Vauvan sukupuoli

Mä luulen, että mä myös myönnyn siihen, ettei kysytä sukupuolta, koska ois tosi vaikeeta pitää se salassa ja jotenkin tuntuisi kivalta olla samalla viivalla tässä asiassa. On se jotenkin kiva ajatus että se on ylläri :)
 
Me halutaan myös tietää sukupuoli etukäteen. Mä en oikeen osaa edes päättää kumpaa toivoisin enemmän :) Molemmat kun on ihania. Halutaan tietää sukupuoli uteliaisuudesta ja on sitten helpompi ostaa kaikki valmiiksi sekä miettiä nimi.
Mulla on nyt jo stressi nimen keksimisestä :D Itse oon suomalainen ja mies kahdesta eri kansallisuudesta, niin me selataan kolmea eri nimikalenteria ja pitäis olla vielä sellanen nimi, jonka kaikki sukulaiset osaa helpolla lausua.

Aloitan urakan sitten kunnolla, kun selviää toukokuun puolella (toivottavasti) kumpi tulee :)
 
Minä en välttämättä halua tietää mutta mies haluaa. Joten taivuin sitten että kysytään ainakin jos kaikki sujuu muuten ok rakenneultraan asti.

Toisaalta olisi hyvä tietää etukäteen koska meillä on kova miettiminen nimessä. Mies haluaisi omanmaalaisen nimen, minä haluaisin suomalaisen, ja mietittiin että olisiko asiassa kompromissin mahdollisuus. Outoa kyllä jotkut hänen maastaan olevat nimet ovat todella samankaltaiset kuin suomalaiset, mutta tähän asti mitkään niistä eivät ole miellyttäneet.

Mies myös haluaa perinteiset "pinkit ja siniset", toisaalta onhan se ihan sydäntäsulattavaa nähdä kun iso mies katselee pehmoleluja lastenosastolla ja miettii ostaako pinkki karhu vai sininen kirahvi :grin
 
Me halutaan kyllä tämänkin kanssa tietää sukupuoli, jotenkin helpompaa niin. :) Haluan myös ruveta puhumaan vauvasta omalla nimellään heti kun voi ihan tuon esikoisen takia. En halua, että uusi sisarus on vain "vauva" tai "pikkuveli/-sisko" vaan haluan, että sillä on nimi myös esikoisen suussa; tuntuu jotenkin konkreettisemmalta selittää koko vauvakuviota niin. :rolleyes:

Mulla on tosi vahva poikaolo. :cool: Kaikki tuntemukset ja olotilat ovat niin päinvastaisia kuin esikoisen, joka on siis tyttö, kanssa. Saa nähdä, kuka sieltä lopulta paljastuu. :p Hauska nähdä myös miten muilla on omat olotilat menneet yksiin totuuden kanssa, kun niitä sukupuolia rupeaa selviimään. :happy
 
Mä uskon, että mulla on tunne pojasta vaan siksi, että itsellä ja lapsen isällä on vaan siskoja, joten alitajuisesti valmistautuu siihen, että uusi tulokas ei välttämättä oo tyttö. Tyttö tuntuisi jotenkin "helpommalta" ajatuksena, mutta toisaalta olis kiinnostavaa saada poika, koska poikien maailma on ollut mulle jotenkin ihan vieras niin eipä olisi enää :D oon kuitenkin niin iloinen tästä yllätyksestä, että loppujen lopuksi ihan sama. Mutta hauskaahan näitä on miettiä :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Me ollaan vähän kahden vaiheilla ton sukupuolen selvittämisen kanssa. Toisaalta ois ihana tietää, mut ei varmasti osattais pitää salassa muilta vaikka ei haluttais kertoa.
Tosi vahva poika olo on kyllä, tyttöä tosin toivoisin, kun parivuotias esikoinen on poika. Edellisestä oli viikoille 15 asti tosi vahva tyttö olo, mut sit muuttu poika oloksi. Saas nähdä kuinka nyt käy, kunhan olisi terve ja pysyisi mukana loppuun asti :)
 
Aina olen sanonut, etten halua tietää sukupuolta etukäteen. Mutta nyt, kun itse olen tässä tilanteessa, niin kyllähän mä haluan. :D

Sillä, kumpi hän on, ei ole mitään merkitystä. Mieskään ei oikein osaa sanoa "kumpaa toivoisi enemmän". Mulla ei oo mitään tuntemuksia kumpaankaan suuntaan. Mutta kun katselin kuvia nt-ultrasta, tuli sellainen poika-fiilis.. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Aiotaan kysyä sukupuolta :) ei oo varsinaisesti tyttö tai poikaoloa, mutta alkuraskauden oireet ollu erilaiset kun poikia oottaessa.. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kyllä mekin aiotaan selvittää sukupuoli. Missähän vaiheessa se jo melko varmasti näkyy?

Mulla olis tarkoitus käydä ennen rakenneultraa yhden kerran yksityisellä hakemassa mielenrauhaa ja tieto sukupuolesta. Ajankohtaa olen vaan miettinyt. Nyt on menossa 13+6.
 
Me ei ensimmäiseltä kysytty olleenkaan, mutta silti olin varma että poika tulee :D Kaikki tutukin aina sano että poika teille tulee kun on noin pystyssä maha ja niinhän se pitikin paikkaansa. Nyt ollaan ajateltu kysyä kun ei jaksa jännittää loppuun, vaikka poikaolo on vähän taas :)
 
Nyt kun alustavasti tiedän että poika on tulossa niin olen nähnyt unen siitä mikä tulisi lapselle nimeksi. Se oli aivan eri mitä olin aiemmin ajatellut ja nyt alkaa tuntua tosi hyvältä vaihtoehdolta. Pitää vielä jutella miehen kanssa kun hän palaa reissultaan. Siksi on kyllä hyvä tietää sukupuoli kun voi jo kunnolla nimeäkin harkita eikä tarvi tyttöjen nimiä enää miettiä. Näin jo kaupassa yhden ihanan viikinkiaiheisen paidan. Äidillekin kerroin kun tiedän että hän siellä neuloo jo jotain ja minusta ei yhtään haittaa jos pojan pukee siniseen. Tykkään siitä väristä todella paljon.
 
Tuntuu että joka ikinen päivä ja hetki on yhtä isoa yllätystä kun on ensiraskaudesta kyse, joten yhteistuumin päätettiin että sukupuolen ei tarvitse pysyä lisäyllätyksenä.. :) Kävin tänään rutiinitarkastuksessa synnytyslääkärini vastaanotolla - lääkäri tekee aina lyhyen ultran siinä keskustelun lomassa, ja tänään odottamatta kysyi, että haluanko tietää sukupuolen! Mies on sairaana eikä sen takia tullut tänään mukaan, joten siinähän kärvistelin muutaman hetken ja mietin mitä tehdä - ja lopulta sanoin että ei, haluamme kuulla sen yhdessä! Koville otti, olisin todella halunnut tietää - mutta tuntui pahalta viedä se hetki mieheltä.. Parin viikon sisällä olemme todennäköisesti menossa ns. early anatomy sonogram ultraan, eli ei tässä kauaa tarvitse odotella.. mutta tiukkaa teki silti!
 
Mama Bear aika ihana päätös! Ja hieno itsekuri, kun pystyit lykkäämään seuraavaan kertaan, saatte sitten miehen kanssa yhdessä fiilistellä uutista. :)

Toisaalta täällä Suomessa ko. päätöksen tekeminen voisi olla vaikeaa, kun ultria on vain kaksi. Jos tilaisuus tulee, niin siihen pitää melkeinpä tarttua. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
No minä tein niin että lähetin miehelle saamani ultrakuvat ja värjäsin yhden niistä siniseksi photoshopissa, koska minullekin asia kerrottiin värillä ultrassa. Laitoin meiliin p.s kuvissa on vihje. Sitten mies oli Boliviassa eikä saanut kuvia auki heti kun nettiyhteys oli niin huono. Pystyi lukemaan vaan kirjeen ja kiitteli kun kerroin tarkasti hänelle minkälaista oli ultrassa ollut. Laitoin myöhemmin kuvat vielä pienempinä että hän näki ne mutta taisi siitä kuitenkin tulla ihan kiva arvoitus hänelle ennen kuin hän näki kuvat. Mennään varmasti yhdessä vielä ultraan kun hän palaa kotia. Toivottavasti pääsisi vielä tuohon paikkaan missä viimeksi sillä se oli todella tasokas ultra. Lapsen näki niin selkeästi.
 
Mmmustikka: miten olet jo nyt saanut selville lapsen sukupuolen? :eek: minulle selviää vasta 4.6 rakenneultrassa ja sekään ei vissiin ole sataprosenttisen varma :)

Sent from my GT-I8190 using Vau Foorumi mobile app
 
No se on alustava vihje ja ei voi tietty täysin olla vielä varma. Se varmistuu varmasti täysin minullakin vasta kesäkuussa. Ilmeisesti yleensä viikolla 18.
Mutta juuri kun lääkäri sukupuolen halusi paljastaa niin minä ja kaverini olimme hetkeä sitä ennen näkevinämme ruudulla pienen pippelin. Juttelimme tästä suomeksi. Olen aika varma että lääkäri näki sen myös vaikkei kyllä ymmärtänyt meidän keskustelua. Minun nt ultra oli tosi tarkka. Minulla oli ollut huoli sydänjutuistakin niin sydämenkin toiminta tsekattiin tarkasti. Siinä näkyi kahdella värillä (punainen ja sininen) miten sikiön sydän pumppasi verta sisään ja ulos. Ja lääkäri tsekkasi ettei sydämessä ole reikiä.
Lisäksi minulla on ollut kyllä koko ajan poikaolo. Joidenkin tietojen mukaan se että ei ole raskausoireita kertoo myös siitä että saa pojan. Minulla ei ole ollut kertaakaan pahaaoloa tämän raskauden aikana. Vain väsymystä, enemmän finnejä naamassa ja kauhea nälkä. Ja tekee mieli syödä kaikkea raikasta ja terveellistä. Ei tee mieli yhtään mitään karkkia ja makeaa. Salmiakkia ja lakua kylläkin.
 
Mulla oli täysin oireeton ensimmäinen raskaus poikamahoineen ja tyttö tuli :p Usko onkin mennyt kaikkiin tommosiin ennusmerkkeihin. Nyt sen sijaan on todella vahva poikaolo ja jännityksellä odotan, että voiko tämmöseen intuitioon sitten luottaa.. :) Rakenneultraa odotellessa!
 
toi olis just se mun painajainen, että tuliskin vastakkainen sukupuoli mitä odottaa ja "lupailtu" . Ja Juurikin jos kaikki sisustettu ja ostettu sen mukaan. :D


mä oon niin kahden vaihella, joka toinen minuutti haluan tietää ja olisin valmis heti lähtemään ultraan mutta sitte taas välillä emmin ja mietin ja että jos pitäisikin yllärinä :D
 
Meille esikoisen ultrassa kätilö ihan sanoi, että tämän sukupuolen pystyy kertomaan 99,9 % varmuudella, joten itse uskalsi luottaa siihen. Toki sitten jos pikkuinen "istuu jalat ristissä" ja ei varmasti/tarkasti pysty selvittämään niin sitten varmaan ei uskalla luottaa siihen tietoon.
 
Takaisin
Top