Vauvan nukkumisjärjestelyt

Mielipidekysymys

Myyttinen hahmo
Syyskuunmammat 2015
Helmimammat 2018
Tuolla esikoista odottavien ketjussa oli puhetta tulevan vauvan nukkumisjärjestelyistä, joten siitä innoittuneena aattelin alottaa oman keskustelunsa aiheesta, jospa voitas vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia :)

Meillä oli vauvalle oma huone syntymästä lähtien, mutta vielä toistaiseksi ei tuo vuosikas ole käynyt siellä kuin leikkimässä. Tuntui meinaan alusta asti luontevalta nukkua oman jälkeläisen kanssa vierekkäin.

Esikko nukkui siis meidän välissä ekat 6kk, kunnes rupesi liikkumaan niin paljon, ettei enää uskaltanut illalla nukuttaa meijän sänkyyn ennen kuin ite oltiin vieressä estämässä putoaminen. Vieressä oli tosi kätevää imettää yöllä, ei tarttenu juurikaan herätä saadakseen tissin vauvan suuhun ja pysty samantien jatkaa unia. Koskaan ei ollu mitään vaaraa, että vauva ois jääny alle, kyllä ne vaistot muistutteli koko aika, että lapsi on vieressä. Meille siis ainakin toimi loistavasti perhepeteily.

Tosiaan 6kk iässä siirty nukuttamiset "sivuvaunuun" eli vedettiin neidin pinnis sänkyyn kiinni ilman toista laitaa. Alkuun vaan illalla nukutettiin siihen ja ekan yösyötön yhteydessä likka palasi taas väliin nukkumaan, mutta pikkuhiljaa kävi niin, että likkapa halusi itse syömisen jälkeen omaan petiin, ja nykyäänkin (kun pentele alotti onnistuneen yösyöttövierotuksen jälkeen uudestaan syömään öisin) käy vieressä pari kertaa yössä syömässä ja sitten siirtyy taas omaan petiin.

Vielä ei oo mitään kiirettä siirtääkään tyttöä omaan huoneeseensa nukkumaan. Seuraava askel onkin varmaan se, että laitetaan laita takaisin pinnikseen (kunhan sais taas vierotettua yösyötöistä...) ja myöhemmin pinnis eri puolelle huonetta ja vasta sitten siirto omaan huoneeseen.

Uuden vauvan kanssa ollaan suunniteltu, että jatketaan se eka noin puoli vuotta niin, että varmaan pikkuhiljaa toteutetaan nuita kauempana nukkumisia esikon kanssa ja vauva saa nukkua taas välissä. Sitten kun tulee vauvan siirto pinnikseen, niin silloin ois tarkotus saada esikoinen omaan huoneeseen ja vauvan kanssa tehtäis samat sivuvaunuilut, kuin nyt esikon kanssa. Sitten aikanaan on ajatus, että lapsilla ois kerrossänky.

Mitenkäs te muut, joilla on jo lapsia, ootte nukkumisjärjestelyt hoitanu? Onko ollut toimiva vai teettekö nyt uuden vauvan kanssa jotain edellisestä kerrasta viisastuneena toisin? Mitä esikoisen odottajat alustavasti on ajatellut asiasta?

(Onhan tää keskustelu vähän ennenaikainen, mutta voihan sitä pohtia ^_^)
 
Meillä on esikoinen nyt melkein 1v5kk. Nukkui oikeastaan alusta asti sivuvaunussa mun sängyssä kiinni. Ei aina kokonaisia öitä niin, mutta jos itse havahduin syötön loputtua, siirsin omaan sänkyynsä. Jossain vaiheessa kun alkoi liikkumaan enemmän nostettiin laitaa korkeammalle pinnasängystä ja seuraavaksi pohjaa alemmaksi (meidän pinniksen pohjan saa 4 eri korkeuteen). Jostain noin 8-9 kk:n iässä siirtyi omaan huoneeseensa nukkumaan, silloin oli siis jo yösyötöt loppuneet, muuten ei olisi onnistunut, kun en olisi jaksanut toiseen huoneeseen lähtöä imettämään. Jos ja kun tässä raskaudessa kaikki menee hyvin, olisi tarkoitus siirtää esikoinen alkukesästä pois pinnasängystä, että tottuisi lastensänkyyn ennen kuin vauva syntyy ja tarvitsee sitä.

Meillä vauva nukkui alusta asti pääosin omassa sängyssään lähinnä siksi, että minä nukuin silloin niin paljon paremmin ja jaksoin päivätkin siis paremmin. Emme miehenkään kanssa nuku vierekkäin, niin en osaa oikein kunnon unta pitemmän päälle nukkua, jos joku on ihan kiinni, vaikka se joku olisikin oma rakas lapsi. Meille tämä oli toimiva järjestely ja näin varmaan toimitaan toisenkin lapsen kanssa. Aikamääreistä en osaa sanoa, onko ne juuri samat, mutta ei siis pienempikään lapsi muuta pois meidän huoneesta ennen kuin yösyötöt ovat loppuneet.
 
Meillä taas perhepeteily ei toiminut kovin hyvin, mutta meillä onkin ollut lähinnä KAIKKI nukkumiseen liittyvä aika hankalaa. Unikoululla saatiin tyttö siirrettyä pinnikseen nukkumaan ja yösyötöt lopetettua, kun yösyöminen oli mennyt ihan mahdottomaksi. Typykkä siis nukkui KOKO yön tissi suussa. :-D Nykyään nukkuu kuitenkin omassa huoneessaan ja aamuun asti heräämättä.
Uusi vauva tulee nukkumaan meidän huoneessa pinniksessä, jos vaan on ns. "helppo vauva". Jos menee hankalaksi, niin otan taas viereen nukkumaan vaikka koko yöksi, niinkun esikoisenkin kanssa tein...kunhan kaikki saa nukuttua edes sen verran että järki säilyy! :) sitten kun vauva kasvaa, niin ostetaan kerrossänky lastenhuoneeseen. Se pitää varmaankin ostaa jo ennen vauvan syntymää, että pinnis vapautuisi sitten vauvalle. :)
 
Aikooko kukaan käyttää äitiyspakkauksen laatikkoa vauvan ensisänkynä?

Musta se ois ihan kiva, niin ei heti tarvitsisi tuoda pinnasänkyä pientä kotia tukkimaan.
 
Kyllä sitä laatikkoa tulee käytettyä, mutta ehkä päiväunipaikkana tai sitten pinniksen sisällä "rajaamassa tilaa".
 
Mamaanton: Meillä oli pari ensimmäistä kuukautta se laatikko siellä pinnasängyn sisällä, mutta pinnasänky siis kyllä jo paikoillaan sivuvaununa. Jos kaipaat alkuun pienempää vaihtoehtoa, olen kuullut tästä vuokrattavasta vauvasängystä paljon kehuja: http://www.vaavi.fi/ On myös rullat alla, niin sitä voi siirtää eri huoneeseenkin helposti, sinne missä itsekin on.
 
Meillä esikoinen nukkui muutamat ekat kuukaudet äitiyspakkauslaatikossa semmosen puusta tehdyn kehikon päällä. Sit siirty omaan huoneeseen ja nyt vaihtelevasti nukkuu omassa sängyssä tai meidän välissä.
Vielä en tiiä mihin uus vauva sit majoittuu, mut onneks on aikaa miettiä :D
 
Meillä esikoiselle oli pinnis meidän huoneessa mutta tyyppi olikin ihan onneton nukkumaan.. päivisin nukku vaan 15min unia sylissä tai kantoliinassa ja yötkin sai alkuun kanniskella.. jossain vaiheessa nukku parilla heräämisellä kunhan oli mun vieressä, se oli jo aika ihanaa.. sit siirrettiin pinnis sivuvaunuks ja nukku pääosin siellä kunnes rupes heräilemään lukemattomia kertoja yössä siinä vaiheessa kun oli oltava pinnasängyssä jo reuna ja pohja alhaalla eikä enää suostunu nukkumaan siellä, huusi yöt läpi. Meidän sänky on niin korkea ettei voinu siihen ottaa liikkuvaa lasta joten heivattiin sänky ja perhepeteiltiin pelkällä petarilla. Yövierotus onnistui viimein mutta yöheräilyt ei loppunu. Yritykset siirtää omaan pinnikseen (siihen ihan viereen) tuotti läpihuudettuja öitä ja kuolemanväsyneet vanhemmat.. Nyt oli taas tuotava sänky takaisin ja lapsen on nukuttava omassa pinniksessä, saa nähdä kauanko yöt menee huudon merkeissä. Seuraava askel on pinnasänky eri kohdassa huonetta mutta tuntuu tosi kaukaiselta. Esikko herää syvästäkin unesta itkemään hysteerisenä heti jos kumpikaan meistä ei ole hengittämässä samassa huoneessa.. vaikea sanoa miksi on ollut alusta asti niin huono nukkumaan. Muutenkin on kyl enimmäkseen viihtynyt sylissä vaikka toisaalta onkin ihan rohkea. Etukäteissuunnitelmista mikään ei toteutunu mutta on menty koko ajan tilanteen mukaan sillä hetkellä parhaalla tavalla ja jotenki kaikesta huolimatta ok:sti menny. Kauheen vaikea sanoa mitä tapahtuu kun vauva syntyy mut luultavasti otan sivuvaunuun ja esikko nukkuu omassa sängyssään joko meidän huoneessa tai omassaan. Vanhemmuutta sarjassa sävellä ja sovella :P
 
Aaria, on varmaan ollut aika raskasta ajoittain noin huonosti nukkuvan kanssa. Mutta onneksi ootte keksineet sitten ratkasuja sen mukaan, mitä tarve on vaatinut.

Usein tuntuu, että huonosti nukkuva lapsi on nukkunut paremmin kun on päässyt viereen. Mikä on toisaalta ihan järkeenkäypääkin, onhan pieni ollut mahassa ollessaan varsin liki :wink Se oli meilläkin se päällimmäinen syy, miksi perhepetiin otettiin esikko heti alun alkaen. Ollaan molemmat rauhallisia nukkujia, niin on senkin puolesta sopinut meille. Ymmärrän kyllä toisaalta sitä, että joidenkin on vaikea nukkua ihan kiinni toisessa ihmisessä. En miehen kyljessä pystyisikään nukkumaan, mutta semmonen.pikkunen paikallaan löllöttävä pötkylä oli ainakin itselle eri asia :)

Tuo on kyllä jo etukäteen mietityttänyt, että mitäs jos tämä uusi tulokas ei olekaan yhtä hyvä nukkumaan, kuin esikoinen. Pitää nopeesti soveltaa sitten suunnitelmia, ettei yksi kiljukaula pidä koko perhettä hereillä... Noh, sen näkee sitten. Musta on kuitenkin hyvä, että on miettinyt jonkun suunnitelman etukäteen valmiiksi :)
 
Meillä esikoinen nukkui alkuun äitiyspakkauksen laatikossa pinnasängyssä. Pinnis meidän makkarissa, ei sivuvaununa, koska tuossa ei oo laskettavaa laitaa. Laatikosta siirtyi sit pelkkään pinnasänkyyn. Nostin viereen syömään ja laitoin takaisin sänkyynsä, mä en missään vaiheessa kokenut perhepetiä hyväksi jutuksi, koska en itse saanut nukuttua. Puolen vuoden ikäisenä meni yöt ihan plörinäksi, poika heräs useemmin kun vastasyntyneenä ja oli levoton. Silloin siirrettiin kokeeksi omaan huoneeseen ja sinne jäi, ekasta yöstä loppui yösyömiset ja pian nukkui täydet yöt. Mä olin noiden nukkumisjuttujen kanssa aika tiukka; ei nukutettu syliin, ei hytkytetty uneen, ei nukutettu tissillä/maitopullolla. Ja helpolla on päästy ekan puolen vuoden jälkeen. Tutista vieroitus on vielä edessä. Ja tarkoitus olis opettaa kesällä isompaan sänkyyn, niin vapautuu pinnis sitten vauvalle. :)
 
Miuk miten käytännössä onnistu, nukkuiko vauva pienellä kitinällä ja tutin laitolla yms itse? :) Mäkin yritin alkuun sänkyynlaittoa mm sitä että kun itkee niin nostetaan ja kohta taas laitetaan ym.. mut kaiffari meni ihan hysteeriseksi. Kitinää siedän hyvin mut en sellaista kamalaa itkua varsinkaan pienellä joka ei vielä ymmärrä. Toivottavasti syyskuun vauvalla olis paremmat unenlahjat! Mietin vaan jo nyt että pieni riski et nukuttaa kuten esikoista vaika ei tarviskaan... Tuttia eka ei koskaan huolinut, toiselle opetan kyllä jo synnytyssalissa sen taidon :'D
 
Aaria, joo ja tosi vähän koskaan kitisikään. Toki oli vaikeitakin iltoja, että sai käydä parikymmentä kertaa silittämässä ja laittamassa tuttia. Mutta yleensä tyyppi jäi hereillä omaan sänkyyn, potkiskeli/jokelteli/räpläs unileluja ja simahti. Nyt meillä on joku levoton kausi, viime yönä sai käydä neljä kertaa etsimässä tutin ja peittelemässä..
 
Meillä esikko on alusta saakka ollut erinomainen nukkuja :) Nyt vaan toivoo et tää kamu jatkais samaa rataa. Mut esikko siis siirtyi 3kk synttäreinään omaan huoneeseen ja pääasiassa siellä nukkunut siitä saakka lähes täydet yöt. JOnkin aikaa kului, et heräs siinä 5-6 aikaan ja otti maidon ja jatkoi unia sitten vieressä sen mitä jatkoi. Nykyisellään herää 5-6 ja maito ei maistu ja uni loppuu. Tuonku sais hiukka pidemmäksi :D
Pinnis on ny esikolla ainaki kesään, saas näkkee sitten miten tehdään. Pelastin roskakuormasta tuttavalta niitä suomalaisia Muuramen jatkettavia sänkyjä. Siis ehyt mutta kulunut hieman. Ja nuin tukevaa sänkyä saa kyl hakea nykysellään. Se on tarkoitus kesällä hio/maalailla ja totutella esikko siihen. Tarpeen mukaan uudelle on esikon äitiyspakkausloota tallessa, jos tarvii sitä alkuu. Esikkoa ei lopulta siinä nukutettu ku nukku siis niin hyvin pinniksessä heti alkuun.
Tälle uudelle en aio ottaa pakkausta ku esikolta vielä kaikki tallessa. Ottaa sen rahan ja ostaa sen mitä tarvii
 
Minä luulen, että meillä vauva joutuu turvallisuuden vuoksi nukkumaan sängyssä, laatikossa tai missä tahansa, mutta viereeen tuskin uskaltaa ottaa. Mies varsinkin on niin sikeä uninen ja kova pyörimään yöllä, että.. En oikein uskalla edes ajatella, että meidän välissä nukkuisi yhtään ketään, pienestä kaverista puhumattakaan. Joten jonkinlaiseen sänkyyn se täytynee nukkumaan laittaa!
 
Mä en ota viereeni nukkumaan ketään. En vaan osaa. Mieskin joutuu pysymään toisella laidalla. Okei, kissa tulee joskus kainaloon mutta se nyt on semmonen et sen päälle saa suunnilleen kieriä ja rutistaa eikä kaveri oo moksiskaan. Mutta vauvaa en viereen ota, saa oppia nukkumaan omassa sängyssä/kopassa/missälie ihan pienestä asti. Toki vauvan sänky meidän sängyn viereen.
 
Mielenkiintoista olisi kuulla enemmän teiltä jotka olette laittaneet vauvan jo melko pienenä omaan huoneeseen. Eräs ystävänikin teki näin ja heillä on ollut helpot yöt. Ei ole vauva kaipaillut kesken yötä turhaan. Oman esikoiseni kanssa sivuvaunussa ja saman huoneen pinniksessä nukuttiin molemmat levottomasti ja usein olen jälkeenpäin miettinyt, että oliko tuo minun yölevottomuuteni mahdollisesti syy ettei poikanikaan oppinut nukkumaan, kun vaistosi heräämiseni tai että reagoin liian herkästi uniääntelyihin, joihin ei olisi tarvinnut reagoida. Yli kolme vuotta on mennyt ja yöt on edelleen levottomia tässä perheessä.
 
Mua houkuttaa toisaalta ajatus siitä, että vauva nukkuis sängyssä meidän kanssa ja olis näin ollen lähellä ja helpottaisi yösyöttöjä jne. Mutta. Mies on ihan mahdoton unissaan kukkuja. Joskus se saattaa unissaan hääräillä pitkin makkaria, kerran se seisoi unessa sängyllä ja piti katosta käsillään kiinni. Joskus se olevinaan näkee ampiaisia/hämähäkkejä jne ja alkaa huiskia niitä tyynyillä yms. Aamulla muistaa kyllä hämärästi touhunsa :D Ei näitä jatkuvasti ole, mutta silloin tällöin, niin eipä taida vauva meillä nukkua sängyllä. Myös koira on sellanen itsepäinen tyyppi, että vaikka tietää ettei sänkyyn ole tulemista niin mamman kainaloon se vääntäytyy keskellä yötä ihan omine lupineen :D Isosta koirasta siis kyse.

Eli meillä vauva yritetään sitten opettaa omaan sänkyyn alusta asti. Eiköhän sen pinniksen saa meidän sängyn viereen niin, että otetaan laita pois niin mä saan helposti maidot tarjolle. :P Toki parempi, jos oppisi nukkumaan omassa sängyssään heti ja mä jaksaisin nousta syötille sitten aina erikseen.
 
Meillä hoksattiin siirtää poika omaan huoneeseen sen jälkeen, kun mies oli hoitanut poikaa pari yötä. Mä nukuin eri huoneessa korvatulpat korvissa, olin pumpannut maitoa yösyöttöjä varten. Poika nukkui nätisti, heräs vaan kerran syömään. Tuolloin tajuttiin se, että maidon tuoksu samassa huoneessa oli se, joka sai pojan levottomaksi..
 
Me ollaan ajateltu laittaa vauva omaan pinnikseen ja pinniksen reuna alas niin että tulee siihen meidän sängynreunaan kiinni! Tais tulla nyt vähän epäselvästi? :grin
Mutta siis niin, että vauva on omassa sängyssä mutta helppo "vetää" sieltä omaan sänkyyn tarvittaessa.
 
Cinderella2015: Meillä siirrettiin poika omaan huoneeseen osittain myös siksi, että alkoi opetella liikkumista ja myös siis yöllä välillä ähelsi, kääntyili ja konttaili oikein urakalla, osin siis unissaan. Mutta pinnis kun oli sivuvaununa minun sängyssä kiinni, niin minä en saanut sitten kunnolla nukuttua vaan heräilin niihin ähellyksiin. Poika tosiaan nukkui entiseen malliin kun yleensä ei siis itse näihin ähinöihinsä edes herännyt. Pitkään kyllä siis saattoi herätä muutaman kerran yössä, itse asiassa vasta tämän vuoden puolella on alkanut nukkumaan pääsääntöisesti kokonaisia öitä, mutta yleensä tutin laitto riittoi uudelleen nukahtamiseen ja itsekin siis nukahdin/nukahdan pian uudelleen käytyäni pojan huoneessa. Nykyään esikoinen osaa usein jo etsiä itse tutin sängystä eikä siis tarvi useinkaan käydä yöllä hänen luonaan. En tiedä kyllä vastasinko yhtään kysymykseesi :D

Minimani: tuota kuvailemaasi tapaa juurikin kutsutaan sivuvaunuksi, siis sitä että pinnasänky on aikuisen sängyn reunassa kiinni, pinnasängyn laita alhaalla. Minä en silti koskaan osannu "vetää" vauvaa sieltä viereen, vaan nousin seisomaan siirtäessäni vauvaa. Mutta minua helpotti silti paljon, että sänkymme olivat kiinni toisissaan ja näin helposti vauvan sänkyyn.
 
Takaisin
Top