Täällä roikun vaikka pitäisi jo olla nukkumassa. .. Meidän neiti ei vielä istu, tai istuu hienosti mutta heittäytyy yhtä hienosti suoraan selällään. .. eli jonkun pitää istua takana, ettei neiti kupsahda. Ja edelleenkään se ei käänny! Olen ihan varma että 8kk neuvolalääkärissä saadaan lähete fysioterapiaan. Neiti heijaa edestakaisin konttausasennossa, ryömii ihan hurjaa kyytiä ja tekee kaikenmaailman äkkinäisiä suunnanvaihtoja, mutta ei vaan käänny. Hassu tyttö
Vauvaelämää
- Ketjun aloittaja Mariannu
- Aloituspäivämäärä
Meillä ei ole tietoakaan liikkeelle pääsemisestä, vaikka haluja olisi kovasti:) Harmitus vaan tulee aina lattialla kun ei pääse mihinkään vaikka kuinka potkii, uimari on selkeesti tulossa kun vedessä liikutaan hienosti:) Istumaan poitsu oppi pari viikkoa siten, ei kyllä vielä voi jättää vahtimatta, kun saattaa kuitenkin kupsahtaa selälleenkin, oonkin pitänyt lattialla tyynyjä sivuilla ja takana, että ei kauheasti kolahda jos sattuu kaatumaan. Sivuille ottaa ihan kivsti tukea käsillä, mutta taakse ja eteen saattaa keikahtaa kun on leikit kesken eikä huomaa pitää tasapainoa.
Meillä olisi toiveena tehdä sisarus aika pienellä ikäerolla, mutta vielä olen pillereitä syönyt. Ei mulla tosin oo menkatkaan alkaneet vielä, en tiedä johtuuko imetyksestä vai minipilleristä, vaikka välillä on ihan sellaisia tuntemuksia mahassa et vois alkaa. Saas nähdä koska sitten yritys aloitetaan, ei noi kahdenkeskiset puuhat ihan kauhesati kiinnosta kun varmaan imetyksestä johtuen ei ole mitään erityisen miellyttävää vieläkään vaikka liukkari onkin käytössä:/ toivottavasti jossain vaiheessa paranee...
muuten menee jo aika hyvin, meillä on alettu nukkumaan jo huomattavsti paremmin yösyöttöjen lopetuksen jälkeen. Pari kertaa täytyy tuttia laittaa yössä ja sitten syöttää 5-6 aikaan aamulla, mutta muuten nukutaan pääsääntöisesti tosi hyvin, Jee! saa itsekin hieman takaisin noita univelkoja, vaikka taitaa olla pitkä aika siihen kun saan taas nukkua normaalit 9 tunnin yöunet:)
Meillä olisi toiveena tehdä sisarus aika pienellä ikäerolla, mutta vielä olen pillereitä syönyt. Ei mulla tosin oo menkatkaan alkaneet vielä, en tiedä johtuuko imetyksestä vai minipilleristä, vaikka välillä on ihan sellaisia tuntemuksia mahassa et vois alkaa. Saas nähdä koska sitten yritys aloitetaan, ei noi kahdenkeskiset puuhat ihan kauhesati kiinnosta kun varmaan imetyksestä johtuen ei ole mitään erityisen miellyttävää vieläkään vaikka liukkari onkin käytössä:/ toivottavasti jossain vaiheessa paranee...
muuten menee jo aika hyvin, meillä on alettu nukkumaan jo huomattavsti paremmin yösyöttöjen lopetuksen jälkeen. Pari kertaa täytyy tuttia laittaa yössä ja sitten syöttää 5-6 aikaan aamulla, mutta muuten nukutaan pääsääntöisesti tosi hyvin, Jee! saa itsekin hieman takaisin noita univelkoja, vaikka taitaa olla pitkä aika siihen kun saan taas nukkua normaalit 9 tunnin yöunet:)
Klementiini
Jostain jotain jo tietävä
Heissan!
Meidän kuulumisia välillä: Syömisten ja oksentelun kanssa on ollut edelleen haastavaa. Saatiin happosalpaaja kokeiluun, muttei siitä näytä olevan mitään apua. En oikein uskonutkaan, että hapot pientä kiusaavat, koska hän on niin hyväntuulinen (keskimäärin :-)) ja hyväuninen. Ruoat eivät vaan maistu eivätkä pysy sisällä.:-( Seuraavaksi mennään kai allergiatesteihin.
Välillä tuo huono syöminen ja oksentelu vievät hermot, mutta yritän muistaa iloita siitä, ettei meillä ole sairastettu vielä yhtäkään flunssaa, mahatautia tai muutakaan pöpöä. Vastustuskyky tuntuu pojalla olevan siis kohdallaan, vaikka ennakkoon pelkäsimme ihan muuta.
Meidän poika ei vielä ryömi eikä istu. Hän kääntyilee aktiivisesti selältä mahalleen ja mahalta selälleen kierien näin eteenpäin. Lisäksi hän kiertää kehää mahansa ympäri, eli periaatteessa ryömimisen periaatteet olisivat jo hallussa. Välillä hän myös nousee konttausasentoon itseään heijailemaan. Hän haluaisi kovasti jo jaloilleen: sylissä punkee itsensä väkisin jaloilleen hyppimään ja pari kertaa on riemuinnut siitä, kun olen kävelyttänyt häntä käsistä pidellen. Seisottaminen ei kuulemma olisi suositeltavaa, ettei lapsi ala varvastaa. Aina ei vaan jaksa kuunnella sitä kyllästynyttä huutoa ja kininää, joka loppuu, kun tämä pomppiva energiapakkaus pääsee pystyasentoon. Pyrin vaan varmistamaan, että kantapäät pysyvät maassa ja näin ehkäisemään varvastamista. Ei hän kyllä ainakaan pahasti varvusta.
Ai niin - pojalle tulivat vasta ekat hampaat! Niiden tulo nyt viimeisen viikon parin aikana ärsyttänyt häntä aika tavalla.
Minä aion viettää kotona vielä tämän vuoden. Sen jälkeen mies on näillä näkymin jäämässä puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle poikaa hoitamaan, eli poika menisi sitten 2-vuotiaana hoitoon.
Mä olen vähän kateellinen teidän pikkusisarushaaveista. :-) Mulla tuli neljäkymppiä äskettäin mittariin, ja ollaan miehen kanssa päätetty, että meidän lapsiluku jää yhteen. Vaikka olisihan se sisarus toisaalta niin kiva... Vauvavuosikin kuluu niin haikean nopeasti.
Meidän kuulumisia välillä: Syömisten ja oksentelun kanssa on ollut edelleen haastavaa. Saatiin happosalpaaja kokeiluun, muttei siitä näytä olevan mitään apua. En oikein uskonutkaan, että hapot pientä kiusaavat, koska hän on niin hyväntuulinen (keskimäärin :-)) ja hyväuninen. Ruoat eivät vaan maistu eivätkä pysy sisällä.:-( Seuraavaksi mennään kai allergiatesteihin.
Välillä tuo huono syöminen ja oksentelu vievät hermot, mutta yritän muistaa iloita siitä, ettei meillä ole sairastettu vielä yhtäkään flunssaa, mahatautia tai muutakaan pöpöä. Vastustuskyky tuntuu pojalla olevan siis kohdallaan, vaikka ennakkoon pelkäsimme ihan muuta.
Meidän poika ei vielä ryömi eikä istu. Hän kääntyilee aktiivisesti selältä mahalleen ja mahalta selälleen kierien näin eteenpäin. Lisäksi hän kiertää kehää mahansa ympäri, eli periaatteessa ryömimisen periaatteet olisivat jo hallussa. Välillä hän myös nousee konttausasentoon itseään heijailemaan. Hän haluaisi kovasti jo jaloilleen: sylissä punkee itsensä väkisin jaloilleen hyppimään ja pari kertaa on riemuinnut siitä, kun olen kävelyttänyt häntä käsistä pidellen. Seisottaminen ei kuulemma olisi suositeltavaa, ettei lapsi ala varvastaa. Aina ei vaan jaksa kuunnella sitä kyllästynyttä huutoa ja kininää, joka loppuu, kun tämä pomppiva energiapakkaus pääsee pystyasentoon. Pyrin vaan varmistamaan, että kantapäät pysyvät maassa ja näin ehkäisemään varvastamista. Ei hän kyllä ainakaan pahasti varvusta.
Ai niin - pojalle tulivat vasta ekat hampaat! Niiden tulo nyt viimeisen viikon parin aikana ärsyttänyt häntä aika tavalla.
Minä aion viettää kotona vielä tämän vuoden. Sen jälkeen mies on näillä näkymin jäämässä puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle poikaa hoitamaan, eli poika menisi sitten 2-vuotiaana hoitoon.
Mä olen vähän kateellinen teidän pikkusisarushaaveista. :-) Mulla tuli neljäkymppiä äskettäin mittariin, ja ollaan miehen kanssa päätetty, että meidän lapsiluku jää yhteen. Vaikka olisihan se sisarus toisaalta niin kiva... Vauvavuosikin kuluu niin haikean nopeasti.
Meillä seisotaan myös ja hypitään hyppykiikussa:) pidetään vaan huoli että jalkaterät on kokonaan maassa. En tiiä miks lasta pitäis kauheasti rajoittaa kun kerta kovasti nauttii hyppimisestä ja "tanssimisesta" eipä meillä ole edes tullut puheeksi moinen neuvolassa ja seuraava onkin vasta sitten reilun kuukauden päästä.
Oon myös miettiny tuota sormiruokailua, mut en oo vielä aiheeseen kauheasti perehtynyt, muutamia maissinaksua on annettu ja hapankorppua imeskeltäväkai kun ikeniä kutittaa. Hampaita ei ole vielä puhjennut mutta tuntuu kyllä jo ikenissä että toivottavasti pian tulee ettei kauhean kauan vaivaa. Saa nähdä kuinka vaikuttaa imetykseen kun nyt jo puree ikenillä kun maito alkaa loppua...
Oon myös miettiny tuota sormiruokailua, mut en oo vielä aiheeseen kauheasti perehtynyt, muutamia maissinaksua on annettu ja hapankorppua imeskeltäväkai kun ikeniä kutittaa. Hampaita ei ole vielä puhjennut mutta tuntuu kyllä jo ikenissä että toivottavasti pian tulee ettei kauhean kauan vaivaa. Saa nähdä kuinka vaikuttaa imetykseen kun nyt jo puree ikenillä kun maito alkaa loppua...
Mariannu, laittavat melko varmasti fyssarille. Me ollaan käyty nyt useampaan kertaan 4kk lääkärin jälkeen. Otti päähän ihan tosissaan viime käynti! Tyttö huusi hirveästi naisen käsittelyssä eikä titenkään näyttnyt kääntymistä hänelle.. eli näin ollen fyssari selkeästi luuli ettei tehdä neidin kanssa yhtään mitään liikkeitä kotona!! "nyt sitten pitää totutella siihen mahallaan olemiseen" jooh tälläkin hetkellä neiti leikkinyt mahallaan jo jonkun aikaa. perkeleen "ammattilaiset" kun eivät ajattele yhtään laajemmin asioita. odotan myös "innolla" 8kk käyntiä. tulee varmaan taas jotain valittamista..
Mä ihan mielelläni otan sen fyssarikäynnin, koska kieltämättä jo hieman itseäkin hämmentää että miksi tuo tyttö ei käänny. Kääntyi kuitenkin ekat kerrat jo 4kk iässä, eli periaatteessa osaa sen, mutta nyt jos laittaa selälleen niin ei vaan käänny. Kiljuu niin pitkään että joku auttaa. Eikä sitä tule kovin usein sen takia laitettua selälleen, kun haluaan olla mahallaan ja ryömiä. Ei siinä kovin suurta motorista "vikaa" voi olla, kun on jo kuitenkin kohta kaksi kuukautta ryöminyt ja nyt hakee konttausasentoa.
Sormiruokaa näille meidän vauvoille uskaltaa antaa jo ihan hyvin, kunhan lapsi istuu pystyasennossa. Vauvoilla kakomisrefleksi aika tehokkaasti ehkäisee tukehtumista. Se kohta, missä rupeavat kakomaan, on eri kuin aikuisilla, eli siinä vaiheessa kun vauva kakoo jotain suussaan olevaa palasta, se ei ole vielä kunnolla kurkussa. Ja aika nopeasti nuo oppivat pyörittelemään noita palasia suussaan. Esikoisen olen kerran joutunut nostamaan ylösalaisin ja kopauttamaan selkään, kun kurkunpalanen jäi jumittamaan kurkkuun. Ja kakkosen kerran kaksivuotiaana, kun nappasi suuhunsa kolikon, joka jäi kurkkuun kiinni... Ylösalaisin vaan ja kunnon kopautus selkään ja sieltä se lennähti ulos. Kaikkeen kannattaa varautua lasten kanssa
Sormiruokaa näille meidän vauvoille uskaltaa antaa jo ihan hyvin, kunhan lapsi istuu pystyasennossa. Vauvoilla kakomisrefleksi aika tehokkaasti ehkäisee tukehtumista. Se kohta, missä rupeavat kakomaan, on eri kuin aikuisilla, eli siinä vaiheessa kun vauva kakoo jotain suussaan olevaa palasta, se ei ole vielä kunnolla kurkussa. Ja aika nopeasti nuo oppivat pyörittelemään noita palasia suussaan. Esikoisen olen kerran joutunut nostamaan ylösalaisin ja kopauttamaan selkään, kun kurkunpalanen jäi jumittamaan kurkkuun. Ja kakkosen kerran kaksivuotiaana, kun nappasi suuhunsa kolikon, joka jäi kurkkuun kiinni... Ylösalaisin vaan ja kunnon kopautus selkään ja sieltä se lennähti ulos. Kaikkeen kannattaa varautua lasten kanssa
Klementiini
Jostain jotain jo tietävä
Mariannu - on varmaan hyvä, jos fysioterapeutti tsekkaa neidin. Teidän tyttö on kuitenkin motorisesti erittäin hyvin ja poikkeuksellisenkin nopeasti kehittynyt, joten voi olla, että noiden muiden taitojen harjoittelu on vaan vienyt mielenkiinnon tuosta kääntymisestä. Kääntymään oppiminen vasta 7-8 kuukauden iässä ei liene vielä minkään ongelman oire, vaikka se keskimääräinen jakso onkin neuvolakortin mukaan noin 4-6 kk. Ainakin yhden tuttuni lapsi oppi kääntymään vasta 7-kuisena ja ryömimään jne. sitten pari kuukautta myöhemmin - eikä lapsesta ainakaan tähän mennessä ole löytynyt mitään vikaa. Lapset oppivat eri taidot niin yksilölliseen tahtiin. SIlti haluaisin varmaan itsekin tsekkauttaa lapsen ihan vaan varmuuden vuoksi, kun motoriset taidot muilta osin kehittyvät niin nopsaan.
Klementiini, näin mäkin ajattelen. Ollaan nyt ruvettu vähän "treenaamaan" neitiä, eli jalasta avitetaan kääntymisessä, että taas oppisi sen liikeradan. Huomattiin nimittäin, että neiti ei käänny enää edes kyljelleen, vaan ihan tyystin makaa selällään ja tuntuu, ettei ollenkaan tajua miten siitä pääsisi pois. Sen sijaan on oppinut ryömimään esteiden (kuten meidän kylppärin varsin korkean kynnyksen) yli ja siirtelemään esteitä pois tieltä (kuten tyynyjä, joilla yritin tänäänkin blogata ettei neiti menisi häiritsemään poikien afrikan tähti -peliä).
Mä olen täällä viettänyt viikonloppua lasten kanssa, mies on äijien viikonloppureissussa. Harvoinpa tuo missään käy, niin hyvä että lähti. Ensi viikko lomaillaankin lasten kanssa, mies on valitettavasti töissä. Ajattelin huomenna (ekan lomapäivän kunniaksi) raahata koko porukan terveyskeskukseen ottamaan influenssarokotteita...
Mä olen täällä viettänyt viikonloppua lasten kanssa, mies on äijien viikonloppureissussa. Harvoinpa tuo missään käy, niin hyvä että lähti. Ensi viikko lomaillaankin lasten kanssa, mies on valitettavasti töissä. Ajattelin huomenna (ekan lomapäivän kunniaksi) raahata koko porukan terveyskeskukseen ottamaan influenssarokotteita...
Meilläkin on kääntyminen "unohtunut". Eikä tyttö ole ikinä kääntynyt kuin toiseen suuntaan. Tällä hetkellä peruuttaa vauhdikkaasti ja notkuu konttausasennossa kyllä. Selälleen kun laittaa lattialle niin ei yritäkään kääntyä vaan viihtyy ihan hyvin. Samoin viihtyy mahallaan. En ole osannut olla asiasta huolestunut, mutta pitää kyllä muistaa sanoa neuvolassa ensi kerralla...
Meillä tyttö alkoi kääntyillä selältä vatsalle päivää ennen kuin 7 kk tuli täyteen, mutta ei tee sitä edelleenkään kovin usein. Peruuttaa ja hakee konttausasentoa, mutta ei vielä osaa mennä eteenpäin. Eiköhän ne parin viikon päästä 8 kk neuvolalääkärissä sitten kerro, onko syytä huoleen...
Täällä on alkanu nyt eroahdistus ihan tosissaan. Ja meillä se kohdistuu etenkin muhun. Tyttö ei päästäis mua silmistään mielellään ollenkaan, välillä leikkii pitkäänkin omineen, jos vähän väliä käyn kurkkaamassa ja hän näkee et oon paikalla. Mut jos en heti vastaa lapsen huuteluun, tulee kauhee itku. Nukkumaanmenoki on ollu nyt viikon verran sellasta et yksin ei missään nimessä omaan sänkyyn jää. Siellä tulee hirvee paniikki. Niinpä oon suosiolla napannu tytön kainaloon(isi kun ei kelpaa nyt ollenkaan tähän hommaan), siihen rauhottuu muutamassa minuutissa ja sit vieny omaan sänkyyn. Tähän asti meilä on nukkumaanmeno menny tosi hyvin, tyttö on hyvillä mielin jääny omaan sänkyyn ja rauhottunu sinne, niinpä oon nyt pistäny sen eroahdistuksen piikkiin. Pitänee funtsia asiat uudelleen sit jos tuo "en nukahda yksin"-tapa meinaa tulla jatkuvaksi.
Minttu, tuossa pitää melkein vaan itse päättää, että haluaako että vauva/lapsi nukahtaa itsekseen, vai nukutetaanko. Meillä on kahden edellisen kanssa päädytty lopulta nukuttamaan ja sitten vasta parivuotiaana opetettu taas nukahtamaan yksin. Jotenkin se kakkosen kanssa meni siihen, että vielä 1-vuotiaana riitti kun pari kertaa kävi pojan luona hyssyttelemässä ja sitten 3-vuotiaana nukutinkin makaamalla itse pojan vieressä, kun tuntui niin ihanalta (ja helpolta) saada köllötellä siinä vieressä ja odottaa kun toisen unituhina alkaa... Ja aika hyvin lopulta sitten 3,5-vuotiaana päästiin tuosta irti ja poika oppi nukahtamaan itsekseen. Meilläkin neiti vielä nukahtaa nätisti, mutta viimeistään siinä vaiheessa alkanee show, kun oppii seisomaan pinniksessä...
Me ollaan lasten kanssa mukamas hiihtolomalla, mutta hiihtämisestä (tai muista lumileikeistä) saa kyllä vaan haaveilla. Ja no, eipä tämä erityisen lomaisaltakaan tunnu, kun mies on töissä ja esikoinen flunssassa ja kakkosella pippelitulehdus. Eli sen sijaan että tehtäisiin jotain mukavaa, möllötetään täällä kotona. Esikoinen juoksee niistämässä nenää ja kakkonen lilluu kylvyssä monta kertaa päivässä hoitamassa pippeliään... Arvatkaa vaan, kuka odottaa että mies tulee töistä ja mä pääsen salille... Neidillä onneksi kaikki hyvin. 8kk soseita olen ruvennut antamaan. Vähän välillä yökkii palasille ja vähän pidempään kestää syöminen, kun enemmän natustelee, mutta hyvin tuntuu maistuvan silti.
Me ollaan lasten kanssa mukamas hiihtolomalla, mutta hiihtämisestä (tai muista lumileikeistä) saa kyllä vaan haaveilla. Ja no, eipä tämä erityisen lomaisaltakaan tunnu, kun mies on töissä ja esikoinen flunssassa ja kakkosella pippelitulehdus. Eli sen sijaan että tehtäisiin jotain mukavaa, möllötetään täällä kotona. Esikoinen juoksee niistämässä nenää ja kakkonen lilluu kylvyssä monta kertaa päivässä hoitamassa pippeliään... Arvatkaa vaan, kuka odottaa että mies tulee töistä ja mä pääsen salille... Neidillä onneksi kaikki hyvin. 8kk soseita olen ruvennut antamaan. Vähän välillä yökkii palasille ja vähän pidempään kestää syöminen, kun enemmän natustelee, mutta hyvin tuntuu maistuvan silti.
Just Juliah meinasin kysellä, et onko täällä vielä muita joilla EI oo hampaita. :) Meidän neidillä ei siis oo vielä yhtään, ikenet on ylhäältä kulmista ollu jo 4kk turvoksissa, ja nyt on alkanu uudestaan hurja kuolaus, joka siis välillä oli jo poissa ja näyttää siltä et koht puhkee sekä ylä et alaetuhampaat. Mut vielä siis nolla hammasta. 
Meillä alettiin 6kk neuvolan jälkeen pikkuhiljaa vähentää yösyönneillä maidon määrää ja lopulta lopetettiin sen antaminen kokonaan. Nyt on pari vkoa mennyt niin että jos poika yöllä herää niin rauhotellaan ja annetaan tutti. Siihen on tyytynyt yllättävän helposti ja välillä menee öitä ettei herää ollenkaan. Viimeyönäkin veti 12h unet :)
Pitkien yöunien myötä toiset päikkärit on sitten jääneet pois, ei millään enää ala toisille päikkäreille. Yhdetkin jää välillä tyngäksi jos ei suostu nukahtamaan muualle kun sitteriin tai vaunuihin. Toisinaan taas voi parikin tuntia koisailla jos niikseen tulee.
Hampaita on alhaalla kaksi, ne tulivat 3kk iässä. Nyt on alkanut puskea yläkulmurit ja myös yläetuhampaiden ikenet pullottaa mutta vielä ei ole puhjenneet. Välillä on enemmän ja vähämmän itkuinen ja kuolaa valuu mutta nyt on taas muutama päivä mennyt rauhallisemmin.
Ryömimään meillä opittiin juuri, käsillä poika vetää itseään eteenpäin ja sähköjohdot kiinnostavat kovasti. Sohvapöydän alta vetää lehdet ja kirjat lattialle ja kovasti niitä sitten "lukee" :D :D
Eroahdostus on myös meillä astunut kuvaa. Välillä viihdytään pitkiäkin aikoja itsekseen leikkien ja ihmetellen, mutta sitten kun näkee minut niin alkaa hirmuinen huuto. Joskus en saa kadota näkyvistä edes toiseen huoneeseen vaikka kuinka huutelisin sieltä rohkaisua.
Pitkien yöunien myötä toiset päikkärit on sitten jääneet pois, ei millään enää ala toisille päikkäreille. Yhdetkin jää välillä tyngäksi jos ei suostu nukahtamaan muualle kun sitteriin tai vaunuihin. Toisinaan taas voi parikin tuntia koisailla jos niikseen tulee.
Hampaita on alhaalla kaksi, ne tulivat 3kk iässä. Nyt on alkanut puskea yläkulmurit ja myös yläetuhampaiden ikenet pullottaa mutta vielä ei ole puhjenneet. Välillä on enemmän ja vähämmän itkuinen ja kuolaa valuu mutta nyt on taas muutama päivä mennyt rauhallisemmin.
Ryömimään meillä opittiin juuri, käsillä poika vetää itseään eteenpäin ja sähköjohdot kiinnostavat kovasti. Sohvapöydän alta vetää lehdet ja kirjat lattialle ja kovasti niitä sitten "lukee" :D :D
Eroahdostus on myös meillä astunut kuvaa. Välillä viihdytään pitkiäkin aikoja itsekseen leikkien ja ihmetellen, mutta sitten kun näkee minut niin alkaa hirmuinen huuto. Joskus en saa kadota näkyvistä edes toiseen huoneeseen vaikka kuinka huutelisin sieltä rohkaisua.
Hampaaton hymy täälläkin yhä :). Tai alaetuhampaat on kovasti tuloillaan, en ole ihan varma onko toinen jo puskenut läpi, kun neiti kiukustuu kovin jos yritän katsoa.
Neiti on jo 8kk ja isolta tytöltä tuntuu. Oppi VIHDOIN myös kääntymään ja nyt osaa sen ihan kunnolla, tietää mitä pitää tehdä. Mahalta selälleen ei osaa, vaan humpsahtaa vaan vahingossa ja aina kolauttaa päänsä... On jotenkin niin älyttömän hoikka ja isopäinen, että tuo pään hallinta on hankalaa :). Ryömii vauhdilla ja rohkeutta on selvästi tullut lisää, nyt uskaltaa ryömiä jo alakerrassa joka paikkaan ja yläkerrassakin melkein. Meidän makkariin ei jostain syystä mene, paitsi jos olen itse siellä.
Nämä keväiset säät ovat olleet ihania (nyt tosin ulkona sataa lunta...), neiti ulkoilee meidän kanssa jo hereilläkin ainakin noin tunnin päivässä. Iltapäivällä lähdetään ulos niin, että ehtii keinua ja istuskella hiekkalaatikolla, ennen kuin sitten laitan vaunuihin unille. On selvästi ihan innoissaan kun saa itse jotain tehdä ja toisaalta kun saa seurailla poikien ulkoleikkejä.
Viikon päästä ollaankin lähdössä testaamaan uusittu Silja Serenade, parin päivän minloma. Ihan mukavaa. Pojat on innoissaan kun pääsevät laivalle. Flunssastakin ollaan just ja just selvitty, ilmeisesti rs-virus kiersi lapset. Köhäisiä ovat vielä kaikki ja neiti varsin räkäinen, mutta onneksi koko ajan söi ja joi hyvin, eikä mennyt keuhkoihin. Ihan hyvä että sairastaa tänä talvena, niin ei sitten vuoden päästä ihan kaikki pöpöt iske päiväkodissa.
Neiti on jo 8kk ja isolta tytöltä tuntuu. Oppi VIHDOIN myös kääntymään ja nyt osaa sen ihan kunnolla, tietää mitä pitää tehdä. Mahalta selälleen ei osaa, vaan humpsahtaa vaan vahingossa ja aina kolauttaa päänsä... On jotenkin niin älyttömän hoikka ja isopäinen, että tuo pään hallinta on hankalaa :). Ryömii vauhdilla ja rohkeutta on selvästi tullut lisää, nyt uskaltaa ryömiä jo alakerrassa joka paikkaan ja yläkerrassakin melkein. Meidän makkariin ei jostain syystä mene, paitsi jos olen itse siellä.
Nämä keväiset säät ovat olleet ihania (nyt tosin ulkona sataa lunta...), neiti ulkoilee meidän kanssa jo hereilläkin ainakin noin tunnin päivässä. Iltapäivällä lähdetään ulos niin, että ehtii keinua ja istuskella hiekkalaatikolla, ennen kuin sitten laitan vaunuihin unille. On selvästi ihan innoissaan kun saa itse jotain tehdä ja toisaalta kun saa seurailla poikien ulkoleikkejä.
Viikon päästä ollaankin lähdössä testaamaan uusittu Silja Serenade, parin päivän minloma. Ihan mukavaa. Pojat on innoissaan kun pääsevät laivalle. Flunssastakin ollaan just ja just selvitty, ilmeisesti rs-virus kiersi lapset. Köhäisiä ovat vielä kaikki ja neiti varsin räkäinen, mutta onneksi koko ajan söi ja joi hyvin, eikä mennyt keuhkoihin. Ihan hyvä että sairastaa tänä talvena, niin ei sitten vuoden päästä ihan kaikki pöpöt iske päiväkodissa.
Klementiini
Jostain jotain jo tietävä
Siis voi jestas! Meidän poika on ottanut viimeisen kolmen viikon aikana harppauksia motorisessa kehityksessä. Ensin hän oppi konttaamaan ja sitten nousemaan tukea vasten seisomaan: ylös hän nousee tyylikkäästi, mutta alastulo tarkoittaa turhan usein vielä kaatumista niin, että pää kopsahtaa. Pitäisköhän hankkia konttauskypärä, kun ei joka välissä ehdi olla ottamassa vilkasta poikaa vastaan? Minkähän verran tuo pää kestää kopsahtelua? Kävelyharjoitukset kun ovat tosiaan vielä edessä... Ou nou.
Moondancer
Satasella mukana keskusteluissa
Meilläkin ryömitään, kontataan, mennään polviseisontaan ja noustaan seisomaan tukea vasten. Tosin alastulo ei vielä onnistu. Kovin hyvin poika ei myöskään istu pidempiä aikoja ilman tukea, mutta ehkä sekin pikku hiljaa onnistuu. :)
Aamuisin meillä herätään n. tuntia aiemmin kuin aikaisemmin, mutta päikkärit ovat pidentyneet 40 minuutista 1,5-2 tuntiin.
Miten Mariannu teidän miniristeily sujui? :)
Aamuisin meillä herätään n. tuntia aiemmin kuin aikaisemmin, mutta päikkärit ovat pidentyneet 40 minuutista 1,5-2 tuntiin.
Miten Mariannu teidän miniristeily sujui? :)
Jee, täällä kuulkaa kohta joku lähtee varmasti jo kävelemään tukia vasten! Ei tosin meidän neiti :). Hän on hyvin tyytyväinen ryömimiseen, konttausasentoa hakee koko ajan enemmän, mutta ryömien liikkuu. Nämä on ihan mahtavia aikoja, kun tuntuu että lapsi oppii joka päivä jotain uutta.
Meidän risteily meni oikein hyvin. Siljan perhehytti on riittävän iso kolmen lapsen kanssa, ei käynyt ahdistamaan. Me nukuttiin miehen kanssa parisängyssä, pojat vuodesohvalla ja neiti omassa vauvasängyssään (ja silti hytissä mahtui liikkumaan :) ). Kiva oli päästä vähän kotoa pois ja pojilla oli hauskaa, kun mukana oli myös naapuriperhe ja kaverit :). Neiti valvoi ekana iltapäivänä/iltana laivalla 7 tuntia, kun ei malttanut käydä tokille unille! Istui matkarattaissa ja ihmetteli menoa.
Lunta sitten tuli taas. Pikkusen harmittaa, kun just oltiin päästy kivaan ulkoilurytmiin niin että neitikin ulkoili iltapäivisin noin tunnin meidän kanssa hereillä. On saanut ryömiä nurmikolla ja hiekalla ja keinua vauvakeinussa. No, eikohän se kevät sieltä jonkun viikon päästä tule.
Yöt on meillä taas hulinaa, kun yläetuhampaat on tulossa. Viime yön nukkui ihan kohtalaisesti meidän välissä, mutta edellisenä yönä itkeskeli vähän väliä. Toivottavasti hampaat tulee nopeasti läpi, edellisten kanssa ainakin hulina loppui heti kun hampaat tuli läpi. Neiti on oppinut vilkuttamaan heihei ja pinsettiotteella syöminen sujuu jo hienosti. Olen ruvennut antamaan meidän ruuasta makupaloja, aina kun on sellaista mitä voi typykälle antaa, kuten kasviksia, riisiä, pastaa, perunaa, kalaa... Muuten syö vielä purkkiruokaa, mun seuraava "projekti" on jaksaa ottaa meidän ruuista ennen maustamista neidin annos. Syö karkeampaa ruokaa ja isojakin paloja jo tosi hienosti.
Päivärytmi on neidillä hyvin selkeä, herää aamulla klo 6-7, ekoille unille 9:30 (nukkuu 1,5-2,5h), tokille unille 15-16 välillä (nukkuu 40min-1,5h) ja yöunille klo 20. Syö viisi kunnon ateriaa, lounaalla ja iltaruualla menee nyt jo iso purkki ruokaa, puuro on ihan tavallista eloveenaa ja välipalaksi syö yleensä hedelmä/jugurttisoseen lisäksi leipää.
Meidän risteily meni oikein hyvin. Siljan perhehytti on riittävän iso kolmen lapsen kanssa, ei käynyt ahdistamaan. Me nukuttiin miehen kanssa parisängyssä, pojat vuodesohvalla ja neiti omassa vauvasängyssään (ja silti hytissä mahtui liikkumaan :) ). Kiva oli päästä vähän kotoa pois ja pojilla oli hauskaa, kun mukana oli myös naapuriperhe ja kaverit :). Neiti valvoi ekana iltapäivänä/iltana laivalla 7 tuntia, kun ei malttanut käydä tokille unille! Istui matkarattaissa ja ihmetteli menoa.
Lunta sitten tuli taas. Pikkusen harmittaa, kun just oltiin päästy kivaan ulkoilurytmiin niin että neitikin ulkoili iltapäivisin noin tunnin meidän kanssa hereillä. On saanut ryömiä nurmikolla ja hiekalla ja keinua vauvakeinussa. No, eikohän se kevät sieltä jonkun viikon päästä tule.
Yöt on meillä taas hulinaa, kun yläetuhampaat on tulossa. Viime yön nukkui ihan kohtalaisesti meidän välissä, mutta edellisenä yönä itkeskeli vähän väliä. Toivottavasti hampaat tulee nopeasti läpi, edellisten kanssa ainakin hulina loppui heti kun hampaat tuli läpi. Neiti on oppinut vilkuttamaan heihei ja pinsettiotteella syöminen sujuu jo hienosti. Olen ruvennut antamaan meidän ruuasta makupaloja, aina kun on sellaista mitä voi typykälle antaa, kuten kasviksia, riisiä, pastaa, perunaa, kalaa... Muuten syö vielä purkkiruokaa, mun seuraava "projekti" on jaksaa ottaa meidän ruuista ennen maustamista neidin annos. Syö karkeampaa ruokaa ja isojakin paloja jo tosi hienosti.
Päivärytmi on neidillä hyvin selkeä, herää aamulla klo 6-7, ekoille unille 9:30 (nukkuu 1,5-2,5h), tokille unille 15-16 välillä (nukkuu 40min-1,5h) ja yöunille klo 20. Syö viisi kunnon ateriaa, lounaalla ja iltaruualla menee nyt jo iso purkki ruokaa, puuro on ihan tavallista eloveenaa ja välipalaksi syö yleensä hedelmä/jugurttisoseen lisäksi leipää.