi neuloiksi! :D
 
elaffy sanoi:
Tänään viimeksi oksensin, rv 25+1. On kyllä helpottanut todella todella paljon siitä, mitä alussa oli, mutta oksennus tulee edelleen hyvin herkästi, jos ei muista syödä tai syö liikaa ja liian nopeasti.
Click to expand...
minun ei onneksi tarvitse enää oksennella juurikaan. no itseasiassa en ole koko raskauden aikana oksentanut monesti. hyi se on jotenkin maailman kamalinta. mutta ei tämä ainainen yökötyskään ole kivvaa ja päälle vielä närästys niin namnam..
 
Hirvee pahoinvointi oli viikolle 16 ja olin täysin toimintakyvytön. Nyt viikko 27 menossa ja pahoinvointi on palannut. Viidettä päivää yökin. Samaan aikaan jatkuva päänsärky ja joka paikan kolotus.Pimeässä huoneessa mennyt tämä viikko. Hienoa tämä raskausaika.
 
Miten pitkällä teidän raskaudet on? Mulla eka raskaus ja viikot 17+6 ja jatkuva kuvottava olo, aamuisin yritän pitää thyroxin-lääkkeet alhaalla ja sit äkkiä leipää perään. Usein kuvottaa koko päivän, en ehdi joka välissä syödä kun hoitoalalla minäkin, yritän vähän juoda kulauksen vettä silloin, toisen tällöin. Makea ällöttää, monet hajut, maut ja vaikka jo se, että joku mässyttää vieressä, saa hissin nousemaan jos syön liikaa, oksettaa ja maha painottuu.. jos syön liian vähän oksettaa ja mahaan koskee.. en vielä ole löytänyt balanssia!
Minkä nimisiä nuo rannekkeen ovat? Mielelläni kokeilisin, jos saisin apua
Onko muilla kosketusarka masu? Yhtään ei saa vaatteet puristaa tai mennä vatsan yli paitsi löysät paidat , illalla pitää kädet asetella nukkumaan mentäessä, ettei paina mahaa yhtään.
 
Mie ostin apteekista, ne on seabandit. Ehkä niitä saa jostain halvemmalla, luulisi ainakin?

Mites muuten kun raskaus vaikuttaa aika paljonkin kilppareihin, onko thyroxinin annostus oikea?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top